Liikennevalvontaa on siirtynyt tien päältä peltipoliiseille

Tuoreen tutkimuksen mukaan ”kameravalvonnalla on korvattu tien päällä suoritettavaa valvontaa ja poliisin resursseja on siirtynyt tien päällä suoritettavasta valvonnasta muuhun poliisitoimintaan.” Autoliittoa kehitys huolettaa.

Poliisin liikennevalvonta nojaa tukevasti peltipoliiseihin. Rikesakkojen viime vuosien määrän kasvun perusteella näyttäisi siltä, että liikennevalvonnan painopiste on voimakkaasti siirtynyt tien päällä suoritettavasta valvonnasta automaattiseen kameravalvontaan.

Kehitystä kuvaa tuore tutkimus eli Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Krimon vuosikatsaus. Seuraamusjärjestelmä 2019 -tutkimuksen mukaan liikenteen vaarantamisesta (RL 23:1), ajokortitta ajosta (RL 23:10) ja liikennerikkomuksista (TLL) määrätyt rangaistus- ja sakkomääräykset ovat 10 vuodessa vähentyneet miltei puoleen (–45 % vuodesta 2010) ja neljässä vuodessa reilun kolmanneksen (–36 % vuodesta 2015).

Tutkimuksen mukaan liikennevalvonnan painopiste on voimakkaasti siirtynyt tien päällä suoritettavasta valvonnasta automaattiseen kameravalvontaan.

”Kameravalvonnalla on korvattu tien päällä suoritettavaa valvontaa ja poliisin resursseja on siirtynyt tien päällä suoritettavasta valvonnasta muuhun poliisitoimintaan ja/tai valvontaa on vain säästösyistä vähennetty.”

Samankaltaisia johtopäätöksiä esitettiin jo Seuraamusjärjestelmä 2018 -tutkimuksessa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Seurauksena rikesakkopotin kasvu

Krimon tutkimusten mukaan rikesakkojen viime vuosien määrän kasvu johtui kameravalvonnan edelleen jatkuneesta lisäämisestä ja poliisin sakotusohjeiden tiukentamisesta lokakuusta 2016 alkaen. Sakotusohjeissa rikesakon määräämisrajaa ylinopeustilanteissa alennettiin niin, että sakotusrajaa laskettiin 8 km/h ylinopeudesta 7 km/h ylinopeuteen varmuusvähennys (3 km/h) huomioiden.

Krimon tutkimuksen johtopäätöksiä on, ettei sakkojen rahamäärien korottamisella ole ollut ainakaan vuosien 2015–2018 välillä pysyvää rikoksia vähentävää vaikutusta ylinopeuksien ja muiden liikennerikosten määriin.

”Todennäköisesti kiinnijäämisriskin kasvu (kameravalvonta) ylinopeusrikkomuksista selittää kuitenkin pitemmällä – runsaan 10 vuoden aikajaksolla – valtaosan jo 2000-luvun alkupuolella alkaneesta rikesakkojen määrän kasvusta.”

Liikennevirhemaksu käyttöön

Tieliikennelain uudistuttua kesäkuun alussa 2020 poliisin liikennerikkomuksia koskevat menettelyt muuttuivat.

– Aiemmin kokonaisrikollisuuteen ja liikennerikkomusten kokonaismäärään tilastoituneet, lievimmistä ylinopeuksista kirjoitetut rikesakot muuttuivat hallinnollisiksi liikennevirhemaksuiksi. Poliisin järjestelmät eivät ole toistaiseksi tuottaneet kattavia tilastoja liikennevirhemaksujen määrästä, poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksesta taustoittaa blogissaan.

Autoliitto kriittisenä automaattisesta kameravalvonnasta

Autoliiton näkemyksen mukaan oikein tehtynä automaattinen kameravalvonta tukee poliisin liikenneturvallisuustyötä. Autoilijoiden etujärjestö tuo esiin, että poliisin liikennevalvontaan ei ole kuitenkaan hyväksyttävää luoda sellaisia mittareita, jotka ohjaavat tulospaineessa panostamaan esimerkiksi automaattivalvontaan paikoissa, joissa saadaan helposti suoritteita sen sijaan, että keskitettäisiin sama resurssi liikenneturvallisuuden kannalta vaikuttavampaan työhön.

Autoliitto ottaa asiaan kantaa tuoreessa lausunnossa sisäministeriölle, joka liittyy valmisteilla olevaan poliisin liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuuden toimintaohjelmaan vuosille 2021–2024.

Autoliitto tuo esiin Valtiontalouden tarkastusviraston vuoden 2019 raportin, jossa todetaan, että liikennevalvontaa ohjataan ja mitataan suoriteperusteisesti. Liitto huomauttaa, että tuloksellisuuden kannalta tärkeämpää on kohdentaa valvonta oikein ja valita oikeat valvontamenetelmät.

”Automaattinen kameravalvonta on nostanut liikennevalvonnan tuottavuutta ja suoritemääriä, mutta kameravalvonnalla ei voida kompensoida liikennepoliisien suorittamaa valvontaa.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Liikenteen vaarantamiset laskussa

Krimon tuoreen tutkimuksen mukaan liikenteen vaarantamisesta (RL 23:1) annetut rangaistusmääräykset ovat vähentyneet 10 vuodessa noin 60 prosenttiin aiemmasta. Selittävänä tekijänä rangaistusmääräysten vähentymisessä voi olla se, että erityisesti poliisin tien päällä suorittama liikennenopeus- ja muu liikennevalvonta on ”automaattisen kameravalvonnan yleistymisen myötä selvästi vähentynyt.”

Toinen tutkimuksen uumoilema mahdollinen tai rinnakkainen selitys on se, että kameravalvonta itsessään on alkanut karsia kaikkein räikeimpiä nopeusrajoitusten ylityksiä.

Nopeus laskee tolppien välilläkin

Poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksesta tuo blogissaan esiin, että ”automaattisen nopeusvalvonnan on todettu sekä suomalaisissa että ulkomaisissa tutkimuksissa laskevan ajonopeuksia ja vähentävän selvästi ylinopeuksia: se taas vähentää liikenneonnettomuuksien ja henkilövahinkojen, varsinkin kuolemien määrää.”

Kautto huomauttaa myös, että ”nopeuksia alentava vaikutus on suurimmillaan valvontapisteen kohdalla, mutta vaikutus ulottuu selvästi laajemmalle – jopa tieosuuksille, joilla valvontapisteitä ei ole. Tolppien kohdalla hidastetaan, mutta niiden välilläkään vauhteja ei nosteta hidastusta vastaavaa määrää.”

Mikä ihmeen Krimo?

Artikkelin lähteenä käytetyt Krimon Seuraamusjärjestelmä-tutkimukset käsittelevät rikosten ilmituloa, selvittämistä, syytteeseen asettamista, tuomitsemista rangaistuslajeittain ja rikoslajeittain sekä rangaistusten täytäntöönpanoa. Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo), entinen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, on tutkimustaho, joka harjoittaa kriminologista ja oikeuspoliittista tutkimusta ja seurantaa.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista annetun lain (1139/2007) mukaan instituutin tehtävänä on harjoittaa riippumatonta kriminologista ja muuta oikeuspoliittista tutkimusta ottaen huomioon oikeusministeriön ja yhteiskunnan tietotarpeet. Lain velvoittamana tehtävänä tutkimusinstituutti myös seuraa ja analysoi rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännön vaikutuksia sekä raportoi niiden kehityksestä.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti liittyi osaksi Helsingin yliopiston valtiotieteellistä tiedekuntaa vuonna 2015.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lue lisää:

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, katsauksia 45/2021: Seuraamusjärjestelmä 2019, Kontrollijärjestelmä tilastojen ja tutkimusten valossa.