Sähköautojen määrä kasvaa, latauspaikat laahaavat perässä

Täyssähköautojen määrä on kasvanut suhteessa enemmän kuin pika- tai suurteholatauspisteiden (CCS >22 kW) määrä, kertoo tuore raportti.

Sähköä on ilmassa ennätysmäisesti. Täyssähköisten automallien osuus sähköautokannan lisäyksestä on kesän jälkeen noussut jo kolmannekseen.

– Täyssähköautojen osuus ensirekisteröidyistä uusista autoista on lokakuun uusimpien tietojen mukaan jo liki viidennes eli 18 prosenttia. Kasvukäyrä on siis vahva, liikenne sähköistyy rivakasti, Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Heikki Karsimus toteaa.

Tänä vuonna ensirekisteröidyistä autoista täyssähköautoja on ollut 8,9 prosenttia.

Sähköinen liikenne -yhdistyksen kokoama Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q3/2021 -raportti kertoo kehityksen nopeudesta.

Sähköautojen määrä on enemmän kuin kaksinkertaistunut vuodessa. Kun vastaavassa raportissa (Q3/2020) Suomen liikenteessä oli 7 900 täyssähköautoa, on niiden lukumäärä kasvanut jo 18 088 sähköauton kannaksi. Vastaavana vuoden ajanjaksona ladattavien hybridien määrä on kasvanut 40 021 autosta 70 443 autoon.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Latausverkosto laahaa perässä

Sähköautoja ja lataushybridejä tulee lisää, joten sujuvan sähköisen liikenteen takaamiseksi tulisi latauspaikkojen rakentamisen pysyä autokannan kasvun tahdissa. Täyssähköautojen määrä on kuitenkin kasvanut suhteessa enemmän kuin pika- tai suurteholatauspisteiden (CCS >22 kW) määrä.

Vuoden takaisessa raportissa 24 täyssähköautoa kohti oli yksi pika- tai suurteholatauspiste. Nyt tuoreimmassa neljännesvuosittaisessa laskelmassa suhdeluku on 35 täyssähköautoa yhtä pika- tai suurteholatauspistettä kohti.

Suurteholatauksen tarve kasvaa

Erityisesti yli 100 kW:n suurteholaturit sujuvoittavat täyssähköautoilijoiden liikkumista arjessa.

EU-tason niin sanotun jakeluinfradirektiivin (2014/94/EU) suositus on, että julkisia peruslatauspisteitä tulisi olla yksi kappale kymmentä sähköautoa kohti. Toisaalta pikalatauspisteiden EU-tason suositus on yksi pikalatauspiste sataa täyssähköautoa kohti.

– Suuritehoisen latauksen tarve kasvaa täyssähköautojen voimakkaan kasvun myötä, tästä voi tulla pullonkaula sujuvalle liikenteelle. Toisaalta latauspaikkojen määrän kasvu ei ole pysynyt samassa tahdissa autojen määrän kasvun kanssa, mutta toisaalta paremman palvelutason mukaisia lyhyemmän latausajan vaativia suurteholatauspaikkoja (>100 kW) on otettu käyttöön ilahduttavasti, Karsimus taustoittaa.

Taustalla veron poisto ja hankintatuki

Täyssähköautojen hankintatuki ja autoveron poisto ovat raportin analyysien mukaan alentaneet hankintakynnystä ja ovat olleet kannuste etenkin niille kuluttajille, joille sähköautojen hintataso on yhä haastava.

”On tärkeää, että hankintatuki jatkuu mahdollisimman ennustettavana ja että sen piiriin pääsee mahdollisimman moni autoilija,” raportissa linjataan.

Hankintatuen vaikuttavuuden tulisi raportin laatijoiden mukaan vastata Fossiilittoman liikenteen tiekartan asettamiin täyssähköautotavoitteisiin. ”Määrärahan tarvetta tulee arvioida ennakoivasti saumattoman ja häiriöttömän sähköistymiskehityksen varmistamiseksi. Useammalle vuodelle ulottuva hankintatuki tasaa kysynnän vaihteluja ja antaa kuluttajille aikaa päätöksentekoon.”

Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja liikenteen muuttaminen nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteena on myös fossiilisten liikennepolttoaineiden myynnin lopettaminen kotimaan liikenteeseen vuoteen 2045 mennessä.

Tavoitteiden mukaan vuonna 2030 Suomen teillä liikkuisi 700 000 sähköautoa, joista vähintään puolet olisi täyssähköautoja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Latauskenttä 60 kilometrin välein

Euroopan unioni on päivittämässä vähäpäästöisten ajoneuvojen tankkaus-/latausinfrastruktuuria koskevaa direktiiviä (AFI, 2014/94/EU), joka on määrä muuttaa asetukseksi, jolloin sitä tulisi soveltaa jäsenmaissa sellaisenaan.

Maan valtaväylien varrella tulisi rakentaa jo vuoteen 2025 mennessä sähköhenkilöautoille latauskentät 60 kilometrin välein. Latauskentän yhteiseksi tehoksi on määritelty vähintään 300 kW, ja ainakin yhdeltä latausasemalta ulos vähintään 150 kW. Latauskentillä tarkoitetaan aluetta, jolla on useita latausasemia.

Ja vuoteen 2030 mennessä lautaskentän vaatimukset nousevat kaksinkertaisiksi: vähintään 600 kW ja ainakin kahdelta latausasemalta ulos vähintään 150 kW.

Nämä valtaväylät ovat osa Euroopan laajuista ns. TENT-T verkostoa, joka koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta. Verkostosta lisää Väyläviraston nettisivuilta.

Sähköinen liikenne ry on yhdistys, jonka jäseninä on laaja katras kotimaisia yrityksiä, etujärjestöjä ja oppilaitoksia. Yhdistyksestä lisää täällä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q3/2021 -raportti, Väylävirasto

a:2:{i:0;s:5:"93348";i:1;s:6:"101825";}