Suomalaisautoilijat epäilevät autonomiaa, mutta ajokilometrien seuranta ei pelota

Autoalan kyselytutkimus paljastaa suomalaisten näkemyksiä autoilusta. Bensiiniautot nähdään vahvana vaihtoehtona, sähköautot taas kiinnostavat erityisesti nuoria ja autottomia.

Suomalaisten näkemykset autoiluun ja liikkumiseen liittyvistä valinnoista riippuvat vahvasti tottumuksista, paljastaa autoalan uusi kyselytutkimus.

Autoalan Keskusliiton ja Autotuojat- ja teollisuuden tuottamaan kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 4 411 yli viisitoistavuotiasta suomalaista.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat suopeasti kaikkiin saatavilla oleviin käyttövoimiin, mutta mielipiteet toki vaihtelevat eri vastaajien kesken. Bensiiniautoa pidetään yhä kaikkein todennäköisempänä seuraavana hankintana, mutta yli 20 000 kilometriä ajavilla diesel nähdään vahvana vaihtoehtona.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sähköauto kiinnostaa autottomia

Sähköautoihin suhtautuvat myönteisimmin nuoret, pääkaupunkiseutulaiset sekä autottomat. Ilmastonmuutoshuolien lisäksi taustalla lienee nuorien avoimempi suhtautuminen uuteen teknologiaan. Monille toistaiseksi autottomille täyssähköauto voi olla myös imagollinen valinta.

Toisaalta sähköauto nähdään hyvin kiinnostavaksi myös kahden tai useamman auton taloudessa.

–Polttomoottoriauto pihassa varmistaa mökki- ja mummolamatkat, joten sähköautoon yhdistyvä epävarmuus ei haittaa, Autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio avaa.

Vaikka sähköautoihin suhtaudutaan usein tunnepohjaisesti, löytyy niiden hankinnan esteeksi silti kolme puhdasta faktasyytä: epävarmuus latauspaikan saatavuudesta, polttomoottoriautoa kalliimpi hankintahinta ja epävarmuus toimintamatkan riittävyydestä. Autoala toivookin taloyhtiöille tukea latauspaikkojen rakentamiseen.

Toki sähköautoon siirtymisen esteenä nähdään myös kokemusten puutteita, autovalikoiman pienuutta ja jälleenmyyntiarvoon liittyviä epävarmuuksia.

Autonomia epäilyttää

Kenties epävarmuudet selittävät myös suhtautumisen itseajaviin autoihin. Suomalaisista peräti 37 prosenttia suhtautuu epäillen itse ajaviin autoihin. Vastustus kasvaa merkittävästi vastaajien iän mukaan, ja erityisesti 15–24 -vuotiaiden joukosta itseajavat autot nähdään kiinnostavana vaihtoehtona.

Sen sijaan ajosuoritetta avustaviin järjestelmiin vastaajat suhtautuvat positiivisesti, oli kyseessä sitten mukautuva vakionopeudensäädin, kaistavahti tai hätäjarrutusjärjestelmät.

Seuranta olisi sittenkin ok

Yllättävin kohta tutkimuksessa liittyy ajokilometrien ja ajosuoritteen seurantaan. Aihe on herättänyt jo kahdesti suurta vastustusta: niin kutsuttu Ollilan työryhmä sekä Anne Bernerin Liikenneverkkoyhtiö saivat tylyn vastaanoton.

Nyt kuitenkin kaikista vastaajista 32 prosenttia antaisi todennäköisesti luvan seurannalle, ja 16 prosenttia antaisi luvan erittäin todennäköisesti. Porkkanana seuranta keventäisi vastaavasti muuta autoiluun liittyvää verotusta. Vain 19 prosenttia vastaajista suhtautuu erittäin kielteisesti aiheeseen. Yli 20 000 kilometriä vuodessa ajavien suhtautuminen aiheeseen on kuitenkin kielteisempi kuin kaikkien vastaajien.

Toki autoala myöntää kysymyksen olevan erittäin monimutkainen ja sen sisältävän paljon tärkeitä taustakysymyksiä, jotka vaikuttavat paljon suhtautumiseen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yhteiskäyttö ei oikein kiinnosta

Suomalaisten kiinnostus uusiin liikenteen palveluihin on vähäistä. Yhteiskäyttöautot, kimppakyytipalvelut ja erityisesti taloyhtiön yhteiskäyttöauto nähdään hyvin epäkäytännöllisenä. Viimemainittua jopa 51 prosenttia pitää omiin tarpeisiinsa sopimattomana. Toisaalta mielipidejakauma uusien palveluiden taustalla on suurta. Positiivisimmin uusiin liikkumispalveluihin suhtautuvat kaikkein vähiten ja kaikkein eniten ajavat, autottomat ja nuoret.

–Uudet liikkuvuuspalvelut helpottavat eniten autottomien liikkumista, siksi he korostuvat vastauksessa, Tero Kallio avaa. Hän korostaa keskivertoautoilijoiden jo tottuneen yksityisautoilun helppouteen, josta on vaikea houkutella uusien palveluiden pariin.

Paljon ajavien korostuneen myönteisyyden arvellaan johtuvan heidän halusta etsiä vaihtoehtoja ajamiselle.

Kenties syy liikkuvuuspalveluiden yleiseen vastustukseen löytyy liikkumiseen vaikuttavista tekijöistä: suomalaisille liikkumisessa ylivoimaisesti tärkein tekijä on matka-aika. Peräti 55 prosenttia vastaajista sanoi matka-ajan vaikuttavan paljon valintoihin. Vasta toiselle sijalle nousivat kustannukset.

Miten käy käyttövoimien?

Autoalan ennuste käyttövoimien yleistymiselle tarjoaa mielenkiintoisen kristallipallon seuraaville vuosikymmenille. Ala ennustaa bensiiniautojen suosion nousevan olevan nyt huipussaan, ja seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana bensiiniautojen ensirekisteröintien määrä laskee varsin lineaarisesti. Dieselautojen ensirekisteröintimäärän sen sijaan arvellaan pysyvän melko vakiona vielä seuraavat kaksikymmentä vuotta.

Diesel säilyttänee paikkansa paljon ajavien valintana, bensiinikuljettajat sen sijaan alkavat vaihtamaan sähköautoihin ja ladattaviin hybrideihin. Ladattavien hybridien suosion uskotaan saavuttavan huippunsa noin vuonna 2028, minkä jälkeen täyssähköautot ja pienemmissä määrin vetyautot alkavat nakertaa niiden suosiota.

Teksti: Lauri Ahtiainen Lähde: Suomalaisten autoilu 2019 -tutkimus