Nimi muutettu: Mazda Roadpacer AP - kun Mazda alkoi taistella päästöjä vastaan lainaamalla ison 70-luvun australianraudan

Mazdan wankel yritti tehdä Holden Premieristä Anti-Pollutionin, mutta se oli valitettavasti täysikokoiseen GM-sedaniin alimitoitettu. Roadpacer on ehkä ristiriitaisimpia autoja, joita maan päällä on koskaan rullannut.

Mazda on kaikista maailman autonvalmistajista menestyksekkäin wankel-moottorin hyödyntäjä, mutta missään tuotantoautossa tätä voimanlähdemuotoa ei ole nähty sen jälkeen, kun Mazda RX-8:n tuotanto päättyi vuonna 2012. Tänä vuonna wankel teki suuren paluun, ja jälleen asialla oli Mazda. Tällä kertaa kiertomäntämoottorin rooli on jauhaa sähköä MX-30 R-EV:ssä, mutta tämän odotetaan olevan vasta alkua.

Mazdan tuoreen 8C-wankelin halkileikkauskuva näyttää hyvin moottorityypin perusrakenteen.

Mazdan vasta lanseerattu uusi 8C -tyypin wankel-sukupolvi käsittää aiemmasta laajasti poiketen yksisylinterisen eli single-rotor -ratkaisun, ja on tilavuudeltaan vain 0,83-litrainen. Tässä jutussa pääroolissa on kuitenkin moottorin 1,3-litrainen, kaksiroottorinen edeltäjä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Villinä korttina mukaan isojen sedanien maailmaan

Mazdalla oli 1970-luvun alussa muihin japanilaisvalmistajiin verrattuna urheilullisempi ja enemmän kevyemmistä automalleista koostuva mallisto, jossa wankel näytteli suurta roolia. Vuosikymmenen puoleenväliin tultaessa Mazdalla todettiin kuitenkin, että kotimarkkinoille pitää löytyä kilpailija esimerkiksi Mitsubishin, Nissanin ja Toyotan isoille sedaneille.

Mazdan lähestymistapa asiaan oli omalaatuinen, ja ratkaisussa painotettiin sitä, että Mazdan vaihtoehto ottaisi muita paremmin huomioon päästöt, ja tuohon maailmanaikaan erityisesti kaupunkien ilmanlaadun. Edullisin ratkaisu oli hyödyntää jo olemassa olevia pohjia. Siispä kaikki muu paitsi moottori ja vaihdelaatikko lainattiin suoraan Holdenilta Australiasta. Moottori ja vaihteisto puolestaan olivat Mazdan ominta wankel-voimalinjaa.

Yksi auto, kaksi maailmaa, molemmat janoisia

HJ-sarjan Holden Premier oli iso sedan 70-luvun australialaisen automaun mukaan. Tämä tarkoittaa, että ympärillä oli paljon peltiä ja kromia, sisässä puolestaan vähintään rivi-6, mutta jossain tapauksessa jopa 5,0-litrainen V8.

Holden Premier rakentui Holdenin itse Australiassa kehittämän HQ-alustan varaan. Sitä käytettiin muissakin eteläisen pallonpuoliskon General Motors -tuotteissa. Premieriä valmistettiin kolmessa eri tehtaassa Australiassa. Sieltä Mazdan logoilla varustetut yksilöt laivattiin Japaniin, jossa niihin asennettiin wankel sekä Nissanilta lainattu 3-vaihteinen automaattivaihteisto.

Myös japanilaisissa täysikokoisissa sedaneissa näkyi tuohon aikaan isoja koneita, rivi-6:n ollessa yleinen standardi muun muassa Nissan Cedricissä, Mitsubishi Debonairissa ja Toyota Crownissa. Mazda pudotti siis aikamoisen pommin istuttamalla omaan täysikokoiseen sedaniinsa piskuisen wankelin. Mazda Roadpacer AP:ssa mallinimeen liitetty kirjainyhdistelmä tuli sanoista "Anti-Pollution", sillä pienen voimanlähteen ajateltiin tietävän verrattain pieniä päästöjä ja pientä kulutusta.

Tuttu lausahdus "suuri Japanissa", "big in Japan", tarkoittaa sitä, kun jokin yllättävä asia saa suursuosion Japanissa, muttei oikein missään muualla. Roadpacer AP:n kohdalla lause taipui muotoon "liian suuri Japanissa", "too big in Japan", sillä muun muassa sikäläinen verotus hyljeksi näin leveitä autoja. Toisaalta Roadpacer oli myös luokassaan varsin tilava.

Aina on kuitenkin jenin kääntöpuoli, ja tässä tapauksessa se oli moottorin jääminen alimitoitetuksi näin suurikokoiseen autoon. Siinä missä Mazdan 13B-sarjan 1,3-litrainen ja kaksiroottorinen wankel toimi hienosti 500 - 600 kiloa kevyemmissä RX-4:ssä ja RX-5:ssä, joutui se liian koville noin 1 600-kiloisessa Roadpacerissa.

Wankel tuotti Roadpacerissa 130 hevosvoimaa ja 138 newtonmetriä. Tämä näkyi selvästi jo suorituskykylukemissa. Auto ei tahtonut kiihtyä minnekään ja se kulki 157 km/h. Myyntikatastrofin ainekset olivat kuitenkin kasassa vasta siinä vaiheessa, kun yleisölle selvisi kuinka janoinen auto Roadpacer oli. Wankelin heikkouksiin on kuulunut polttoaineenkulutus, ja sen kitkemiseksi Mazda valjastikin ison joukon ideoita, ennen kuin toi moottorin nykypolven markkinoille.

Vuoden 1975 Roadpaceriin asennettuna wankel sen sijaan joi kuin metsällinen sieniä. Kulutuksen kerrotaan nousseen jopa 26 litraan sadalla kilometrillä. Vertailun vuoksi esimerkiksi Bugatti Veyron 16.4 Grand Sport Vitessen (8,0-l W16, 1 200 hv, 1 500 Nm, 410 km/h) keskikulutukseksi kerrotaan 23,1 litraa sadalla.

Jäljelle jäi moottori

Mazda Roadpacer AP ehti olla tuotannossa parin vuoden ajan, tuotantomäärän jäädessä kokonaisuudessaan vain ja ainoastaan 800 autoon. Roadpacerin tuotanto päätettiin vain joitain kuukausia ennen kuin toinen amerikkalaisjätti, nimittäin Ford, ryhtyi yhteistyöhön Mazdan kanssa ostaen siitä 25 prosentin osuuden. Tätä aikaa kesti aina vuoteen 2008 asti, ja sen jälkeen Mazda on elänyt itsenäisesti nykyistä Skyactiv-aikaansa, joka on palauttanut Mazdan innovatiivisuuden, ja markkinoilla on nähty niin puristussytytteinen bensiinimoottori Skyactiv X kuin uusi wankelkin.

Mazdan Renesis on viimeisin sarjatuotantoautossa nähty wankel, ja se vauhditti RX-8:aa vuosina 2002 - 2012.

Vaikka Roadpacer AP jäikin historian lyhyeksi sivuraiteeksi, siinä nähty 13B -voimanlähde oli vasta uransa alussa. Oikeisiin autoihin asennettuna siitä tuli kolmenkymmenen vuoden menestystarina, säilyen käytännössä muuttumattomana vuoden 1972 RX-4:stä vuonna 2002 tuotantonsa päättäneeseen RX-7:ään. Itse asiassa vuosina 2002 - 2012 valmistetun RX-8:n Remesis-voimanlähdekin on vain päivitys 13B:hen, mikä pidentää voimanlähteen käyttöuran peräti 40 vuoteen. Kyseessä on kirkkaasti historian pisimpään ja eniten valmistettu kiertomäntämoottori.

Teksti: Benjamin Helander Lähteet: Drive.com.au, Mazda Kuvat: Mazda, Holden

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy