9.2.2021 Liikenne Liikennevalvontaa on siirtynyt tien päältä peltipoliiseille Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Tuoreen tutkimuksen mukaan ”kameravalvonnalla on korvattu tien päällä suoritettavaa valvontaa ja poliisin resursseja on siirtynyt tien päällä suoritettavasta valvonnasta muuhun poliisitoimintaan.” Autoliittoa kehitys huolettaa. Poliisin liikennevalvonta nojaa tukevasti peltipoliiseihin. Rikesakkojen viime vuosien määrän kasvun perusteella näyttäisi siltä, että liikennevalvonnan painopiste on voimakkaasti siirtynyt tien päällä suoritettavasta valvonnasta automaattiseen kameravalvontaan. Kehitystä kuvaa tuore tutkimus eli Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Krimon vuosikatsaus. Seuraamusjärjestelmä 2019 -tutkimuksen mukaan liikenteen vaarantamisesta (RL 23:1), ajokortitta ajosta (RL 23:10) ja liikennerikkomuksista (TLL) määrätyt rangaistus- ja sakkomääräykset ovat 10 vuodessa vähentyneet miltei puoleen (–45 % vuodesta 2010) ja neljässä vuodessa reilun kolmanneksen (–36 % vuodesta 2015). Tutkimuksen mukaan liikennevalvonnan painopiste on voimakkaasti siirtynyt tien päällä suoritettavasta valvonnasta automaattiseen kameravalvontaan. ”Kameravalvonnalla on korvattu tien päällä suoritettavaa valvontaa ja poliisin resursseja on siirtynyt tien päällä suoritettavasta valvonnasta muuhun poliisitoimintaan ja/tai valvontaa on vain säästösyistä vähennetty.” Samankaltaisia johtopäätöksiä esitettiin jo Seuraamusjärjestelmä 2018 -tutkimuksessa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Seurauksena rikesakkopotin kasvu Krimon tutkimusten mukaan rikesakkojen viime vuosien määrän kasvu johtui kameravalvonnan edelleen jatkuneesta lisäämisestä ja poliisin sakotusohjeiden tiukentamisesta lokakuusta 2016 alkaen. Sakotusohjeissa rikesakon määräämisrajaa ylinopeustilanteissa alennettiin niin, että sakotusrajaa laskettiin 8 km/h ylinopeudesta 7 km/h ylinopeuteen varmuusvähennys (3 km/h) huomioiden. Krimon tutkimuksen johtopäätöksiä on, ettei sakkojen rahamäärien korottamisella ole ollut ainakaan vuosien 2015–2018 välillä pysyvää rikoksia vähentävää vaikutusta ylinopeuksien ja muiden liikennerikosten määriin. ”Todennäköisesti kiinnijäämisriskin kasvu (kameravalvonta) ylinopeusrikkomuksista selittää kuitenkin pitemmällä – runsaan 10 vuoden aikajaksolla – valtaosan jo 2000-luvun alkupuolella alkaneesta rikesakkojen määrän kasvusta.” Liikennevirhemaksu käyttöön Tieliikennelain uudistuttua kesäkuun alussa 2020 poliisin liikennerikkomuksia koskevat menettelyt muuttuivat. – Aiemmin kokonaisrikollisuuteen ja liikennerikkomusten kokonaismäärään tilastoituneet, lievimmistä ylinopeuksista kirjoitetut rikesakot muuttuivat hallinnollisiksi liikennevirhemaksuiksi. Poliisin järjestelmät eivät ole toistaiseksi tuottaneet kattavia tilastoja liikennevirhemaksujen määrästä, poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksesta taustoittaa blogissaan. Autoliitto kriittisenä automaattisesta kameravalvonnasta Autoliiton näkemyksen mukaan oikein tehtynä automaattinen kameravalvonta tukee poliisin liikenneturvallisuustyötä. Autoilijoiden etujärjestö tuo esiin, että poliisin liikennevalvontaan ei ole kuitenkaan hyväksyttävää luoda sellaisia mittareita, jotka ohjaavat tulospaineessa panostamaan esimerkiksi automaattivalvontaan paikoissa, joissa saadaan helposti suoritteita sen sijaan, että keskitettäisiin sama resurssi liikenneturvallisuuden kannalta vaikuttavampaan työhön. Autoliitto ottaa asiaan kantaa tuoreessa lausunnossa sisäministeriölle, joka liittyy valmisteilla olevaan poliisin liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuuden toimintaohjelmaan vuosille 2021–2024. Autoliitto tuo esiin Valtiontalouden tarkastusviraston vuoden 2019 raportin, jossa todetaan, että liikennevalvontaa ohjataan ja mitataan suoriteperusteisesti. Liitto huomauttaa, että tuloksellisuuden kannalta tärkeämpää on kohdentaa valvonta oikein ja valita oikeat valvontamenetelmät. ”Automaattinen kameravalvonta on nostanut liikennevalvonnan tuottavuutta ja suoritemääriä, mutta kameravalvonnalla ei voida kompensoida liikennepoliisien suorittamaa valvontaa.” Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Liikenteen vaarantamiset laskussa Krimon tuoreen tutkimuksen mukaan liikenteen vaarantamisesta (RL 23:1) annetut rangaistusmääräykset ovat vähentyneet 10 vuodessa noin 60 prosenttiin aiemmasta. Selittävänä tekijänä rangaistusmääräysten vähentymisessä voi olla se, että erityisesti poliisin tien päällä suorittama liikennenopeus- ja muu liikennevalvonta on ”automaattisen kameravalvonnan yleistymisen myötä selvästi vähentynyt.” Toinen tutkimuksen uumoilema mahdollinen tai rinnakkainen selitys on se, että kameravalvonta itsessään on alkanut karsia kaikkein räikeimpiä nopeusrajoitusten ylityksiä. Nopeus laskee tolppien välilläkin Poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksesta tuo blogissaan esiin, että ”automaattisen nopeusvalvonnan on todettu sekä suomalaisissa että ulkomaisissa tutkimuksissa laskevan ajonopeuksia ja vähentävän selvästi ylinopeuksia: se taas vähentää liikenneonnettomuuksien ja henkilövahinkojen, varsinkin kuolemien määrää.” Kautto huomauttaa myös, että ”nopeuksia alentava vaikutus on suurimmillaan valvontapisteen kohdalla, mutta vaikutus ulottuu selvästi laajemmalle – jopa tieosuuksille, joilla valvontapisteitä ei ole. Tolppien kohdalla hidastetaan, mutta niiden välilläkään vauhteja ei nosteta hidastusta vastaavaa määrää.” Mikä ihmeen Krimo? Artikkelin lähteenä käytetyt Krimon Seuraamusjärjestelmä-tutkimukset käsittelevät rikosten ilmituloa, selvittämistä, syytteeseen asettamista, tuomitsemista rangaistuslajeittain ja rikoslajeittain sekä rangaistusten täytäntöönpanoa. Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo), entinen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, on tutkimustaho, joka harjoittaa kriminologista ja oikeuspoliittista tutkimusta ja seurantaa. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista annetun lain (1139/2007) mukaan instituutin tehtävänä on harjoittaa riippumatonta kriminologista ja muuta oikeuspoliittista tutkimusta ottaen huomioon oikeusministeriön ja yhteiskunnan tietotarpeet. Lain velvoittamana tehtävänä tutkimusinstituutti myös seuraa ja analysoi rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännön vaikutuksia sekä raportoi niiden kehityksestä. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti liittyi osaksi Helsingin yliopiston valtiotieteellistä tiedekuntaa vuonna 2015. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää: Autoilija, täällä välähtää! Katso ahkerimmat peltipoliisit 1 111 peltipoliisia valvoo ylinopeuksia teiden varsilla Autoliitto: Automaattinen kameravalvonta ei korvaa poliisia tien päällä Poliisipartiointi tien päällä on ollut laskussa Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, katsauksia 45/2021: Seuraamusjärjestelmä 2019, Kontrollijärjestelmä tilastojen ja tutkimusten valossa. Lue lisää Kaikki artikkelit 18.5.2024 Yleinen ”Liikenteessä on aina kyse myös ihmisten käyttäytymisestä” 17.5.2024 Liikenne Tuhannet sähköiset liikkumisvälineet ovat vakuuttamattomina käyttökiellossa 16.5.2024 Liikenne Sähköpotkulaudoilla viiletetään holtittomasti jalkakäytävillä 15.5.2024 Uutinen Diesel, AdBlue ja päästömanipulointi – luvassa jopa tuhansien eurojen lasku 7.5.2024 Liikenne Kesäkuu tuo vakuutuspakon yli 25 kg painaville tai yli 25 km/h -kulkeville moottorikulkineille 6.5.2024 Uutinen Automyyjä myi Land Roverin ruostesuojattuna – auton alustassa ruostetta ja takapalkki olikin läpimätä 4.5.2024 Liikenne Turun seudun Föli-bussiliikenne voitokas 4.5.2024 Liikenne Liikennevakutuuksen historia – satavuotiasta suojaa 2.5.2024 Uutinen Autojen ensirekisteröinnit pahasti jäljessä viime vuodesta Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 16.5.2024 Matkailu Kuningastiikeri lähti Panssarimuseolta kohti uusia seikkailuja - tilalle Suomen sotahistoriaa huokuva Opel Blitz -kuorma-auto 18.5.2024 Kysy Autoista Kysy autoista: miten käy lataushybridin ajoakulle, jos se ajetaan tyhjäksi eikä sitä ole mahdollista ladata ajon jälkeen? 18.5.2024 Moottoripyörät Koeajo: Indian Scout - enemmän on enemmän 17.5.2024 Käyttötesti Käyttötesti: Opel Astra Electric on tarjolla entistä edullisempaan hintaan 18.5.2024 Huutokauppahelmet Huutokauppahelmet – BMW M3 CS on ajamisen iloa tiivistemuodossa 12.5.2024 Koeajo Koeajo: Dacia Duster – herää kysymys, mitä ihmettä muut tekevät? 15.5.2024 Uutinen Diesel, AdBlue ja päästömanipulointi - luvassa jopa tuhansien eurojen lasku 13.5.2024 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Toyota Land Cruiser 3.0 D4D - ”sole poka mikhän kilometrimäärä” 16.5.2024 Matkailu Kuningastiikeri lähti Panssarimuseolta kohti uusia seikkailuja - tilalle Suomen sotahistoriaa huokuva Opel Blitz -kuorma-auto 14.5.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: Mercedes-Benz S124 ja kun mikään nimi ei kelpaa lukijoille 12.5.2024 Koeajo Koeajo: Dacia Duster – herää kysymys, mitä ihmettä muut tekevät? 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 1.5.2024 Uutinen Huollettuna myyty Audi hajosi 1 500 kilometriä kauppojen jälkeen – kuluttajariitalautakunnan puoleen kääntyminen oli auton omistajalle jopa virhe