Tätä tarkoittaa suomalainen green deal – liikenteen vapaaehtoiset päästötalkoot käyntiin

Autoala ja valtiovalta tekivät ilmastosopimuksen liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena neljän prosentin päästövähennys.

Autoala, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö ovat tehneet kansallisen vapaaehtoisen ilmastosopimuksen, jonka avulla yritetään vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner muistutti sopimuksen julkistuksen yhteydessä, että viidennes kasvihuonepäästöistä aiheutuu liikenteestä, joka on perussyy sille, miksi autoala ja valtio tarvitsevat yhteisiä ja konkreettisia ilmastotavoitteita.

Liikenteen päästöistä puhuttaessa on hyvä muistaa, että henkilöautoilun tuottama osuus kaikista kasvihuonepäästöistä on hieman yli kymmenesosa.

Berner muistuttaa, että Suomi on Pariisin ilmastosopimuksessa sitoutunut siihen, että kasvihuonepäästöt vähenevät vuoteen 2030 mennessä puoleen vuoden 2005 tasosta.

– Tässä työssä liikenteellä on sijansa, arviolta kaksi kolmasosa tavoitteesta voidaan saavuttaa autoihin ja niiden käyttövoimiin vaikuttamalla. Yhteinen tehtävämme on muuttaa autokantaa nolla- ja vähäpäästöiseksi, Berner linjasi Green deal -sopimuksen julkistustilaisuudessa.

Rasitteena iäkäs autokanta

Autoala ja ministeri Berner ovat huolissaan Suomen iäkkäästä autokannasta. Se on Euroopan maista vanhimmasta päästä.

– Meillä autot ovat vanhoja, ja autokannan ikääntyminen näyttää vain jatkuvan. Autokannan nuorentumiseen tarvittaisiin noin 150 000 uuden auton vuotuista myyntiä eikä tähän ole ylletty.

Saman ongelman nostaa esiin myös Autotuojat ja -teollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Rami Kittilä.

– Ilman autokannan uusiutumisen nopeuttamista ei päästötavoitteisiin ylletä.

Hankinnan verotuksesta käytön verotukseen

Kittilän mukaan nyt tehty Green deal -sopimus tukee autoalan omaa autokannan uudistamiseen tähtäävää ilmastostrategiaa, jonka kärkitoimia ovat autoilun verorakenteen uudistaminen sekä sähkö- ja kaasuautojen hankintakannusteiden edistäminen.

Kittilä tuo esiin myös sen alan hartaan toiveen, että autoilun verotuksen painopistettä tulisi muuttaa hankinnan verotuksesta käytön verotukseen.

Kittilä tuo painokkaasti esiin myös sen, että valtiovallan ohjaamien päästövähennystoimien tulee olla tekniikkaneutraaleja ja oikeudenmukaisia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikkia vaihtoehtoisia käyttövoimia tulee tukea, muttei toistensa kustannuksella.

Ja jo aiemmin hyväksi koetut keinot autokannan nuorentamiseksi tulisi ottaa käyttöön.

– Romutuskampanjan tapaisia kannustimia tulisi jatkaa, Kittilä linjaa.

Neljän prosentin tähden

Autoalan, liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön tekemä sopimus sisältää neljä erilaista tavoitetta.

Päätavoite on vähentää ensirekisteröityjen henkilö- ja pakettiautojen keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä vähintään neljä prosenttia vuodessa.

Sopimuksen tarkoituksena on myös edistää muiden vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen yleistymistä siten, että niiden osuus ensirekisteröinneistä kasvaa yhteensä vähintään 25 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä.

Tavoitteena on alentaa autokannan keski-ikää ja henkilöautojen keskimääräistä romutusikää 1,5 prosenttia vuodessa ja lisätä korkeille biopolttoaineosuuksille soveltuvien autojen osuutta erityisesti raskaassa kalustossa.

Teksti ja kuvat: Marko Jokela Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Autotuojat ja -teollisuus ry, Autoalan Keskusliitto ry

Lue myös:

Hallituksen esitys: lisää biopolttoaineita liikenteeseen 2020-luvulla

Suomalaiset tietävät ilmastonmuutoksesta mielestään liian vähän – vaikutuksiin ei uskota