Liikennemerkkien vaihto kymmenien miljoonien eurojen kustannus kunnille

Uusi, kesällä 2020 käyttöön tullut tieliikennelaki sälyttää kunnille merkittäviä kustannuksia uusittavien liikennemerkkien vuoksi. Pitkät siirtymäajat auttavat, mutta työtä riittää, sillä liikennemerkkejä on katuympäristössä monta kertaa enemmän kuin maantieympäristössä.

Tieliikennelaki sälyttää uusien tai muuttuneiden liikennemerkkien asentamisessa kunnille merkittäviä vastuita – ja kustannuksia. Kuntaliitossa on arvioitu, että uuden kesällä 2020 käyttöön tulleen tieliikennelain toteuttaminen merkitsee kokonaisuudessaan kunnille useiden kymmenien miljoonien eurojen kustannuksia siirtymäajan eli 10 vuoden aikana.

Työtä teettää se, että liikennemerkkejä on katuympäristöissä paljon – monta kertaa enemmän kuin maantieympäristössä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kunnille tyyris urakka

Suomen Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna kummastelee, ettei lainsäätäjä tehnyt tieliikennelain uudistamisen yhteydessä arviota uusien vaatimusten merkittävimmistä kustannuseristä kunnille, vaikka Kuntaliitto esitti valmistelun yhteydessä yhteistyötä.

Liikennemerkkejä on katuympäristössä monta kertaa enemmän kuin maantieympäristössä. Vilkuna arvioi, että tieliikennelain toteuttaminen merkitsee kokonaisuudessaan kunnille useiden kymmenien miljoonien eurojen kustannuksia 10 vuoden aikana.

Helsinki: 10 miljoonaa euroa esitettiin

Johtava liikenneasiantuntija Jouni Korhonen kertoo, että Helsingin kaupungin alueella on noin 100 000 liikennemerkkiä.

– Moni luulee, että niitä olisi ainakin yksi jokaista asukasta kohden, Korhonen kertoo usein kuulemansa väitteen.

Hän kertoo, että kaupunkiympäristön toimiala esitti liikennemerkkien uusimista varten miljoonaa euroa vuosittain 10 vuoden siirtymäajaksi, mutta toistaiseksi esitetystä summasta on saatu puolet vuosittain.

– Se tietty tässä vähän jännittää, kuinka pitkälle nuo viisi miljoonaa euroa riittävät.

Kaksisuuntaista pyörätietä osoittava lisäkilpi H23.2.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tampere: 0,5–1 miljoona euroa

Kunnissa on harkittu huolellisesti, mikä on liikennemerkkien uusinnassa tärkeysjärjestys ja arvioitu mitä vaihtoruletti tulee maksamaan.

Yksittäisenä esimerkkinä ovat pyöräteiden lisäkilvet. Esimerkiksi Joensuun, Porin ja Rovaniemen kaupungit arvioivat, että pyörätiemerkkien H23.2 tai H9.1 -lisäkilpiä on niistä kunkin katuverkolla arviolta 3 000 kappaletta, jolloin kustannusarvio on 300 000–360 000 euroa kaupunkia kohden.

Turun kaupunki on puolestaan arvioinut, että sille pyöräteiden lisäkilvistä aiheutuisi 305 000–366 000 euron kustannukset, Mikkelin osalta vastaava arvio on 209 000 euroa, Tampereen kaupungin alustavan arvion mukaan pyöräteiden lisäkilpiä on katuverkolla 5 000−10 000 kappaletta, jolloin kustannukset ovat karkeasti arvioituna 500 000−1 000 000 euroa.

Korhonen kertoo, että ne uuden tieliikennelain määräämät kieltomerkit, jotka piti vaihtaa hetimiten, vaihdettiin jo kesällä 2020. Ulkonäöltään hieman muuttuneet autoliikenteen opasteet menevät Korhosen mukaan koko lailla uusiksi, mutta 10 vuoden siirtymäajan puitteissa.

– Ja ajetaan niitä kumoonkin eli merkkejä uusitaan tietty aina niiden rikkouduttua tai tultua kehnoon kuntoon.

”Saavutamme siirtymäajan”

Pyöräteiden jatkeiden merkitsemisperiaatteet muuttuivat.

– Niiden osalta saavutamme lain määrittelemän siirtymäajan eli tältä osin jatkeiden merkinnät ovat maastossa lain edellyttämällä tavalla ensi kevääseen mennessä, Jouni Korhonen päivittää Helsingin tilanteen.

Kaksisuuntaista pyörätietä osoittavat lisäkilvet (H23.2 tai H9.1) pyritään asentamaan myös kevääseen mennessä, vaikka siirtymäaika näiden osalta onkin seitsemän vuotta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Helsinki: pyöräilyä siirretään ajoradalle

– Olemme selvittäneet, että Helsingin esikaupunkialueilla on 150 hiljaista katua tai katuosuutta, joiden yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät ovat niin kapeita, että ne muutetaan kokonaan jalkakäytäviksi, ja pyöräily siirretään näiltä osin kulkemaan ajoradan puolelle, Korhonen taustoittaa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Väylävirasto Lähde: Suomen Kuntaliitto, Helsingin kaupunki: kaupunkiympäristön toimiala