Mikä on tämän hetken hauskin talviauto? – Tässä Moottorin toimituksen omia näkemyksiä asiasta

Taannoisen kesäautogallupin vastapainoksi sopii etsiä hauskinta talviautoa, ja lopputulokseen voi näköjään tulla montaa eri reittiä. Ainakin Toyota GR Yarikseen voi päätyä montaa eri reittiä.

Moottorin talviautopoiminnoissa - jyrkästi toisin kuin tavallisissa vertailutesteissä - valinnat perustuvat toimitukseen kuuluvien omiin mielipiteisiin. Vaihtoehdot kattoivat periaatteessa kaikki Suomessa tällä hetkellä maahantuonnissa olevat tuotantoautot, ja tässä olivatkin samalla ainoat "säännöt" poimintoihin. Eikä sekään ole niin vaarallista, vaikka säännöistä hieman poikettaisiinkin.

Poiminnoista huomaa hyvin, kuinka jotkut ovat lähteneet miettimään hauskuutta sanan varsinaisessa merkityksessä, kun taas toisten valinnoissa korostuvat myös käytännön asiat ja turvallisuus sekä muut hyvät talviajo-ominaisuudet. Skaala on siis melkoinen, mutta yksi asia kyllä korostuu: yhtään etuvetoautoa ei joukosta löydy.

Lisäksi, Toyota GR Yaris taitaa olla aika hauska talviauto, kuten tullaan tuota pikaa huomaamaan.

Mediamyyjä Jari "Jarge" Istolaisen poiminnat:

Koska elämäntilanne ei enää vaadi järjenkäyttöä, tilojen optimointia tai isofixejä, ja muutenkin automotto on siirtynyt vaiheeseen ”elämä on (enää varsin) lyhyt ajettavaksi tylsillä autoilla”, talviautojani olisivat:

Toyota GR Yaris: Hothatch, jossa on tehokas ahdettu pikkumoottori, neliveto, urheilupenkit ja loputtomat rakentelumahdollisuudet. Madallettuna lumiaurana tietty. Tätä autoa voi ajaa myös leikkisästi ja hymy huulessa.

Suzuki Jimny: Oikeassa elämässä autovelka jää tekemättä, niin takuuvalinta Ineos Grenadier putoaa pois, mutta yhtä hauskaa talviautoilu voisi olla kaikki aidon maastoauton ominaisuudet sisältävä Jimny. Muhkukumeilla ja korotettuna. Lumien sulaessa sille löytäisi edelleen mahdottomia – tai siitä vähän vielä haastavampia ajelualustoja.

Toimittaja Aake Kinnusen poiminnat:

Toyota GR Yaris: Ralliautojen serkku on räävitön ajettava tähän aikaan vuodesta ja pienen koon vuoksi katuverkostosta tuntuu lähes mikroautorata. Bonuksena maailman suurimmalla egolla varustetun kolmisylinterisen mörinä.

Land Rover Defender 90: Minulla olisi muutama sana sanottavana lumitöistä, erityisesti kadun auraajan tavasta tukkia portti. Defenderin kanssa ei olisi niin päivän päälle. Myös Webasto tai sähköllä tapahtuva esilämmitys kuulunevat varusteluun.

Toimittaja Eetu Kokkosen poiminnat:

Toyota GR Yaris: Oma taloudellinen tilanteeni huomioiden ainoa realistinen vaihtoehto talviautoksi olisi markkinoiden halvin auto. Leikitään kuitenkin ajatuksella, ettei budjettia tarvitsisi miettiä. Silloin ehdottomasti ykkösvalinta olisi Toyota Yaris GR, joka todennäköisesti löytyy monelta muultakin toimituksemme jäseneltä vaihtoehdoista. Tälle autolle ei vain yksinkertaisesti ole uusien autojen valikoimissa kilpailua. Neliveto, riittävästi tehoa, manuaalivaihteisto ja kompaktin kokoinen kori. Voiko tällä reseptillä edes saada aikaiseksi autoa, joka ei olisi hauska? Todennäköisesti voisi, mutta Toyota on onnistunut tekemään Yaris GR:stä erinomaisen auton, jolla voi pitää hauskaa kesät talvet. Kolmisylinterinen turbomoottori vetää herättyään upeasti kierrosalueen loppuun saakka, eikä moitittavaa löydy oikeastaan kuin heikohkosta ohjaustunnosta.

Ford Ranger Raptor: Toinen unelmatalviauto vaatisi vieläkin enemmän budjettia. Oikeastaan huomattavastikin enemmän. Ford Ranger Raptor toimii talvessa monessa eri tarkoituksessa. Lavalla voi kuskata joulukuusta, joka tosin kannattaa hakea suosiolla omasta metsästä – Raptor kääntää sen verran katseita, että kuusivarkaan jäljittäminen olisi todella helppoa. Ennen kaikkea auto on samaan aikaan erittäin maastokykyinen, kuin hauskakin. Autoa tekee mieli viedä lumisilla metsäteillä kuin ralliautoa, alustan toiminta on suorastaan täydellistä millaisella pinnalla tahansa. Lisäsuorituskyvystä ei kuitenkaan olisi haittaa, ja käytännöllisyyden kannalta pidempi lava maistuisi myös. Ehkä varsinainen talviunelma olisikin Ford F-150 Raptor, jonka lavalle voisi saada mahtumaan moottorikelkan, ja autosta löytyisi myös Rangeria enemmän suorituskykyä.

Toimittaja Tuomas Rajalan poiminnat:

Polestar 2: Moottorin käyttötestiautonakin toiminut Polestar 2 voittaa nelivetoversiona kuskin puolelleen myös talvella. Järisyttävä määrä voimaa ja salliva luistonesto tekevät Polestarista todella hauskan kaverin nelipyöräluistoihin. Sähköautokin voi siis olla mukava talviauto.

Ja jos ei haluta useampaa Yaris GR:ää, niin bonuksena:

Audi RS6 Avant: Maailman nopein farmari, tarvitseeko muita perusteluita? Noh, muhkea kasikone, neliveto ja hyvät sisätilat. Kun samaan pakettiin ahdetaan perhe- ja superauto, ei kovin montaa lisäjuttua voi vaatia. Lisäksi neliveto antaa myös talvella kivasti suorituskykyä ja ajomukavuutta. Tällä ajelee mökkitien tarvittaessa todella ripeästi.

Toimittaja Jussi Saarisen poiminnat:

Urani aikana kaikkiaan 2 500 koeajamani auton joukosta löytyy vaikka mitä kivaa, mutta yhä tuotannosta olevista seuraavat autot ovat jääneet pysyvästi mieleen. Ensinnäkin pitää olla neliveto, ja toiseksi polttomoottori – sen kanssa kaasun annostelu on simppelimpää kuin sähköautoissa.

Toyota GR Yaris: Ylivoimainen hauskuuttaja talviajoon: toista pientä, näin tehokasta ja takavetopainotteista nelikkoa ei muilta löydy. Ja miten rauhallisesti se pysyy luisussa… Pyörii tarvittaessa vaikka sormenpään ympäri!

Cupra Ateca VZ 2.0 TSI 221 kW 4Drive DSG: Sporttiautojen spoilereita ja muita näennäisurheilullisia härpäkkeitä pitää aina varoa, mutta Ateca on toista maata. Katumaasturi on auraamattomien teiden ja lumivallien ylitysten kuningas. 300 heppaa ja iso maavara takaavat, että lumi lentää tilanteessa kuin tilanteessa.

Avustaja Manu Tuppuraisen poiminnat:

Subaru WRX STI Final Edition: Neljä sukupolvea sitä hauskuutta kesti, kunnes japanilaisvalmistaja päätti lopettaa legendaarisen mallinsa valmistuksen. Vielä viimeisenä silauksena mallia kunnioitettiin vuoden 2017 Final Edition -versiolla, joka eroaa jonkun verran ulkoisesti muun muassa keulailmellään sekä valoillaan normi-WRX:stä. Subaru WRX STI:ssä viehättää erityisesti 2,5-litraisen 300-hevosvoimaisen bokserimoottorin äänimaailma ja luonne, siihen manuaalivaihteiston kautta kytketty symmetrinen neliveto, joka takapainoiseksi säädettynä takaa suljetuilla rata-alueilla rutkasti hauskuutta. Blue Pearl -väritys on tässä autossa ainoa hyväksytty ulkoväri.

BMW M135i xDrive: Pikku-Bemari ei ole puhdas M-sarjalainen, mutta se on lähellä sitä. Nyt mennään myös lähes 10 vuoden taakse, jolloin nelivetoiset ykkös-Bemaritkin olivat vielä takavetoisen ykkösen pohjalle tehtyjä. Yli 300 hevosvoimaa, hienosti toimiva neliveto ja automaattivaihteisto takaavat hallittuja vastaheittoja, sulavia ja hauskoja sivuluisuja. Tähän aikaan autoissa oli vielä äänet – tässäkin Bemarissa ne tulivat ihkaoikeasta suorasta kuutosmoottorista.

Media-assistentti Rikhard Wackerin poiminnat:

Subaru Outback: Jahkasin viimeiseen asti Allroad-Audien ja Subarun välillä, mutta tällä kertaa Subaru veti voiton. Olisi valinta ollut sitten kumpi tahansa, näiden autojen soveltuvuutta Suomen talveen tarvitsee tuskin selittää. Neliveto ja korkeampi maavara mahdollistavat etenemisen myös silloin, kun auramies ei ole kerennyt pelipaikoille. Farmarin korimalli tarjoaa käytännöllisyyttä ja autoa ympäröivät seikkailumuovit osoittavat myös naapureille mikä Subaru on autojaan.

Toyota Hilux Extra Cab: Mikäli kollega ei olisi ehtinyt ensin, toiseksi autoksi olisin valinnut Suzuki Jimnyn. Vaikka Toyota Hilux oli vasta varavaihtoehto, on siinäkin rutkasti talviautoa. Lavalle mahtuu kyytiin kaikki mitä jouluna tarvitaan, kuusesta kinkun kautta lahjoihin - eikä muuten kinkkukaan ehdi sulaa kotimatkalla! Extra Cab -version valinnan takana on veropelkäämisen sijasta käytännön hyödyt: pienempi hytti lämpenee nopeammin ja minimoitu ikkunapinta-ala takaa vähemmän ikkunoiden raappaamista.

Avustaja Benjamin Helanderin poiminnat:

Itse lähdin pohtimaan asiaa tietyllä tavalla unelmien kautta, vaikka kuluneen vuoden aikana nähdyt Lamborghini Huracán Sterraton ja Porsche 911 Dakarin kaltaiset korotetut ja nelivetoiset superauto-oikut jäivätkin nyt suosiolla pois laskuista.

Alfa Romeo Stelvio Quadrifoglio Verde: Katumaasturia ei ilmeisesti voi ainakaan paljon Stelvio QV:tä paremmin tehdä. Auto on vain talvisempi versio Giulia QV Q4:stä, josta ei ole tähän päivään mennessä keksitty mitään moitittavaa. Stelvio tuo erinomaiseen nelivetopakettiin lisää etenemiskykyä suurempien renkaiden ja korkeamman maavaran kautta. Auto on myös turvallisen kokoinen, muttei ollenkaan liian iso, jotta ajettavuus kärsisi, ja mikä parasta, se on verrokkiautoihinsa nähden kevyt. 510 hevosvoiman 2,9-litrainen tuplaturbo-V6 on yksi parhaista rengeistä, mutta huono isäntä. Jos siis autolla osaa ajaa sen arvoisella tavalla sortumatta hölmöilyyn, on talviajo Stelvio Quadrifogliolla keskimäärin aina yhtä juhlaa.

Mazda MX-5 RF: Hauskinta talviautoa voi lähteä miettimään myös parhaan kesäauton kautta. Samat ominaisuudet, jotka tekevät MX-5:stä erinomaisen ajettavan auringonpaisteessa mutkaisella asfalttitiellä, tekevät siitä myös ennen kaikkea hauskan, mutta jopa turvallisen talvikelillä. Keveys, matala painopiste ja takavetoisuus takaavat suurimman osan siitä hauskasta osiosta. Turvallisuusnäkökulmasta puolestaan keveys voi tarkoittaa hyvää myös jarrutusmatkoille liukkaalla. Takavetoinen auto ei puske, ja vapaastihengittävä bensiinimoottori käyttäytyy aina loogisesti, ilman potkaisuja, tarjoten kuitenkin hyvän teho-painosuhteen. Sillä välin kun yritän perustella pähkähullua talviautovalintaa järkisyillä, muistuttelisin, etten haluaisi olla MX-5:llä kiipeämässä liukasta mäkeä, irroittautumassa lumipenkasta, tai ylittämässä aurausvalleja. Pieni matkustamo lämpiää nopeammin, ja RF-mallin suoma kova katto myös pitänee lämpöä. Kokonaisuus on siis ehdottomasti plussan puolella - myös talviautona.

Koonnut: Benjamin Helander Kuvat: valmistajat, Moottorin arkisto