Matkustaja-autolauttaliikenne – paljon muutakin kuin viihdemerenkulkua!

Suuret matkustajalautat tuovat matkailutuloa, kuljettavat tavaraa ja varmistavat huoltovarmuuden.

Merenkulussa Itämerellä on kyse paljosta muustakin kuin tax free -ostoksista ja hemmottelulomista ruotsinlaivoilla. Suomalaisvarustamot ovat lopen kyllästyneitä siihen, että matkustaja-autolauttaliikenteestä puhutaan löysästi viihdemerenkulkuna.

– Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, Suomen varustamot ry:n varatoimitusjohtaja Hans Ahlström puuskahtaa.

Rutkasti matkailutuloja

Miehellä on esitellä vankkoja perusteita laajemmalle näkemykselle Suomesta Ruotsiin, Viroon ja Saksaan suuntautuvan merenkulun merkityksestä.

Helsingistä Tukholmaan risteilymatkan tekevä tulee harvemmin ajatelleeksi, että matkustajalautoilla kulkee myös rahtia. Ja toisaalta laivat rantauttavat maihin ihmisten lisäksi matkailutuloja. Niitä kertyy vuoden mittaan arviolta 530–950 miljoonaa euroa, vähän siitä riippuen kuinka lasketaan ja ovatko luvuissa mukana risteilijöiden tuomat päiväturistit.

– Se on selvää, että laivamatkailun myönteiset talousvaikutukset leviävät laajalle koko Suomeen, Ahlström painottaa.

– Matkustaja-autolauttaliikenne tuo matkailutuloa ja kuljettaa tavaraa. Merenkulku alana myös työllistää, suoraan ja välillisesti, Ahlström muistuttaa.

Hänen mukaansa Suomessa merimiesammateissa työskentelee noin 9 000 ihmistä, ja välillisesti merenkulun voi laskea työllistävän puolisen miljoona ihmistä. Yksistään Viking Linen palveluksessa on noin 3 000 ihmistä vakituisesti, kesäajan sesonkiavuksi punaisille laivoille palkataan noin 500 ihmistä lisää.

Vain Suomessa satamat jäätyvät

Merkityksetöntä ei ole myöskään Suomen huoltovarmuuden varmistaminen. Isot matkustaja-alukset ovat jäävahvistettuja ja sopivat itämerelliseen talvimerenkulkuun.

– Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa kaikki satamat jäätyvät talvisin, Ahlström taustoittaa.

Jäävahvistetut matkustaja-autolautat eivät tarvitse jäänmurtoapua, vaan murtavat jään itse. Säännöllinen liikennöinti pitää väylät myös auki Lounais-Suomen ja Etelä-Suomen satamiin.

– Se säätää valtiolta jäänmurron aiheuttamia kustannuksia.

Suomi on saari

Hans Ahlström ja Suomen varustamoyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Voionmaa muistuttavat, että Suomi on logistiseksi ajateltuna saari, joka monin tavoin elää ahkerasti liikennöidyistä meriväylistä.

Merikuljetusten osuus Suomen viennin määrästä on eri tutkimuksissa todettu olevan noin 90 prosenttia, ja tuonnin määrän 75–80 prosenttia.

Pellevon taloustutkimus PTT:n viime vuoden helmikuussa julkaistu raportti kertoo, että Suomen ulkomaankaupan kappaletavaraviennistä yli 60 prosenttia kuljetetaan matkustaja-autolautoilla. Tuonnista vastaava osuus on noin puolet.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Aake Kinnunen ja Antti Hentinen