22.10.2017

Päivän kuva: pyörivä Ford GT40 ja likainen laajakulma

Ford GT40

Salapoliisitarinalta kuulostavan otsikon takaa on kohtaaminen ikonin ja inhorealismin kesken.

Keväällä Geneven autonäyttelyssä Ford esitteli ylpeänä muun muassa uutta GT:tä, joka on suunniteltu jälleen kilpakärki edellä. Samalla yhtiö oli kaivanut lukuisten sporttiklassikoiden lisäksi osastolleen jopa alkuperäisen ikonin. Pyörivällä lavalla oli itse Ford GT40.

Auton takaa löytyy tarina kostosta ja nöyryyttämisestä. Kun Fordin varmalta näyttävä ostotarjous Ferrarista kääntyi viime metreillä hylkäykseen 1960-luvun puolivälissä, määräsi Henry Ford II imperiuminsa murskaamaan Enzo Ferrarin soturit Le Mansin pyhällä taistelukentällä. Ferrari voitti kestävyysajon kuudesti putkeen vuosina 1960–1965, mutta lopulta 1966 Fordin pillissä puhalsivat uudet sävelet.

Ford GT40
Ford GT40:n katossa oleva kohouma on kuljettajan kypärää varten, sillä alkuperäinen 1,02 metrin korkeus osoittautui monelle kuljettajalle ylivoimaiseksi haasteeksi.

40 tuumaa korkea, aerodynaaminen ja isolla V8:lla aseistettu GT40 onnistui valtaisalla panostuksella keskeyttämään Ferrarin voittoputken. 1964 ja 1965 auto ei ollut vielä valmis suuruuteen. Ford GT40 saavutti lopulta kolmoisvoiton vuonna 1966 ja kilpurin kehitysversiot saapuivat voittajana maaliin myös 1967, 1968 ja 1969.

Fordin infotaulun mukaan tämä Mark I -yksilö on rakennettu kilpa-autoksi ja se on ollut yhtiön omistuksessa koko tämän ajan. Auto on tosin maalattu toistuvasti uudelleen eri tilaisuuksia varten, juhlistaen tällä kertaa uuden Ford GT:n perinneväritystä. 4,7-litraisella V8:lla varustetun auton hinnaksi arvioitiin 4 miljoonaa puntaa (4,47 miljoonaa euroa).

Uusi Ford GT näyttää erilaiselta, mutta muistaa kilpajuurensa 2000-luvun alussa nähtyä nostalgiamallia paremmin. Radikaalin ulkonäön taustalla on aerodynamiikka.

Kuva puolestaan toimii muistutuksena, että myös laajakulmalinssi kannattaa putsata aika-ajoin. Onneksi ikonin loistetta ei häiritse sekään.

Teksti: Aake Kinnunen Kuvat: Aake Kinnunen ja Lauri Ahtiainen

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat