Suomessa ajetaan Euroopan neljänneksi eniten ylinopeuksia – muu liikenneturvallisuus melko hyvin kohdallaan

Euroopan unionin Baseline-tutkimushankeessa on tutkittu, kuinka hyvin Euroopan unionissa noudatetaan liikennesääntöjä tai kuinka nopeasti pelastuhenkilökunta tulee onnettomuuspaikalle. Kaikkiaan tutkimushankkeessa kerättiin tietoa kahdeksan eri liikenneturvallisuusindikaattorin avulla.

Euroopan komission laatiman tiedotteen perusteella liikennesääntöjen noudattaminen Euroopan maissa on korkealla tasolla, vaikkakin parantamisen varaa on. Pelkästään rattijuoppoja ajaa Euroopan teillä miljoonia vuodessa, sillä tutkimuksen perusteella kuljettajista 1–2 prosenttia ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena.

Suomessa rattijuopumusindikaattorin tiedot kerättiin verkkokyselyllä. Vastaajista 3,9 prosenttia kertoi ajaneensa autoa viimeisen 30 päivän aikana vähintään kerran niin, että alkoholin promillemäärä on saattanut ylittää rangaistavuuden rajan. Suomen osuus oli pienin niistä neljästä maasta, jotka keräsivät rattijuopumustiedon samalla kyselyllä. Ruotsissa vastaava osuus oli selvästi Suomea korkeampi, peräti 5,7 prosenttia vastaajista. Ruotsissa rattijuopumuksen promilleraja on myös Suomea alempi.

Vain 45 prosenttia noudattaa nopeusrajoituksia

Myös nopeusrajoitusten noudattamisessa Suomessa on selvästi parannettavaa ja Suomi onkin nopeusrajoitusten noudattaminen on eurooppalaisessa vertailussa häntäkastia. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi moottoriteillä nopeusrajoitusta noudatti Suomessa 45 prosenttia henkilöautojen ajajista. Tulos on neljänneksi huonoin Euroopan 13 maan joukossa.

Muilla maanteillä nopeusrajoituksia ei noudateta Suomessa yhtään sen paremmin, sillä Suomi oli niiden noudattamisessa sijalla 11. Tähän vertailuun osallistui 15 Euroopan maata. Vertailussa seurattiin jonojen ulkopuolella ajavia henkilöautoja, ja ylinopeudeksi laskettiin jos auto ylitti yhdellä kilometrillä tunnissa nopeusrajoituksen.

– Tässä meillä on parannettavaa. Ruotsissakin nopeusrajoituksia noudatetaan paremmin, erityisasiantuntija Riikka Rajamäki Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista sanoo.

Suomessa ostetaan turvallisia autoja

Samassa tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka paljon – tai vähän matkapuhelinta pidetään kädessä ajon aikana. Suomalaisista kuljettajista 1,7 prosenttia piti jotain mobiililaitetta kädessä ajaessaan. Heikoin tulos oli Kyproksella, jossa vastaava luku oli 9,4 prosenttia, kun kuljettajia havainnoitiin arkipäivän liikenteessä. Suomessa tutkimuksen havainnointi toteutettiin kameravalvonnan avulla.

Baseline-tutkimushankeen mukaan Suomessa ostetaan myös turvallisia uusi autoja. Suomessa ostetuista henkilöautoista 97,9 prosenttia on sellaisia, mitkä ovat saaneet 4 tai 5 tähteä Euro NCAP -testissä vuonna 2020. Osuus oli kolmanneksi korkein, kun tutkimukseen osallistui 13 eri maata. Suomea edellä olivat vain Ruotsi ja Espanja. Prosenttiosuutta laskettaessa ei ole otettu huomioon lainkaan niitä uusia autoja, joilta puuttuu Euro NCAP -tähtiluokitus.

Pelastushenkilökunta onnettomuuspaikalle nopeasti

Tutkimushankkeessa selvisi myös, että pelastushenkilökunta tulee Suomessa liikenneonnettomuuspaikalle varsin nopeasti – ottaen huomioon, että Suomi on harvaan asuttu maa. Kaikkiaan 95 prosentissa henkilövahinko-onnettomuuksista ensimmäiset pelastajat tulivat paikalle 26 minuutissa tai nopeammin. Tulos on kuudenneksi paras tulos kaikkiaan 11 maan joukossa. Saksan tulos oli tässä tutkimuksen mittarissa kaikkein paras: apu Saksassa tulee 95 prosentille onnettomuuspaikoista enintään 18 minuutissa.

Baseline-tutkimushanke on Euroopan unionin tekemä ja kaksivuotinen hanke päättyi vuoden 2022 lopussa. Hankkeen loppuraportit tarjoavat yhdistelmän jokaisen osallistujamaan tuloksista. Hankkeen Suomen osuuden toteutti Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Hankeen rahoittivat Euroopan komissio, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Väylävirasto sekä VTT. Raportti Suomen osuudesta on julkaistu VTT:n julkaisusarjassa syksyllä 2022.

Tutkimusta jatketaan

Hankkeelle on tulossa jatkoa, sillä Euroopan komissio on käynnistämässä jatkohanketta vuosille 2023–2025. Jatkohankkeessa tieliikenneturvallisuuden indikaattorien kerääminen jatkuu ja se laajenee myös uusiin maihin sekä uusiin tietoihin. Suomi osallistuu myös jatkohankkeeseen osana 25 maan konsortiota.

Suomi ei osallistunut Baseline-hankkeessa turvavyö- ja pyöräilykypärätietojen keruuseen, sillä Liikenneturvan seurantatietoja verrataan Baseline-hankkeen tuloksiin. Liikenneturvan tietojen mukaan turvavyötä henkilöautossa käyttävien osuus ja pyöräilykypärää käyttävien osuus ovat Suomessa lähellä Euroopan kärkeä.

Lähde Traficom