Sähköauto 54 100 euroa vs. bensiiniauto 28 600 euroa – hankintatukia tarvitaan, perää Autoliitto!

Liikenteen sähköistyminen eli käyttövoimamurros ja päästötavoitteisin yltäminen tarvitsevat toteutuakseen hankintatukia, tähdentää Autoliitto.

Päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös Suomen autokannan uudistamista voimakkaasti vähäpäästöisemmillä autoilla, tähdentää Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö.

Autoliitto nostaa esiin vertailulaskelman, jonka mukaan uuden sähköauton keskimääräinen hankintahinta vuonna 2022 oli noin 54 100 euroa, kun taas uuden bensiiniauton hinta oli 28 600 euroa.

Moottori uutisoi aiemmin tästä yhtälöstä otsikolla Autokanta ei sähköisty, jos ei ole varaa sähköautoon.

Ilman hankintatukia ei onnistu

Käyttövoimamurros tarvitsee Autoliiton mukaan toteutuakseen hankintatukia.

Täyssähköautojen osuus Suomen autokannasta on edelleen vain yhden prosentin tuntumassa ja uusia autoja rekisteröidään niin vähän, että muutosvauhti on asetettuihin tavoitteisiin verrattuna aivan liian hidas, tuo Autoliitto esiin tuoreessa ulostulossaan.

– Käyttövoimasiirtymä ja päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, että valtio on valmis panostamaan suoraan tukeen sekä tinkimään tieliikenteen verotuottotavoitteestaan, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen linjaa.

Hankintatukia ei kuitenkaan Niemisen mukaan saa rahoittaa olemassa olevan autokannan ajoneuvoveroja korottamalla eli niiden rahoilla, joilla ei ole mahdollista uutta autoa hankkia.

Näkökulma: kenen taskuista liikenteen verotuotot revitään?

Suomi tavoittelee erittäin kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita, joista iso osa lankeaa tieliikenteelle. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää autokannan uudistamista voimakkaasti vähäpäästöisemmillä henkilöautoilla.

Ohuiden liikennevirtojen Suomessa henkilöauton rooli korostuu, sillä monissa tilanteissa kustannustehokkaan joukkoliikenteen järjestäminen ei ole mahdollista. Suomessa henkilöliikenteen matkasuoritteesta 80 prosenttia tapahtuu henkilöautoilla.

Mutta millä kaikin keinoin autokannan muutos eli käyttövoimamurros olisi kansalaisten näkökulmasta mahdollinen?

Autoliitto on useaan otteeseen tuonut esiin, että muiden maiden käytännöistä ja kokemuksista liikenteen sähköistymisessä kannattaisi ottaa oppia.

Ajatus kiteytyy Autoliiton lausunnossa liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemaan luonnokseen kansalliseksi jakeluinfraohjelmaksi.

”Kaikissa maissa, joissa on edetty nopeassa tahdissa liikenteen sähköistymisessä, on käytetty merkittävästi Suomea korkeampia hankintatukia sähköautoille ja investointitukia latausverkostolle. Kaikkien edelläkävijämaiden kokemukset osoittavat, että tukitoimilla on todellista merkitystä autokannan uudistumisen vauhdittamisessa.”

”Voidaanko verotuloja kerätä yhtä paljon?”

Liikenteen sähköistyminen eteneminen luo tulevaisuudelle myös valtion verotuottojen näkökulmasta uudenlaisia haasteita.

Henkilöautokannan sähköistymisen ja yhä pihimpien polttomoottoriautojen ansiosta autoilun päästöt vähenevät, mutta samalla valtion on vaikea saada liikennesektorilta yhtä paljon verotuloja kuin aiemmin.

Toimitusjohtaja Pasi Nieminen Autoliitosta teki tuoreimmassa painetussa Moottorissa (4/2023) kehityskulusta keskeisen johtopäätöksen ja vaatimuksen seuraavan pian valittavan hallituksen vastattavaksi.

”Päättäjien pitää nyt miettiä, voidaanko jatkossa tieliikenteeltä kerätä yhtä paljon verotuloja kuin ennen. Käyttövoimasiirtymä edellyttää sitä, että valtio on valmis tinkimään verotuottotavoitteestaan.”

Marko Jokela

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto

a:4:{i:0;s:6:"131703";i:1;s:6:"131823";i:2;s:6:"130395";i:3;s:6:"130832";}