Teiden kunnosta huolestunut Keskuskauppakamari: valtion tiet tulisi yhtiöittää

Keskuskauppakamarin mukaan Suomessa on ongelmana liikenneinfran riittämätön rahoitus. Rapautuvat tiet ovat haaste saavutettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta.

Keskuskauppakamari ehdottaa valtion tieverkon yhtiöittämistä, jotta päätökset liikenneinfran korjaus- ja investointihankkeista voitaisiin irrottaa lyhytjänteisistä poliittisista suhdanteista.

Suomi tarvitsee liikenteelle uuden kokonaisvaltaisen rahoitusmallin, jonka avulla pystytään tavoittelemaan Ruotsin yli kaksinkertaista tasoa infran rahoituksessa sekä käynnistämään uusia kannattavia infrahankkeita etupainotteisesti, Keskuskauppakamari ehdottaa.

– 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ei saa jäädä teoreettiseksi harjoitukseksi rahoituksen puuttuessa. Liikenneinfran kehittäminen tarvitsee onnistuakseen pitkäjänteisen ja vakaan rahoituksen, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi linjaa.

Hänen mukaansa tavoitteet takaisi varmimmin yhtiömuotoinen rahoitusmalli, joka ei ole sidottu pelkästään budjettirahoitukseen, neljän vuoden hallituskausiin ja poliittisiin suhdanteisiin.

– Tieverkon osalta voidaan toimia samalla toimintamallilla kuin Finavia toimii lentokenttien osalta.

Valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö voisi käyttää vahvaa tasettaan lainanottoon, mahdollistaen etupainotteiset kannattavat investoinnit. Vastaavia esimerkkejä löytyy Suomen rajojen ulkopuolelta.

Tiestö liian helppo säästökohde

Keskuskauppakamarin mukaan liikenne on liian helppo kohde leikkauksille budjetista päätettäessä ja vähäiset varat ovat valuneet vuosi toisensa jälkeen pistemäisiin paikkauksiin.

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood lähettää kipakat terveiset päättäjille.

– On selvää, että mikäli jatkamme nykymenoa, infran kunnosta ei pystytä huolehtimaan riittävällä tasolla. Suomessa eri alueiden saavutettavuus heikkenee ja päästövähennystavoitteiden saavuttaminen tulee vaatimaan yhä kovempia keinoja.

Onnistumisia ulkomailla

Päivi Wood tuo esiin, että ulkomailla on saatu hyviä kokemuksia nyt esitellystä malista.

– Esimerkiksi Itävalta on onnistuneesti pitänyt huolta tieverkostaan yhtiön avulla. Yhtiön tekemiä investointeja rahoitetaan esimerkiksi tietullimaksuilla ja joukkovelkakirjalainoilla. Lisäksi se saa Itävallan liittovaltion ja Euroopan unionin myöntämiä tukia. Myös Suomessa on uskallettava tehdä ratkaisuja, jotta Suomi ja alueiden elinkeinoelämä voi menestyä jatkossakin.

Autoliitto: Suomi liikkuu kumipyörin

Autoliitto on muistuttanut eri otteisiin, että tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia.

Teiden kunto vaikuttaa ajettavuuteen

Tiestön kunto vaikuttaa yksityisautoiluun mutta myös tavarankuljetusten kilpailukykyyn. Haasteina ovat tiestön ajettavuus ja matka-ajat, jotka saattavat pidentyä kiertoreittien vuoksi, joiden syynä ovat korjaustarpeessa olevat vanhat panorajoitetut sillat.

Erityisesti 1950–1970-luvuilla valmistuneista teräspalkkisilloista monia ei ole koskaan peruskorjattu. Suomessa on huonokuntoisia siltoja arviolta viitisen prosenttia koko siltakannasta.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto

a:7:{i:0;s:6:"103755";i:1;s:5:"49227";i:2;s:6:"101255";i:3;s:5:"81926";i:4;s:5:"85662";i:5;s:5:"82899";i:6;s:5:"90817";}