Kova tavoite – vain 15 750 kuollutta!

Vuonna 2000 Euroopan liikenteessä kuoli 54 000 ihmistä, viime vuonna enää 26 313 ihmistä. Mutta yllämmekö Euroopan teillä vuoden 2020 kovaan tavoitteeseen?

Euroopan liikenneturvallisuus on monilta osin jo varsin hyvällä tolalla, mutta tehtävääkin on – ja paljon. Ongelmat ovat tuttuja: turvavöiden käyttämättömyys, hulttiomaiset ylinopeudet ja rattijuoppous.

– Liikenneturvallisuus on kyllä kehittynyt, mutta otimme vastikään hieman takapakkia, sillä vuonna 2014 Euroopan teillä kuoli 25 700 ihmistä, viime vuonna hieman enemmän eli 26 313 ihmistä. Muutos on varsin pieni, mutta totaalisen väärään suuntaan, linjaa Pasi Kemppainen, euroopanlaajuisen liikennepoliisiverkosto TISPOLin johtaja.

Kemppainen muistuttaa, ettei vuoteen 2020 ole pitkää aikaa. EU:n asettama hyväksyttävä liikennekuolemien määrä tulisi pudota tuolloin 15 750 kuolonuhriin.

– Se on kova ja velvoittava tavoite, johon on yllettävä. Takapakki ei ole hyväksyttävissä. Iso kysymys on, mitä kaikkea voimme tehdä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Maassa maan tavalla

Tavoitteeseen yltäminen edellyttää yhteistä näkemystä, jonka käytännön tuloksena ovat esimerkiksi TISPOLin tekemät valistusvideot 12 eri kielellä. Eri maissa tarvitaan kuitenkin erilaisia räätälöityjä ratkaisuja, jotta pahimmat liikenneturvallisuutta vaarantavat ongelmat tunnistetaan ja voidaan puuttua niiden syihin.

Esimerkiksi käy Kemppaisen mukaan autoilijoiden erilainen suhtautuminen eri maissa alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen tai turvavöiden käyttöön. Kemppainen viittaa laajaan tutkimukseen (Sartre 4), jossa kysyttiin voiko ajaa maistissa, jos ajaa varovaisesti. Belgiassa 18 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä, Suomessa vain muutama prosentti.

Rattis joka 32:s sekunti

Rattijuoppous on yhteinen ongelma Euroopan liikenteessä.

Poliisihallituksessa poliisitarkastajana työskentelevä Kemppainen kertoo kuvaavan esimerkin. TISPOLin organisoiman euroopanlaajuisen yhteisen ratsian aikana rattijuoppo jäi jossain päin Eurooppaa kiinni joka 32:s sekunti!

Autoilijakunta vanhenee

Kemppainen tuo esiin myös monien maiden vanhenevan ikärakenteen ja sen seuraukset liikenneturvalllisuudelle.

– Autoilijakunta on vanhenemassa esimerkiksi Suomessa.

Kehityskulku on Kemppaisen mukaan otettava huomioon monesta näkökulmasta.

– Kun iäkkäät ovat myös havaintovirheitä aiheuttavine sairauksineen entistä suuremmalla osuudella mukana liikenteessä, tulee se ottaa huomioon. Tämä asettaa vaatimuksia liikenteen valvojille ja myös liikenneympäristön suunnittelulle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jättisakot puhuttavat

TISPOLin piirissä Kemppainen on saanut tiuhaan kertoa Suomessa vallitsemista liikenteen rangaistuslinjauksista, koska Suomen päiväsakkoihin perustuvat linjaukset eroavat monen muun maan käytännöistä. Joskus poliisikollegatkin ihmettelevät Suomessa langetettavia suuria euromääräisiä sakkoja.

Kemppaisen mukaan ihmetystä on aiheuttanut myös suomalaispäättäjien esittämät linjaukset nostaa sakkojen summia fiskaalisin, ei liikenneturvallisuuteen vaikuttavin, perustein.

Kemppainen muistuttaa, ettei poliisin tavoite koskaan ole kerätä mahdollisimman suurta rahamäärää sakoilla, vaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Tästä TISPOLin kollegat ovat Kemppaisen mukaan yhtä mieltä.

Rikollisuus tuo liikenneuhkia

Omanlaisiaan haasteita on Euroopan itäisissä osissa, jossa myös tieliikenteen turvallisuuden näkökulmasta ongelmana ovat tietyt rikollisuuden lajit kuten tavaroiden ja ihmisten salakuljetus.

– Rikolliset ovat haavoittuvaisimmillaan liikkuessaan, siksi he myös ottavat liikenneriskejä, jotka voivat johtaa vakaviin seurauksiin.

Kemppainen esiintyi Kansainvälisen Autoliiton FIAn jäsenjärjestöjen vuotuisessa ECMA-seminaarissa.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin kuva-arkisto