Sähköautojen latauksen kolme vaihtoehtoa

Liikenneministeriössä on hahmoteltu kolme vaihtoehtoista kehityskulkua sähköautojen latausverkoston kehittämiselle Suomessa.

Autoilu sähköistyy. Sähkökäyttöisten henkilöautojen määrän kasvu tuo toivottuja hyötyjä päästöjen vähentämisen näkökulmasta, mutta ladattavien autojen määrän kasvu tuo myös haasteita. Niistä merkittävin on riittävän kattavan ja tehokkaan julkisen latausverkoston rakentaminen ja ylläpitäminen.

Osa huoltoasemista tarjoaa jo nykyisin myös vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkaus- ja latauspalveluita, muun muassa maa- ja biokaasua ja sähköä. Huoltoasemien latausinfran merkitystä on korostettu Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmassa.

Ilman kunnollista latausinfraa seurauksena voi olla ladattavien autojen käytettävyyden ongelmat kuten jonot latureille tai niiden kehno sijainti tarpeisiin nähden. Tilanne on toki kohentunut eli virtaa on tarjolla yhä kattavammin myös pika- ja suurteholatauksena, kuten Moottori uutisoi helmikuussa.

Silti tuorein katsaus paljastaa, että kun vuoden 2020 lopussa täyssähköautojen määrä yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti oli 27 autoa, niin vastaava vertailuluku viime vuoden lopussa oli 33 autoa yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ministeriön kolme skenaariota

Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausunnoille muistioluonnoksen sähköautojen latausverkoston kehittämisestä. Muistiossa arvioidaan sähköautojen latausinfran nykytilaa, ennakoitua kehitystä ja mahdollisuuksia kehittää kansallista sähköautojen latausverkostoa erityisesti huoltoasemilla.

Muistiossa on hahmoteltu kolme mahdollista ja vaihtoehtoista kehityskulkua eli toteuttamistapaa sähköautojen latausverkoston edelleen kehittämiselle.

Valmisteluun voi yrittää vaikuttaa

Ministeriön muistioluonnokseen eli asian jatkovalmisteluun voi vaikuttaa kertomalla oman kantansa kaavailuista ja niiden painotuksista. Kantansa voivat lausua kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.lvm@gov.fi. Lausuntoaika päättyy 24.3.2022.

Lausuntokierroksen jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö viimeistelee arviointimuistion. Saadun lausuntopalautteen perusteella ministeriö valmistelee toimenpiteet julkisen sähköautojen latauspisteinfrastruktuurin kehittämiseksi Suomessa.

A – jatketaan nykyisellä tavalla

Ministeriön muistion ensimmäisessä linjauksessa (vaihtoehto A) julkista sähköautojen latausverkostoa vahvistettaisiin jatkamalla nykyisiä toimenpiteitä.

Latauspistelaissa säädetään vähimmäisvaatimuksista, jotka koskevat sähkölatauspisteiden ja -valmiuksien rakentamista uusiin ja laajamittaisesti korjattaviin asuinrakennuksiin sekä muihin kuin asuinrakennuksiin. Käytössä olevassa muussa kuin asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin 20 pysäköintipaikkaa, on oltava vähintään yksi latauspiste viimeistään 31.12.2024. Latauspistelaki vaikuttaa siis myös julkisen latauspisteverkoston kehittymiseen.

Laki liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta eli jakeluinfralaki edistää puolestaan sitä, että julkiset latauspisteet ovat yhteisten teknisten eritelmien mukaisia ja että käyttäjille annetaan riittävät tiedot vaihtoehtoisista polttoaineista ja niiden jakelusta.

Molempien lakien taustalla on EU-lainsäädäntö, jota parhaillaan uudistetaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

B – nykytoimet ja niiden tehostaminen

Tämä toinen (vaihtoehto B) linjaus on ministeriössä arvioitu ratkaisuista tarkoituksenmukaisimmaksi. Tässä vaihtoehdossa jatkettaisiin vaihtoehdossa A mainittuja toimenpiteitä kansallisen sähköautojen latausverkoston rakentumiseksi. Lisäksi panostettaisiin nykyistä enemmän kansallisen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin tavoitteelliseen suunnitteluun kaikkien vaihtoehtoisten käyttövoimien osalta.

Tätä varten perustettaisiin kansallinen työryhmä, joka tarkastelisi tieliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausinfrastruktuurin rakentamistarpeita ja muun muassa infrastruktuurin yhteensopivuutta, käytettävyyttä, tietojen saatavuutta ja energiaverkon joustavuutta.

Työryhmän tehtävänä olisi siis päivittää vuonna 2017 hyväksytty kansallinen ohjelma liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkosta ja antaa suosituksia toimenpiteiksi.

C – uusia lakeja

Kolmantena linjauksena (vaihtoehto C) olisi säätää uusi laki, joka velvoittaisi huoltoasemaketjuja rakentamaan latauspisteitä huoltoasemille. Vaihtoehtoisesti velvoitteesta voitaisiin säätää muuttamalla jakeluinfralakia. Liikenneministeriön mukaan velvoite olisi mahdollista rajata eri tavoin, ja se voisi esimerkiksi koskea ainoastaan konserniyrityksiä ja sellaisia huoltoasemia, joissa on henkilökuntaa.

Sähköautokannan kasvun edistäminen liittyy valtiovallan tavoitteisiin kehittää autoliikennettä kohti nollapäästöisyyttä. Fossiilittoman liikenteen tiekartan linjausten mukaisesti tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja liikenteen muuttaminen nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteena on myös fossiilisten liikennepolttoaineiden myynnin lopettaminen kotimaan liikenteeseen vuoteen 2045 mennessä.

Huoltoasemaketjuille suunnatun sähköautojen latauspisteitä koskevan velvoitteen arviointi on yksi fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteistä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Lausuntopalvelu.fi

a:7:{i:0;s:6:"103862";i:1;s:6:"108772";i:2;s:5:"91328";i:3;s:6:"107505";i:4;s:5:"43781";i:5;s:6:"101825";i:6;s:6:"107676";}