Liikenneturva: pyöräilykypärä ei vaikuta suomalaisten pyöräilyintoon

Yli puolet pyöräilisi enemmän, jos säät olisivat pyöräilylle suotuisammat. Liikenneturvan mukaan lakiin kirjatulla pyöräilykypäräpykälällä ei ollut vaikutusta suomalaisten pyöräilyintoon.

Liikenneturva selvitti suomalaisten käsityksiä liikenteestä toukokuussa 2017 gallup-kyselyllä*. Vastanneista suomalaisista yli puolet kertoi sään olevan merkittävin omaan pyöräilyyn vaikuttava tekijä.

Lähes neljä kymmenestä arvottivat myös pyörätieverkoston laajuutta ja kunnossapitoa. Käytössä olevan sähköavusteisen polkupyörän ja pyöräväylien talvikunnossapidon arveltiin lisäävän omaa pyöräilyä.

– Vastauksista näkyy se, että monelle ajatus esimerkiksi työmatkapyöräilystä tuntuu hyvältä ja tavoiteltavalta. Käytännössä arki ja mukavuustekijät tulevat kuitenkin tielle. Vaikka pyöräily koiranilmalla on joillekin vain asenne- ja pukeutumiskysymys, monelle se on myös kynnyskysymys, pohtii Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen.

Lähes neljäsosa vastaajista kertoi vähentävänsä pyöräilyä, jos autoliikenteen määrä omilla pyöräreiteillä kasvaisi. Autoliikenteen nopeudet vaikuttaisivat kymmenesosan pyöräilymäärään.

Lähes yhdeksän kymmenestä koki, ettei pyöräilykypäräpykälällä ole vaikutusta omaan pyöräilyyn. Sakkoseuraamus kypärän käyttämättömyydestä sen sijaan olisi reilulle viidesosalle pyöräilyä vähentävä tekijä.

– Väittämä siitä, että kypärälaki vähentäisi pyöräilyn määrää ei näytä ainakaan Suomessa pitävän paikkansa. Pyöräilyllä on erinomaisia kansanterveydellisiä etuja, mutta olennaista on myös huolehtia siitä, että tapaturmilla ei menetetä saavutettuja terveyshyötyjä. Turvallista pyöräilyä onkin edistettävä monin eri tavoin ja kypärän käytön tukeminen on yksi osa kokonaisuutta. Jos pyöräilijä joutuu onnettomuuteen, suojaa kypärä tehokkaasti päätä törmäyksissä ja kaatumisissa, myös pyörätiellä ja hiljaisella nopeudella, Kaistinen korostaa.

Kypärän käyttön tulee lisätä

Tieliikennelain kokonaisuudistuksessa on myös pyöräilykypärän käyttöä koskeva säännös tullut tarkasteltavaksi. Ensimmäisessä lakiluonnoksessa kypäräpykälä on jätetty pois.

Liikenneturva pitää tärkeänä, että myös uuteen tieliikennelakiin tulee pyöräilykypärän käyttöä koskeva pykälä, joka määrittelee selkeästi, että pyöräilijän on käytettävä kypärää. Pykälän tehostamista sanktioin ei pidetä ajankohtaisena.

– Suomessa on vaikutuksiltaan ainutlaatuisen hieno kypärälaki. Lakiin kirjoitettu sääntö vahvistaa kypärän käytön merkitystä turvallisuudelle ja sääntö sitouttaa ilman sanktioitakin. Monipuolisella viestinnällä ja koulutuksella voidaan vielä tukea sääntöä ja näin edelleen lisätä kypärän käyttöä. Yhdistelmä on saanut kypärän käyttöasteen selkeästi kasvamaan, Kaistinen kertoo.

Kypärä suojaa päävammalta

Pyöräilykypärän päävammalta suojaava vaikutus on tutkitusti erittäin hyvä ja se on osa pyöräilijän varustepakettia.

Pyöräilystä kertyy liikkumisen ohessa terveyttä ja hyvinvointia, mutta Liikenneturva toivoo, että kasvava pyöräilijäjoukko oppii varautumaan myös tapaturmien varalta.

Onnettomuustilanteita tutkittaessa on noussut esiin kypärän oikean kiinnityksen merkitys. Aina ei onnettomuuteen ei edes tarvita toista osapuolta, mutta kypärä tarjoaa arvokasta suojaa myös yksittäisissä kaatumisissa.

– Suomessa eri sektoreiden toteuttama liikenneturvallisuustyö on ensiluokkaista. Tästä nykyinen kypäräpykälä on yhtenä esimerkkinä, mistä muut maat voisivat ottaa oppia, Kaistinen muistuttaa.

Liikenneturvan seurantatietojen mukaan vuonna 2016 pyöräilykypärää käytti 42 prosenttia pyöräilevistä.

*Kyselytutkimuksen toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy. Kyselyyn vastasi toukokuun 2017 aikana yhteensä 1035 suomalaista, joista autoilevia 79 % ja pyöräileviä 82 %.

Lähde: Liikenneturva Kuvat: Liikenneturva/Nina Mönkkönen