Olisiko vedystä liikenteen päästöjen vähentäjäksi?

Moni autonvalmistaja on kehitellyt polttokennoteknologiaa. Vedyn haasteena liikenteen käyttövoimamurroksessa on tankkausverkosto.

Liikenteen haitallisia kasvihuonepäästöjä on vähennettävä. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa on linjattu, Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on eritelty eri keinoja, joilla tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, ja vuoteen 2045 mennessä yllettäisiin päästöttömään liikenteeseen. Liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii monenlaisia toimia ja monenlaisia ajoneuvojen käyttövoimaratkaisuja.

Mutta mikä rooli vedyllä voisi olla Suomessakin jylläävässä liikenteen käyttövoimamurroksessa?

Näin vetyauto toimii

Sähkömoottorilla varustetun polttokennoajoneuvon toimintatapa on yksinkertaistettuna seuraava. Vetysäiliöön tankattu vety viedään polttokennoon, jossa se reagoi hapen kanssa, jonka ansiosta ajoneuvon käyttövoimaksi syntyy sähköä. Sivutuotteina eli päästöinä syntyy vain lämpöä ja vettä.

Vetyä voidaan tankata ajoneuvoon kaasumaisena eli paineistettuna ja nestemäisenä. Nestemäistä tankkausta on tulossa raskaaseen ajoneuvokalustoon kuten esimerkiksi Daimler on kertonut.

Asiantuntija-arvion mukaan henkilöautojen osalta ratkaisu on jatkossakin paineistettu kaasu. Vetyauto on sitä ympäristöystävällisempi mitä ympäristöystävällisemmin vety on tuotettu. Mannaa on jos, vetypolttoaine tuotetaan uusiutuvalla energialla, tuulivoimalla tai aurinkoenergialla. Nykyisin aivan valtaosa vedystä maailmalla tuotetaan fossiilisista polttoaineista kuten maakaasusta tai kivihiilestä.

Aluksi raskaaseen liikenteeseen

On arvioitu, että vedystä olisi aluksi vaihtoehdoksi eritoten raskaassa liikenteessä ja pitkillä ajomatkoilla. Tätä liikennettä Suomessa riittää. Vety henkilöautojen käyttövoimana voisi olla seuraava tulevaisuuden askel ja osa liikenteen päästöjen vähennysratkaisua.

Esimerkiksi HSL:n tavoitteena on, että Helsingin seudun bussiliikenne on vuonna 2035 täysin päästötöntä, joka tarkoittaa dieselbussien jäämistä historiaan. HSL:n visioissa on, että sähköbussien rinnalle tulee polttokennobusseja.

Helen Oy:n (aiemmin Helsingin Energia) tuoreimmassa asiakaslehdessä käsitellään vedyn mahdollisuuksia. Artikkeliin haastateltu VTT:n tutkimusjohtaja Antti Arasto arvioi, että uusiutuvasta sähköstä on tullut sen verran edullista, että vedyntuotannon vaatima suuri sähkömäärä on mahdollista tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla kohtuukustannuksin. Araston mukaan vedyn avulla valmistetulla hiilineutraalilla sähköpolttoaineella voitaisiin korvata fossiiliset polttoaineet raskaassa liikenteessä – rekka-, laiva- ja lentoliikenteessä –, joka olisi muutoin vaikea sähköistää.

Araston näkemyksen mukaan henkilöautot tullevat jatkossakin kulkemaan sähköllä, onhan siirtymä sähköautoihin rivakassa vauhdissa.

Tankkausverkostoa odotellessa

Suomessa ei ole vetytankkausverkostoa – vielä. Kuten keväällä kerroimme, on VTT ollut keskusteluissa koetankkausaseman rakentamisesta Suomeen tieliikenteen vetykäytön koeponnistamiseksi. VTT on Suomen valtion omistama yhtiö, jonka omistajaohjaajana toimii työ- ja elinkeinoministeriö.

Vetyä tuotetaan jo tällä hetkellä Suomessa, mutta vedyn saaminen järkevästi liikennekäyttöön vaatii vielä asioiden kehittymistä. VTT:n Business Finlandille tuottama, marraskuussa 2020 julkaistu National Hydrogen Roadmap eli kansallinen vetytiekartta pitää yhä tärkeänä askeleena matalapäästöisen vedyn tuotannon ja teollisuuskäytön lisäämistä ennen tieliikenteen tarpeita. Tämän seurauksena saataisiin tuotannon hintaa oletettavasti laskettua, joka tekisi vedystä entistäkin houkuttelevamman vaihtoehdon liikennepolttoaineeksi.

Kiinnostus on viriämässä, sillä Hyundai Motor Finland, Iveco Finland, Veho, Scania Suomi ja Toyota Auto Finland ovat muodostaneet epävirallisen yhteistyöverkoston vedyn liikennekäytön edistämiseksi. Fortum, Neste ja Wärtsilä ovat eri yhteyksissä maininneet vedyn kuuluvan ainakin joillain tavoin tulevaisuuteensa Suomessa. Vety esiintyy myös autoalan pitkän aikavälin käyttövoimaennusteissa, joskin erittäin pienessä roolissa.

Aasialaisvalmistajat pioneereja

Aasialaismerkit Honda, Nissan, Toyota ja Hyundai ovat olleet vetyteknologian vetäjiä. Honda ilmoitti kuitenkin kesäkuussa, että se lopettaa vuonna 2008 FCX Clarity -vetyauton tuotannon.

Sarjatuotantoon yltäneistä automalleista esimerkeiksi käyvät Hyundai Nexo ja Toyota Mirai. Kiinnostuneille kerrottakoon, että Mirain tankkiin mahtuu vetyä noin 600–700 kilometrin toimintamatkan verran, ja täyteen tankkaaminen kestää muutaman minuutin.

Hyundai on arvioinut kiinnostavasti, että vetyauto maksaisi vuonna 2030 saman verran kuin vastaava sähköauto.

Audi ja BMW uskovat vetyyn

Puhtaasti tuotettu vety on vielä kovin kallista, mutta uskosta polttokennoteknologiaan ovat silti kertoneet myös saksalaisvalmistajat Audi ja BMW.

BMW kehitti hiljattain X5 SUV-mallin pohjalle vetyauton prototyypin. Baijerilaisvalmistaja on kertonut, että alkuvaiheen piensarjatuotannosta voitaisiin edetä varsinaiseen sarjatuotantoon vuodesta 2025 alkaen. BMW:n mukaan tarkempi ajankohta vetyajoneuvojen esittelylle riippuu kuitenkin myös tankkausverkoston laajuudesta ja vedyn hinnoittelusta, sekä kestävästi tuotetun vedyn saatavuudesta. BMW:n näkemyksen mukaan vetyä täytyy ensin tuottaa tarpeeksi suurissa määrin kilpailukykyisin hinnoin vihreän sähkön avulla.

Opel kehitellyt teknologiaa

Myös saksalaisvalmistaja Opelin rintamailla Rüsselsheimissa on kehitelty jo yli 20 vuoden ajan polttokennoteknologiaa. Merkin kotikaupungissa sijaitsee päämies Stellantisin maailmanlaajuinen vetyautojen kehityskeskus. Opel Suomen maajohtaja Tomi Mäkinen arvioi vastikään, että ”tulevaisuuden fossiilivapaisiin polttoaineisiin perustuvassa energiajärjestelmissä vety on varmasti yksi mielenkiintoisimmista keskustelunaiheista.”

Opelin uutuus on Vivaro-e Vetyauto, jossa on myös ladattava ajoakku, jolloin pelkästään sähköllä voi ajaa 50 kilometriä. Sähköakku mahdollistaa huipputehon sitä tarvittaessa ja huolehtii polttokennon toimimisesta optimaalisessa käyttöolosuhteessa.

Uutuuden vetysäiliöiden täyttö vie vain kolmisen minuuttia ja täyteen tankattuna toimintamatkaa luvataan yli 400 kilometriä. Vety-Vivaron tavaratila on yhteneväinen muiden Vivaro-mallien kanssa välillä 5,3–6,1 m3.

Vivaro-e Vetyauton valmistus on jo alkanut rajoitetusti Saksassa ja ensimmäiset asiakkaat Saksass ja Ranskassa saavat autonsa loppuvuoden aikana.

Daimlerilla ollaan varauksellisia

Ja vaikka Daimler ajoi Mercedes-Benz GLC F-Cell -vetyauton tuotannon alas, on yhtiö tähdentänyt, että vetyprojektia voidaan jatkaa poliittisten päätösten sinne ohjatessa.

Kiina puolestaan laajentaa vetypolttoaineen tankkausverkostoa ja muun muassa kiinalaisjätti Great Wall Motor kehittelee vetykäyttöistä SUV-mallistoa.

Euroopan unioni on alkanut kiinnostumaan vetytankkausverkoston rakentamisesta ennen kaikkea hyötyajoneuvoja varten. Vetyautojen teknologia on vielä liian kallista kuluttajamarkkinoille ja suurille massoille. Hintojen uskotaan kuitenkin laskevan tuotantomäärien kasvaessa – raskaan liikenteen vanavedessä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Valmistajat

a:10:{i:0;s:5:"60451";i:1;s:5:"41840";i:2;s:5:"92923";i:3;s:5:"42998";i:4;s:6:"100078";i:5;s:5:"42785";i:6;s:5:"78540";i:7;s:5:"70378";i:8;s:5:"82069";i:9;s:5:"10569";}