Riittääkö lataussähköä autoihin, kun sähköautojen määrä kasvaa

Asiantuntija: Suomen sähkönkulutus kasvaa kaksinkertaiseksi 15–20 vuoden kuluessa, liikenteen sähköistys vain osa isoa kokonaisuutta.

Kovat pakkaset ja sähkönkäytön ennätysten rikkoutumiset ovat saaneet monet sähköautoilijat tai sellaisiksi mielivät mietteliäiksi. Korkeat sähkönhinnat säikäyttävät ja saavat pohtimaan, uskaltautuako lainkaan sähköauton käyttäjäksi.

Riittääkö Suomessa varmasti ja aina sähköä myös täyssähköautojen lataustarpeisiin – etenkin jos sähköautojen määrä kasvaa lähivuosina kenties merkittävästi nykyisestä?

Julkisten latauspaikkojen ja kotilatauksen kautta lataussähköä tarvitsevat täyssähköautoilijoiden lisäksi myös ladattavilla hybrideillä liikkuvat.

Mutta entä jos maata koettelee sitkas sähköpula, kuka silloin joutuu tinkimään omasta sähkönkäytöstään? Onko pakko jättää sähköautot pihoille ja pysäköintialueille odottamaan sähköpulan hellittämistä?

Kantaverkkoyhtiö Fingridin asiantuntija kiteyttää, että Suomen sähkönkulutus tulee kasvamaan nykyisestä kaksinkertaiseksi 15–20 vuoden kuluessa.

– Suuri osa sähkönkäytön lisäyksestä tulee teollisuusprosessien sähköistämisestä, liikenne on vaikutukseltaan paljon pienempi, toki merkityksellinen, yksikön päällikkö Jonne Jäppinen taustoittaa.

Fingrid Oyj on suomalainen yritys, jonka omistajina ovat Suomen valtio ja suomalaiset eläkeyhtiöt. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa. Fingridin maanlaajuisen kantaverkon kautta kulkee noin 75 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sähköautojen määrä vahvassa kasvussa

Vuoden 2023 syyskuun lopussa Suomen teillä liikkui 201 892 sähköautoa, joista 74 531 oli täyssähköautoja ja 127 361 ladattavia hybridejä. Ladattavien autojen osuus oli siis 7,1 prosenttia koko henkilöautokannasta. Tiedot ilmenevät Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q3/2023 -raportista.

Suosion kasvu on ollut vahvaa, sillä esimerkiksi vuonna 2016 maassamme oli vasta noin 2 000 ladattavaa ajoneuvoa, joista 800 oli täyssähköautoja.

Sähköautojen kasvavan suosion taustalla on toki useita syitä, yksi kotitalouksia houkuttava syy vaihtaa polttomoottoriauto ladattavaan autoon on käytön edullisuus: sähköiset kilometrit tulevat edullisemmiksi.

Esimerkinomaisesti: jos sähköauton kulutus on 25 kwh/100 km ja lataus maksaa 20 snt/kwh, tulee 100 ajokilometrin kustannukseksi 5 euroa. Vastaavasti jos polttomoottoriauto kuluttaa 4 litraa 100 kilometrillä ja litrahinta on 1,7 euroa/litra, tulee 100 ajokilomietrin kustannukseksi 6,80 euroa.

Uusi sähköauto ei toki ole kaikkien halukkaiden ulottuvilla, sillä niiden hinnat ovat vielä korkeammalla tasolla verrattuna vastaaviin polttomoottoriautojen malleihin. Käytettyjen sähköautojen markkinat eivät toisaalta ole vielä kovin kehittyneet: automalleja ei ole tarjolla liiaksi.

”Energiamielessä asia ei ole ongelma”

Jäppinen lupautui vastaamaan Moottorin kysymyksiin sähkön riittävyydestä liikenteen tarpeisiin.

Jos ladattavien henkilöautojen määrä Suomessa kasvaa ainakin 700  000:een vuoteen 2030 mennessä, niin riittääkö sähköntuotanto tyydyttämään autojen lataustarpeet?

– 700 000 ladattavaa henkilöautoa tarkoittaa karkeasti sähköenergiana noin 2–3 TWh, joka tarkoittaa 3–4 prosentin lisäystä Suomen sähkönkulutukseen vuoden 2021 tasoon verrattuna. Samaan aikaan sähköntuotantokapasiteetti on jo lisääntynyt ja lisääntyy merkittävästi vuoteen 2030 mennessä eli energiamielessä asia ei ole ongelma.

Taustaksi Jäppinen laskeskelee, että sähköauto kulkee tyypillisesti 5–6 kilometriä yhdellä kilowattitunnilla sähköä. Keskimääräisellä ajomatkalla arvioituna 100 000 sähköautoa kuluttaa siis noin 0,3–0,4 TWh sähköä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Entä paukkupakkasten iskiessä?

Riittääkö lataussähköä myös talven paukkupakkasilla, kun sähkönkulutus on muutoinkin huipussaan Suomessa?

– Sähkötehon kannalta kyseinen määrä sähköautoja aiheuttaa isohkon tehopiikin, jos niitä ladataan samanaikaisesti, Jäppinen toteaa.

Hänen mukaansa autojen lataus on kuitenkin helposti ajoitettavissa niihin hetkiin, jolloin sähkön hinta on edullista ja jolloin siitä ei siis ole pulaa.

– Viime perjantaina 5.1. oli sähkön hinnassa kovan pakkasjakson seurauksena huippuhinnat ja tuskin silloin kovin moni sähköautoilija latasi autojaan, ei ainakaan ne, joilla on pörssisähkösopimus. Eli älylataus ratkaisee paljon näistä haasteista.

Jäppinen hakee kansantajuista vertailukohtaa suomalaisten rakkaasta harrastuksesta ja elämäntavasta eli saunomisesta.

– Suomessa on noin miljoona sähkösaunaa, joita lämmittävien kiukaiden tyypillinen teho on 6–8 kW. Jos 700 000 sähköautoa ladataan 11 kW kotilatauspisteestä, puhutaan karkeasti samoista teholuokista.

– Lataustehoa voi ajoittua paljon samaan ajankohtaan, jos sähkö on poikkeuksellisen halpaa niin kuin se oli marraskuussa 2023 pörssihinnan romahtaessa negatiiviseksi virheellisen tarjouksen seurauksena. Tietyissä paikoissa, mihin lataustehoa keskittyy, joudutaan varmasti jakeluverkkoa vahvistamaan ajan kanssa, aivan samoin kuin muunkin sähkön kulutuksen lisääntyessä. Kantaverkkoon, jossa siirretään hyvin suuria tehomääriä, nämä vaikutukset eivät niinkään näy.

Sovellus kertoo sähkön hinnan

Jos sähkön hinta on korkealla, sähkön saatavuus ja siten riittävyys on vähäisempää. Fingrid suosittelee, että korkean hinnan aikana kannattaa jättää saunominen ja pyykinpesu odottamaan, vaikka oma sähkösopimus olisikin kiinteähintainen tai muuten edullinen.

Sähkön hintaa voit seurata ilmaisesta Tuntihinta-mobiilisovelluksesta.

Paljonko autojen lataussähkön tarve vaihtelee tilanteessa, jossa niitä ladataan päiväsaikaan tai yöaikaan? Mitä hyötyä sähkön riittävyyden ja sähkönjakelujärjestelmämme toimivuuden kannalta tuo, että sähköautoja ladataan yöaikaan?

– Sähköautoja kannattaa ladata silloin kun sähkö on halpaa.

Jäppisen mukaan silloin on kyseessä win–win-tilanne niin sähköjärjestelmän kuin kuluttajankin kannalta.

– Monesti sähkö on halvinta yöaikaan, kun kulutus on pienempää, jolloin monet jo nykyään lataavat autonsa ja tasapainottavat siten sähköjärjestelmän päivän ja yön välistä kulutuksen vaihtelua.

Jäppinen arvioi, että osittain jo nykyään ja etenkin tulevaisuudessa yhä vahvemmin edullinen ajankohta voi olla myös muulloin kuin yöllä, sääriippuvaisen tuotannon (tuuli ja aurinko) lisääntyessä halvin hetki on yhä useammin silloin kun kovasti tuulee tai päivä paistaa esimerkiksi kesäviikonloppuisin.

Tuulivoimaa tulee lisää

Tuulivoimaa rakennetaan kiivaalla tahdilla, Jäppinen muistuttaa. Se tarkoittaa, että lähivuosina tuulivoimaa kytketään verkkoon joka vuosi 1 000–1 500 megawatin verran. Sähköautot muodostavat Jäppisen mukaan ihanteellisen parin tuulivoimavaltaiselle sähköjärjestelmälle.

– Kuluttajilla on mahdollisuus omalla käytöksellään hyödyntää erittäin edullista, jopa ajoittain nollahintaista, sähköenergiaa toki verot ja siirtomaksun maksaen.

– Sähköä tuotetaan markkinaehtoisesti, joten hintatason mukaan sitä saatetaan tuoda naapurimaista tai viedä niihin. Lähestymme kovaa vauhtia tilannetta, jossa Suomi on sähköntuotannon suhteen yhä useammin ylijäämäinen.

Mitä käytännössä tarkoittaa sähköpula autojen latauksen kannalta: lasketaanko julkisten autojen latauskenttien tehoa, mikäli sähköjärjestelmämme toimintakyky on vaarassa?

– Tällaista järjestelmää ei vielä ole olemassa, mutta hyvän säädettävyytensä osalta latauskentät voivat tulevaisuudessa osallistua myös ns. reservimarkkinoille ja sitä kautta tarjota säätökyvykkyytensä sähkömarkkinoiden käyttöön ja saada siitä myös liiketoimintaa tukevaa korvausta, Jäppinen kertoo.

Sähköautot ja niiden latauspisteet ovat Jäppisen mukaan potentiaalinen resurssi lisätä sähköjärjestelmään joustoja tasapainottamaan kulutuksen ja tuotannon välisiä eroja.

Koska sähkön kulutushuippuja tasaavat sähkövarastot/akkuvarastot tulevat yleistymään a, ammattiliikenteen latauskenttien yhteydessä, b, muualla, c osana nykyaikaisia pientaloratkaisuja eli kotioloissa?

– Akkuvarastojen osalta kehitys kulkee kovaa vauhtia eteenpäin juuri nyt ja niitä lisätään jatkuvasti sähköjärjestelmään lisää ja niiden kokoluokat ovat kasvaneet megawattiluokasta kymmeniin megawatteihin. Isotehoinen latauskenttä voi olla kannattavinta toteuttaa akkuvaraston avulla, jolloin pystytään latauskentän liityntäteho pitämään pienempänä ja myös hyödyntämään halvemman sähkön varastointia, näitä näemme varmasti lähitulevaisuudessa enemmän latauskenttien tehojen kasvaessa.

Akkuvarastot ovat tulevaisuutta myös yksityisasunnoissa eli pientaloissa.

– Pientaloissa akkuvarastot varmasti yleistyvät sitä mukaa kuin kotiin tarkoitetut akkuvarastot halpenevat, nyt toistaiseksi se kodin toimivin akkuvarasto on itse sähköauto, sitä voi ladata silloin kun sähkö on halpaa tai vaikkapa silloin kun aurinkopaneelit tuottavat paljon. V2H (vehicle to home) ratkaisut eivät ole vielä toistaiseksi yleistyneet, kun aika harvassa sähköautossa on toistaiseksi kykyä syöttää sähköä ja se edellyttää myös kodin sähköjärjestelmien muutostöitä.

Oltiinko sähköjärjestelmämme toimivuuden näkökulmasta kovien pakkaspäivien ja kovan kulutuksen vuoksi sähkönkulutuksessa Suomessa jo kriittisellä rajalla?

– Viime viikolla oltiin hyvin poikkeuksellisen pitkän ja kovan pakkasjakson tiukassa tehotilanteessa, mutta kiitos kuluttajien ja yritysten kovilla hinnoilla tapahtuneen kulutusjouston, sähköä riitti hyvin eikä häiriötilanteiden varalle olevia varavoimalaitoksia tarvinnut vielä käynnistää.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Miten sähköpula näkyisi kuluttajille?

Fingridin kotisivuilla kerrotaan seikkaperäisesti mitä mahdollinen valtakunnallinen sähköpula tarkoittaa, kuinka siihen on varauduttu ja miten toimitaan sähköpulan toteutuessa.

Sivustolla valistetaan, että sähköpulan aikaiset irtikytkentäsuunnitelmat on tehty ennakkoon, jotta kriittisemmät kuluttajat, kuten sairaalat, eivät joudu irtikytkennän kohteeksi. Kotitalouksille sähköpula tarkoittaisi parin tunnin sähkökatkoja silloin tällöin. Katko voi toistua myöhemmin uudelleen.

Katkot toteutetaan kierrättämällä katkoja eri puolilla Suomea.

”Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua pyritään välttämään mahdollisimman pitkään ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty.”

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:5:{i:0;s:6:"120127";i:1;s:5:"97379";i:2;s:6:"111171";i:3;s:6:"116433";i:4;s:6:"134007";}