Muuttuuko liikkuminen rajusti 10–20 vuodessa, kuten tutkijat ennustavat?

Oulun yliopiston liikenneprofessorit arvioivat, että tulevaisuudessa autonomiset ja sähköiset robottioptimoidut kulkuneuvot kuljettavat ihmisiä ja tavaroita. Autoliikenteen sähköistyminen ja autonomistuminen voi kuitenkin viedä aikaa, kiitos iäkkään autokantamme.

Liikenne, liikkuminen ja niihin liittyvät palvelut muuttuvat merkittävästi seuraavina vuosikymmeninä, ennakoi Oulun yliopiston liikenneprofessorikaksikko.

Tulevaisuudessa autonomiset ja sähköiset robottioptimoidut kulkuneuvot kuljettavat ihmisiä ja toimittavat erilaisia palveluja ja tavaroita suoraan ihmisten luo, kiteyttävät autoalan liiketoiminnan professori Jouni Juntunen sekä väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pyörälähettejä ja sähköpotkulautoja

Liikenneprofessoreiden näkemyksen mukaan liikkumisen muutos eli monimuotoistuva kaupunkiliikenne on ilmiönä jo näkyvissä. Esimerkiksi ilmiöstä ovat kaupunkiliikenteessä viilettävät polkupyörälähetit, sähköpolkulaudoilla liikkuvat nuoret sekä ruokatilauksia asiakkaille toimittavat kuljetukset.

– Robotisoituun, autonomiseen ja sähköön perustuva ajoneuvoteknologia sekä tekoälyä ja 5G-tietoliikennetekniikkaa hyödyntävä osaaminen ovat meillä jo pitkälti olemassa, Juntunen ja Leviäkangas muistuttavat.

Autot vähenevät kaupungeissa?

– Uusiutuvan sähköenergian riittävyyden lisäksi haasteena onkin, kuinka autonomiset ajoneuvot, erilaiset kevyet sähköiset liikkumisvälineet sekä perinteinen autoliikenne saadaan mahtumaan ja toimimaan kaupunkiliikenteessä ja muussa liikennelogistiikassa. Tämä on ratkaistavissa kaupungeissa hyvällä liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelulla sekä kehittämällä maamme keskeisiä valtaväyliä, tutkijat arvioivat.

Professoreiden mukaan kehityskulussa on nähtävissä perinteisen autokannan vähentyminen kaupungeissa. Tarvetta ja tilaa ei ole entiseen tapaan. Kaksikon mukaan etätyön lisääntyminen vaikuttaa samaan suuntaan.

– Siirryttäessä edullisempiin polttoaineisiin ja kustannusten laskiessa ja esimerkiksi autonomisten ajoneuvojen kyetessä etsimään itse parkkipaikkoja, ajoneuvojen liikennemäärät kääntyvät jälleen kasvuun. Päästöt eivät kuitenkaan ole enää ongelma.

Valtaosa henkilöautoista polttomoottorisia – mistä eurot vaihtaa sähköautoon?

Oulun yliopiston liikenneprofessoreiden mukaan kestävään liikenneympäristöön Suomessa päästään vasta sitten, kun uusiutuvan sähköenergian tuotanto yleistyy riittävästi ja sen hinta käyttövoimana todennäköisesti laskee liikkumisen kustannuksia.

Tätä kehityskulkua on viime aikoina ollut omiaan tahmauttamaan arkisen liikkumisen kustannusten nousu kuten lataussähkön hinnan nousu.

Taustaksi liikenneprofessoreiden arvioille on myös hyvä muistaa, että vaikka autoilun käyttövoimamurros jyllää, valtaosa Suomen teillä liikkuvista hieman yli 2,7 miljoonasta henkilöautosta on yhä polttomoottorikäyttöisiä ja polttavat fossiilisia polttoaineita.

Isoja kysymyksiä tietty on useita: kuinka tämä autokanta voisi muuttua sähköiseksi?, millä aikataululla?, millä kustannuksin? ja minkälaisin valtiovallan rahallisin/verotuksellisen tukitoimi?

Moni pitää nykyistä 2 000 euron hankintatukea täysin riittämättömänä.

Ja vaikka sähköautojen määrä kasvaa rekisteröinneissä, ollaan vielä pitkään tilanteessa, jossa käytettyjä sähköautoja ei ole laajalti tarjolla.

Useimmilla kotitalouksilla ei ole varaa vaihtaa nykyautoaan uuteen sähköautoon – varsinkin kun muistetaan, että suomalaisten henkilöautojen keski-ikä on korkea: 12,6 vuotta.

Yli 90 prosenttia auton koko elinkaaren hiilidioksidipäästöistä aiheutuu henkilöautojen käytöstä. Päästötalkoiden kannalta on haasteellista, että Suomessa auto päätyy kierrätykseen keskimäärin vasta yli 20-vuotiaana. Iäkäs autokanta heikentää paitsi liikenneturvallisuutta, niin se myös hidastaa liikenteen energiankulutuksen ja päästöjen vähenemistä.

Henkilöautojen päästöt kymmenys

Liikkumisesta ja tulevaisuudesta puhuttaessa ei voi sivuuttaa päästöjä. Kun liikenteen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on hieman alle viidennes, henkilöautojen osuus kokonaispäästöistä on laskentatavasta riippuen 9–11 prosenttia. Tilastokeskuksen ja VTT:n käyttämän laskentatavan (osuus päästöistä ilman LULUCF-sektoria) mukaan tieliikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 20,6 prosenttia, josta henkilöautoliikenteen osuus on 10,8 %, kuorma-autoliikenteen 6,8 %, pakettiautoliikenteen 1,7 % ja linja-autojen 0,9 %.

Liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan Tiedotuskeskuksesta kertoo, että noin puolet henkilöautoliikenteen päästöistä muodostuu pidemmistä seutukuntien välisistä matkoista, joilla kulkutapavaihtoehtoja on useimmiten vain vähän. Noin puolet henkilöautoliikenteen päästöistä syntyy siis yli 50 kilometrin mittaisista matkoista.

Marko Jokela

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ajoneuvoteknologiasta menestystuote Suomelle?

Monimuotoisten liikenneväylien lisäksi professorit satsaisivat väkevästi suomalaisen ajoneuvo- ja liikenneteknologian kehittämiseen. Alalla on potentiaalia uusille suomalaisille vientituotteille.

Liikenneprofessoreiden mukaan kestävään liikenneympäristöön siirtymisen keskeisenä lähtökohtana on, että uusiutuvan sähköenergian tuotanto ja jakeluinfra ratkaistaan, jolloin käyttövoiman hinta kääntyy laskuun.

Verotuksella voidaan professoreiden mukaan ohjata siirtymän aikataulua ja tasata kustannustaakkaa.

– Tätä varten tarvitaan avointa ja faktoihin perustuvaa keskustelua siitä, miten ja mille tasolle ajoneuvoihin ja käyttövoimaan kohdistuva verotus lopulta asetetaan. Verotus ja markkinavoimat ratkaisevat yhdessä puhutaanko liikenteen mullistumisesta 10, 20 vai 30 vuoden periodilla.

Raskas liikenne automatisoituu

Liikenneprofessoreiden näkemyksen mukaan myös tavaroiden kuljettaminen eli raskas liikenne automatisoituu, sähköistyy ja kuljetukset ketjuuntuvat. Siksi esimerkiksi rekkojen siirtäminen juniin on turhaa.

– Kun suunta on tämä, ei ole suurempaa tarvetta investoida uusien liikenneväylien, teiden tai rautatieyhteyksien rakentamiseen, vaan pikemminkin kannattaa keskittyä olemassa olevien teiden kunnostamiseen ja uudistamiseen monimuotoistuvaa liikennettä varten, Juntunen ja Leviäkangas linjaavat kantanaan.

Auto mahdollistaa arjen – harvaan asuttu Suomi liikkuu kumipyörin

Suomi liikkuu aivan valtaosiltaan kumipyörien varassa. Maan suurin autoilijoiden etujärjestö Autoliitto muistuttaa, että tieliikenne on tärkein liikkumismuoto. Tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia. Maantieliikenteen osuus kaupallisesta tavaraliikenteestä on 2/3 tonnikilometreistä.

Kansalaisten liikkumistarpeet ovat aitoja, eivätkä ihmiset ole liikkumisvalinnoissaan tyhmiä. Monelle esimerkiksi henkilöautoilu on arjen mahdollistaja ja ainoa mahdollinen vaihtoehto arkiliikkumisen hoitamiseksi.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on tuonut esiin, että Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa, jossa myös kaupunkiseudut ovat harvaan rakennettuja. Olosuhteemme poikkeavat erittäin merkittävästi esimerkiksi Euroopan suurmaiden olosuhteista.

Nieminen vertasi Moottorin aiemmassa artikkelissa, että esimerkiksi Saksassa kylät ja pikkukaupungit ovat kiinni toisissaan ja suurkaupunkeja riittää, joten olosuhteet joukkoliikenteelle tai esimerkiksi sähköautoiluun perustuvalle kaupunkien sisäiselle liikkumiselle ovat aivan eri lailla otolliset.

Talvella on vaikutusta

Keskisessä Euroopassa talviset sääolot eivät ole yhtä ankarat kuin Suomessa – talvi vaikuttaa niin sähköautoiluun kuin vaikkapa otollisen pyöräilykauden pituuteen.

Talvi haastaa myös autonomisen ajamisen, jossa ajoneuvon on turvallisesti tiellä pysyäkseen pystyttävä havainnoimaan tieviivoitus ja muut ajoneuvot ja kulkijat. Sakealla lumipyryllä tämä voi käydä mahdottomaksi.

Autoilu on osa matkaketjua

Autoliiton Pasi Nieminen on kritisoinut myös sitä, että julkisuudessa turhan huolettomasti korostetaan, että henkilöautoilla ajetaan usein vain lyhyitä taipaleita korostamalla, että joka viides automatka on pituudeltaan alle kaksi kilometriä.

– Ei kukaan hanki autoa kahden kilometrin ajoa varten.

Nieminen korostaa, etteivät fiksut kotitaloudet aja turhaan, kävisihän se kukkarollekin.

– On älyllistä epärehellisyyttä pilkkoa autolla ajaminen tilastollisesti pätkiin, arkiajosta kun iso osa on peräkkäisiä lyhyitä tai pidempiä matkaketjuja: aamulla päiväkotiin, sitten töihin, asiakaskäynnille, päiväkotiin, kauppaan ja takaisin kotiin. Ja sen jälkeen ovat vuorossa perheen liikkuminen harrastusten perässä ja vapaapäivinä autolla matkataan sukuloimaan, mökille tai muuhun matkailukohteeseen. Matkalla asioille poikkeaminen ei lisää ajomatkaa, vaan päinvastoin todennäköisesti se lyhentää kuljetustarpeita.

Samalla autolla hoidetaan siis työssäkäynti, kyyditään jälkipolvea ja ollaan iäkkäille lähisukulaisille asiointiapuna. Henkilöautoilla kuljetetaan myös valtava määrä tavaraa.

Onko joukkoliikennettä?

Ihmiset käyttävät joukkoliikennettä, jos sitä on riittävästi ja laadukkaasti tarjolla.

– Joukkoliikenne ei ratkaise harvaan asutun Suomen kaikkia liikkumistarpeita, vaikka olisikin toimiva ratkaisu siellä missä asuu ja työskentelee tiheässä paljon ihmisiä, on Autoliiton Nieminen linjannut.

– Pieni väkiluku eli harva-asutus johtaa siihen, ettei meidän olosuhteissamme ole riittävästi joukkoja joukkoliikenteeseen. Näin erityisesti, jos asiaa verrataan muihin väkirikkaisiin EU maihin. Näistä syistä juuri Suomessa on ja tulee olemaan perusteltua käyttää henkilöautoa liikkumiseen.

Esimerkiksi haja-asutusalueilla julkinen liikenne ei välttämättä vastaa ihmisten arkisia ja säännöllisiä liikkumistarpeita. Tästä syystä monilla kotitalouksilla on käytössään myös kakkosauto.

Autoliiton Nieminen on arvioinut, ettei ole näköpiirissä, että valtiovallalla olisi mahdollisuuksia eli rahaa muuttaa nykytilaa merkittävästi eli tihentää julkisen liikenteen vuorovälejä tai muutoin lisätä yhteyksiä.

Teksti: Marko Jokela Avauskuva: Daimler/Bosch/Nvidia, muut kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Oulun yliopisto, Autoliitto, VTT, Traficom, Tilastokeskus, Autoalan Tiedotuskeskus

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy