Melu vaivaa pääkaupunkiseudulla – neljännes asuu tieliikenteen melualueella

Tieliikenteen yli 55 desibelin melualueilla asuu noin 25 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista. Raideliikenteen osalta vastaava prosentti on yksi.

Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa laativat yhteistyössä Liikenneviraston kanssa koko pääkaupunkiseudun kattavan meluselvityksen, jossa tutkittiin tie- ja rautatieliikenteen melulle altistumista.

Selvityksen perusteella tieliikenteen yli 55 desibelin melualueilla asuu noin 25 prosenttia seudun asukkaista. Rautatieliikenteen yli 55 desibelin melualueilla asuu hieman reilu prosentti seudun asukkaista.

Uusi ja vanha laskentamalli rinnakkain

Selvityksessä käytettiin ensimmäistä kertaa uutta CNOSSOS-EU -melulaskentamallia ja -menettelyjä, joiden käytössä Suomi on Liikenneviraston mukaan yksi edelläkävijöistä.

Uuden menetelmän vuoksi melualueilla asuvien asukkaiden määrä poikkeaa huomattavasti aiemmista selvityksistä.

Uusi laskentatapa huomioi muun muassa, että osa asukkaista asuu rakennusten hiljaisempien julkisivujen puolella. Melualueilla asuvien asukkaiden määrä on laskettu myös aiemmin käytössä olleella menetelmällä, jotta eri vuosien tuloksia voidaan paremmin verrata keskenään.

Aikaisempaa laskentatapaa käytettäessä tieliikenteen melualueilla asuvia asukkaita on 523 600. Se on noin 15 prosenttia enemmän kuin edellisessä selvityksessä vuonna 2012.

Melulle altistuvien osuus seudun asukkaista on Liikenneviraston mukaan kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin aiemmin, kun huomioidaan pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvu.

Tiivistäminen tuo meluhaasteita

Kaupunkirakenteen tiivistäminen tuo merkittäviä haasteita meluntorjuntaan.

Uusi asuinrakentaminen melualueille lisää laskennallisesti melualueilla asuvien asukkaiden määrää, vaikka meluntorjunta olisikin riittävää.

Meluselvitys on laadittu osana EU:n ympäristömeludirektiivin kolmatta meluselvityskierrosta. Liikennevirasto kertoo, että samalla laadittiin myös meluvyöhykekartat ja arvioitiin melualueilla asuvien asukkaiden ja herkkien kohteiden määrä.

Melu lisää stressiä

Melu koetaan usein kiusalliseksi tai häiritseväksi, ja sillä voi olla myös vaikutusta terveyteen.

Melu voi esimerkiksi lisätä stressireaktiota tai häiritä unta.

Kattava tietoisuus pääkaupunkiseudun melutilanteen kokonaiskuvasta auttaa Liikenneviraston mukaan ohjaamaan suunnittelua siten, että myös melun haittavaikutuksia saadaan vähennettyä.

Meluselvitysten avulla voidaan seurata melutilanteen kehitystä sekä käyttää selvityksiä apuna kaavoituksessa ja lähtökohtana meluntorjunnan toimintasuunnitelmia laadittaessa ja päivitettäessä.

Päivitys viiden vuoden välein

Kaupungit ja Liikennevirasto laativat meluntorjunnan toimintasuunnitelmat säännöllisesti viiden vuoden välein. Seuraavan kerran ne päivitetään heinäkuuhun 2018 mennessä.

Laadittavissa suunnitelmissa määritetään meluntorjunnan linjaukset sekä toimenpiteet kaupunkien melutilanteen parantamiseksi.

Meluselvitykset ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmat löytyvät kaupunkien ja Liikenneviraston verkkosivuilta.

Lähde: Liikennevirasto Kuvituskuva: Moottorin arkisto