Kurkistus historiaan: Saksasta löytyy kokonainen kylä kuten 6000 vuotta sitten

Eteläisessä Saksassa, pittoreskin Bodenjärven rannalla sijaitseva upea ulkoilmamuseo avaa mielenkiintoisen ikkunan esihistorialliseen elämään.

Bodenjärvi, Saksan suurin järvi, jolla on rantaviivaa myös Itävallassa ja Sveitsissä. Sen itärannan tuntumasta, veden alta, löydettiin noin 160 vuotta sitten mystisiä paaluja, jotka osoittautuivat muinaisen asutuksen perustaksi. Paalut olivat säilyneet järven pohjassa olevassa hapettomassa mudassa.

Historian havinaa

Bodenjärvi muodostui viimeisen jääkauden loputtua noin 10 000 vuotta sitten. Järvi oli luonnollisesti tärkeä ravinnon lähde, joten sen rannalle alkoi kerääntyä elämää. Veden korkeus vaihteli, joten asutukset rakennettiin mutaan upotettujen paalujen päälle. Tukirakenteet olivat puuta, seinät savea. Veden yläpuolelle rakennettu kylä tarjosi myös paremman suojan villieläimiä vastaan.

Tällaisissa kylissä elettiin useampi tuhat vuotta, ja elämä kehittyi; työkalut paranivat, elämänlaatu kohosi ja tietotaito myös. Kiviset työkalut alkoivat vaihtua pronssisiin. Kauppaa käytiin entistä etäämmälle.

Ensimmäiset tällaisten paalukylien mutaan hautautuneet jäänteet löydettiin Bodenjärven rantavesistä vuonna 1864. Kun arkeologisen löydön merkitys selvisi, keväällä 1922 innostunut 67 ihmisen ryhmä kokoontui Unteruhldingeniin, ja he perustivat paalutalojen historiallisen yhdistyksen.

Alkoi rakentaminen ja 1. elokuuta kaksi kaksi ensimmäistä paalutaloa olivat valmiina. Ulkoilmamuseo voitiin siis julistaa avatuksi. Rakennelma on myös Saksan vanhin arkeologinen ulkoilmamuseo. Kylästä tehtiin myös elokuva lähes sata vuotta sitten vuonna 1927.

Yli 3 000 vuoden aikamatka

Vuosien varrella majoja rakennettiin lisää eri aikakausilta. Vuonna 2024 ulkoilmamuseon kylkeen avattiin uusi moderni rakennus. Se laajensi museon yhteyteen uuden vierailukeskuksen ja näyttelyhallin, josta saa syvemmin tietoa alueen historiasta. Lisäksi näytillä on sekä sukeltajien löytöjä järven pohjasta: 6000 vuotta vanhoja hattuja, pronssityökaluja sekä tuhansia vuosia vanhoja majojen rakennelmia.

Vaikuttavin kokemus monelle on kuitenkin kahden multimediaesityksen sarja. Kylään tutustuminen aloitetaan astumalla huoneeseen, jonka seinille heijastetaan vedenalainen maailma. Kävijä siis sukeltaa aluetta veden alla tutkineiden arkeologien mukaan. Matkaa tehdään ikään kuin paalurakennusten vedenalaisen maailman läpi.

Kun tämä on nähty, siirrytään seuraavaan huoneeseen, jonka seinille heijastetaan puolestaan kylän elämää tuhansia vuosia sitten.

Kun tämäkin on nähty, ovet aukeavat ulkoilmaan. Museo koostuu nykyisin 23 alkuperäisistä paalujen päälle rakennettujen majojen kopioista. Kyseessä on siis kylä. Kun se avautuu silmien eteen, näky on kieltämättä vaikuttava – etenkin jos sää on kohdallaan.

Bodenseen vehreydessä ja seestisessä tunnelmassa on jotain maagista. Kylä rajoittuu pieneen metsikköön ja järveen. Näin on melko helppo kuvitella matkanneensa ajassa taaksepäin.

Majojen sisällä on erilaisia tietopisteitä ja lisäksi osa majoista on rakennettu sellaisiksi, kuten ne historiallisesti todennäköisesti olivat. Näin kylässä riittää tutkittavaa. Kierroksen aikana seurataan elämän kehittymistä vuosituhansien varrella.

Museon kahdessa perustajatalossa on näyttely museon alkuajoista. Sen lisäksi esillä ovat pronssikauden ja neoliittisen kauden kylät.  Museossa ja sen majoissa matkustetaan ajasta 4000 vuotta ennen ajanlaskua aina vuoteen 847 ennen ajanlaskua.

Historia esiin kaivettuna

Paalumajojen historiaa on päästy tutkimaan hyvin tarkasti. Alueen olosuhteet tarjoavat ihanteelliset säilymisolosuhteet orgaanisille materiaaleille: puulle, kasvien jäännöksille ja tekstiileille.

Vuosien varrella tehdyt löydöt tällaisista paalujen päälle rakennetuista kylistä antavat käsityksen varhaisten maanviljelijöiden arjesta, maataloudesta ja karjanhoidosta. Tekniset innovaatiot, kuten veneet, pyörät ja vaunut, kertovat kaupankäynnistä ja liikkuvuudesta. Erittäin merkittäviin löytöihin kuuluvat mm. Euroopan vanhin tunnettu pyörä noin vuodelta 3000 eKr.

Tästä on Unteruhldingenissä sijaitsevassa museossa kyse. Reilun 3000 vuoden aikajanalla matkataan esihistoriallisen ajan lopulta ajalta varhaishistoriaan – myöhäisen kivikauden ihmisten elämästä pronssikauden arkeen juuri ennen rautakauden alkua. Pronssi oli tosin vain harvojen hallussa, sen valmistaminen ei ollut helppoa. Siksi valtaosa työkaluista oli yhä kivestä.

Lapsille ja lapsenmielisille on kesäkuukausina erilaisia rasteja, jossa voi leikin avulla tutustua kivikauden maailmaan. Kylässä järjestetään myös workshoppeja, joissa opitaan menneen ajan taitoja.

Ja kun paalutalot ja niiden historia on koettu, hyvin läheltä löytyy vielä upea traktorimuseo. Linkki siitä kertovaan juttuun löytyy tästä. Myös melko lähellä sijaitseva Zeppelinmuseo on katsastamisen arvoinen. Myös ilmalaivan kyytiin on mahdollista nousta. Linkki tuohon museoon löytyy tästä linkistä. Tai jos sää on liian hyvä museokäyntiin, sitä voi vain loikoilla Bodenjärven rannalla ja nauttia sen seesteisestä ilmapiiristä. Näin tosin tekevät monet muutkin, joten liikenneruuhkiin on lomakuukausina varauduttava. Lisää Bodenjärvestä myöhemmin keväällä.

Yhteensä 111 Unesco-kohdetta

Jos paalutalot kiinnostavat laajemmalti, aiheeseen liittyviä museoita löytyy Alppien alueelta runsaasti. Unescon maailmanperintökohdelista kattaa yhteensä 111 erilaista paalurakennelmaa Alppien alueella. Näistä 56 on Sveitsissä, 19 Italiassa, 18 Saksassa,  11 Ranskassa, 5 Itävallassa ja 2 Sloveniassa. Jos paaluasutusten listaan lisätään myös sellaiset museot ja löydökset, jotka eivät ole Unescon listalla, silloin päästään jo yli tuhannen kohteen listaan.

Tämän jutun museo ei luonnollisesti ole Unescon listalla, koska majat eivät ole alkuperäisiä vaan rakennettu historiasta mallentaen.

Unteruhldingenin paalukylämuseon kotisivut: https://www.pfahlbauten.de/en/