Päivän kuva: mitä kuuluu, Gibraltarin apinat?

Jos on yksi eläin, joka kuvastaa Gibraltaria aina toisesta maailmansodasta nykyisiin henkilökortteihin, se on berberiapina.

Magotti eli berberiapina on monille se, mitä Gibraltarista tulee kallion lisäksi mieleen. Makakien sukuun kuuluvat apinat on usein nostettu Gibraltarin todellisiksi valtiaiksi. Kyseessä ovat, vaatimattomasti, Saharan pohjoispuolisen Afrikan ainoat kädelliset, ainoat makakit Aasian ulkopuolella sekä Euroopan ainoat villit apinat.

Pohjois-Afrikassa apinoiden kanta on laskussa ja IUCN on määritellyt apinat erittäin uhanalaisiksi. Gibraltarin populaatio on tästä onneksi poikkeus, sillä noin 300 apinan lauma on laskennan mukaan lähinnä kasvanut. Harkinnassa on jopa, että apinoita tuotaisiin Gibraltarista takaisin alkuperäisille esiintymisalueilleen.

Gibraltarin apinapopulaatio on saanut alkunsa ihmisten tekemän tuonnin myötä, vaikka lajia on ollut Euroopassa saakka jääkausien välisenä aikana. Ilmeisimmin berberiapinat on tuotu Gibraltarille muslimien valtakauden aikana, sillä Alonso Hernández del Portillo kirjoitti Gibraltarin historiikissaan 1605–1610, että apinat saattavat olla kallion todellisia valtiaita ajoista ammoisista saakka.

Ylhäällä Gibraltarin kallion rinteillä luonnonsuojelualueella tukikohtaansa pitävät apinat käyvät välillä aina Espanjan puolella La Linea de la Concepciónin taajamassa. Ei myöskään liene gibraltarilaista, jolla ei olisi tarinaa kotoa löytyneestä apinasta. Apinat tarkkailevat sataman liikennettä ylhäältä vuoreltaan ja tunnistavat jättikokoiset risteilyalukset, odottaen turistiryntäystä noin tunti laivojen ankkuroitumisen jälkeen.

Brittien uskomus on, että Gibraltar säilyy osana imperiumia niin kauan, kuin siellä on apinoita. Toisen maailmansodan aikana apinoiden määrä kävi vain seitsemässä, jolloin Winston Churchill määräsi apinoita tuotavaksi Marokosta ja Algeriasta.

Vuoteen 1991 saakka apinoista huolehtiminen oli Gibraltarin rykmentin tehtävä ja "Keeper of the Apes" oli virallinen vastuutehtävä rykmentin riveissä. Tehtäviin kuului päiväkirjan pitäminen apinapopulaatiosta ja budjettiin varatun ruokinnan järjestäminen. Apinoiden syntymistä saatettiin uutisoida myös Gibraltar Chroniclessa paikallisten huvitukseksi. Nykyisin apinoista huolehtii Gibraltarin ornitologinen ja luonnonhistoriallinen yhdistys.

Apinoita kohdatessa kannattaa kuitenkin varautua menettämään taskuissaan oleva omaisuus, sillä lompakot, kännykät ja aurinkolasit kelpaavat niille mainiosti. Osa apinoista tosin on ymmärtänyt myös somehenkisen poseeraamisen taidon, mutta ruokkimista ei suositella takavuosien diabetesongelmien ja jopa 4 000 punnan sakon takia.

Ja kyllä, älypuhelimen kasvojentunnistus reagoi myös makakeihin. Tutustuimme apinoihin myös 2018.

Teksti ja kuva: Aake Kinnunen