Päästöt laskevat ennakoitua nopeammin – kiitos sähköautojen yleistymisen

VTT:n tuore ennuste: liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät nykyisillä toimenpiteillä noin 40 prosenttia vuosina 2005–2030.

Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan laskevan Suomessa 2020-luvulla aiemmin arvioitua nopeammin – kiitos sähköautojen määrän vahvan kasvun.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laatiman tuoreen ennusteen mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät nykyisillä toimenpiteillä noin 40 prosenttia vuosina 2005–2030.

Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vuodesta 2005 vuoteen 2019 vähentyneet noin 1,6 megatonnia. Ennusteen mukaan päästöt putoavat nykytoimilla vielä noin 3,4 megatonnia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 40 prosentin päästövähennystä vuosina 2005–2030. Kansallisena tavoitteena on vähentää päästöjä vähintään 50 prosenttia.

Vielä viime vuonna ennustettiin, että päästöt laskisivat 37 prosenttia. Keskeisin syy arvioidulle isommalle päästövähenemälle on se, että nyt liikenteen ennustetaan Suomessa sähköistyvän aiemmin arvioitua nopeammin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

600 000 sähköautoa jo vuonna 2030

Suomessa on ennusteen mukaan jo vuonna 2030 noin 600 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa. Vielä viime vuonna ennustettiin, että sähkökäyttöisiä autoja olisi 350 000.

Ennusteen mukaan kaasukäyttöisiä henkilöautoja on vajaat 25 000 kappaletta vuonna 2030. Syy kaasuautojen melko pieneen määrään on epävarmuus autojen saatavuudesta 2020-luvun loppupuolella. Sähköautoja oli kesäkuussa 2021 yhteensä noin 82 000 ja kaasuautoja noin 15 000.

Ennusteen mukaan uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt vähenevät pääosin sähköistymisen vuoksi noin 15 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja noin 38 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2020.

EU-velvoitteet täyttymässä

Päästöjen vähenemistahti vastaa voimassa olevaa EU:n lainsäädännön velvoitetta, jonka mukaan uusien autojen hiilidioksidipäästöjen tulisi vuonna 2030 olla koko EU:ssa 37,5 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2021.

Taustana toivotulle kehitykselle ovat sähköautojen osuuden kasvu uusissa henkilöautoissa ja uusien polttomoottoriautojen energiatehokkuuden paraneminen. Polttomoottoriautojen kulutuksen ennakoidaan Suomessa laskevan noin kymmenen prosenttia vuosina 2021–2023.

Sähköistyminen lisää ajettuja kilometrejä

Ennusteessa on hyödynnetty uutta Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kesällä 2021 päivittämää tieliikenteen valtakunnallista ennustetta. Siinä arvioidaan tieliikennesuoritteen kehittymistä eli ajettujen kilometrien määrää vuoteen 2050 asti.

Sähköistyminen vaikuttaa ennusteissa myös liikennesuoritteeseen. Sähköautot lisäävät suorite-ennusteessa ajettujen kilometrien määrää, koska ennusteessa huomioidaan ajamisen hinta ja sähköllä ajamisen kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin polttomoottoriautolla ajamisen.

Koska suuri osa kuljettujen kilometrien kasvusta ajetaan sähköautoilla, suoritteen kasvu ei kuitenkaan näy päästöjen kasvuna. Polttomoottoriajoneuvojen suoritteet laskevat huomattavasti verrattuna aiempaan suorite-ennusteeseen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

EU-päästötavoitteet tiukkenivat

Viime vuonna EU:n yhteinen päästövähennystavoite tiukkeni 40 prosentista 55 prosenttiin. Myös taakanjakosektorin ja sitä kautta liikenteen velvoitteet ovat tiukkenemassa lähivuosina.

Kansallisesti päätettynä ns. Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.

Aiemmin on arvioitu, että päästöjen puolittamistavoitteeseen pääsemiseksi tarvittaisiin uusia toimia noin 1,65 megatonnin verran.

Nyt ennuste päästövähenemästä vuoteen 2030 mennessä on noin 3,4 megatonnia eli vuoden 2030 tavoitteesta puuttuisi arviolta noin 1,25 megatonnia.

– Hyvä uutinen on se, että ennusteen mukaan lisää toimia päästöjen puolittamiseksi tarvitaan nyt vain noin 1,25 megatonnin verran. EU on asettanut uusia ilmastotavoitteita ja meillä on keinoja vastata niihin. Arvioimme esimerkiksi sitä, onko uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta mahdollista nostaa, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) linjaa.

– Ennusteeseen liittyy toki paljon epävarmuuksia ja siksi fossiilittoman liikenteen tiekartan toimia on toteutettava määrätietoisesti. Katse on kiinnitettävä vuoteen 2045, johon mennessä liikenteen kasvihuonekaasupäästöt on saatava nollaan.

Miten päästötoimet jatkuvat?

Syksyllä 2021 arvioidaan sitä, kuinka paljon päästövähennyksiä saadaan aikaiseksi fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen toimenpiteillä sekä muissa yhteyksissä esitetyillä toimenpiteillä. Suomessa kokonaisarviointi liikenteen ja koko taakanjakosektorin toimenpiteiden riittävyydestä tehdään budjettiriihen ilmastolinjausten mukaisesti keväällä 2022.

Mihin ennusteet pohjaavat?

VTT:n liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ennuste perustuu Liikenne- ja viestintäviraston, Väyläviraston ja Tilastokeskuksen keräämiin tilastoihin sekä arvioihin tulevasta. Tieliikenteen ennuste on laskettu VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmän Aliisa-autokantamallilla. Ennuste kattaa hiilidioksidipäästöt, joiden osuus liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on yli 95 prosenttia.

Tieliikenteen valtakunnallisen suorite-ennusteen on tuottanut Liikenne- ja viestintävirasto yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön ja VTT:n kanssa. Se sisältää arvion henkilö- ja tavaraliikenteen suoritteiden kehittymisestä vuoteen 2050 saakka. Liikennesuoritteisiin liittyvät laskelmat on tuotettu Liikenne- ja viestintävirastossa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy