Teiden kunto ärsyttää, mutta on harvoin merkittävä riskitekijä kuolonkolareissa

Vakavien onnettomuuksien taustalla on usein inhimillinen virhe.

Vakavien liikenneonnettomuuksien syntymisen taustalla on usein monta eri tekijää, tutkijat puhuvat riskikasaumasta. Välitön riskitekijä on yleisimmin inhimillinen, harvoin ajoneuvoon tai tien kuntoon liittyvä riskitekijä.

Huoli Suomen teiden kunnosta ei ole liikenneturvallisuuden näkökulmasta kuitenkaan merkityksetön, kuten käy ilmi Onnettomuustietoinstituutin (OTI) valtakunnallisesta tutkimusaineistosta. Sen perustana on Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvo-onnettomuudet vuosina 2012–16.

Tievauriot ärsyttävät

Tutkimustuloksia esittelevä OTIn yhteyspäällikkö Tapio Koisaari tuo esiin, että teiden vauriot herättävät herkästi mielipiteitä.

– Vauriot aiheuttavat epämukavuutta, joka ylittää helposti ärsytyskynnyksen.

Toisaalta tievaurioiden aiheuttamaa ajonaikaista epämukavuutta ei voi suoraan yhdistää liikenneturvallisuuteen. Tien vauriot ja kunnossapidon puutteet tuntuvat merkittävältä riskitekijältä, mutta vaurioiden vaikutus on osittain nurinkurinenkin.

– Kuoppaan ajaminen antaa kuljettajalle selvän palautteen, jolloin kuljettaja varoo autoaan ja

alentaa ajonopeutta, joka taas osaltaan kohentaa turvallisuutta, Koisaari erittelee.

Monen riskin summa

OTIn tutkimuksen mukaan tien kunnossapidon puutteet ovat vielä tien vaurioitakin harvinaisempia kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien riskitekijöinä. Sekin kävi ilmi, että tien vauriot ovat vaarallisimpia kaksipyöräisille.

Tutkimuksissa löytyi kahdeksan teiden kuntoon liittyvää riskitekijää. Ne ovat kulumisurat, pintavauriot, vauriot tien reunassa, sorapinta, tein pinnan korjaukset, pientareen kunto/kapeus, yllättävä kunnon muutos (painuma ym.), sekä muu tien kuntoon liittyvä riski.

– Ongelmaa arvioitaessa on muistettava, että onnettomuuksissa tien kunto on ollut vain yksi monista riskitekijöistä.

Jos tien kunto-ongelmiin yhdistyy kuljettajan vaarallinen ajotapa, voivat seuraukset olla vakavia.

– Ongelmia tulee, jos ajonopeutta ei soviteta vaurioihin tai ajetaan jopa ylinopeutta. Ylinopeuden myötä kuopat ja painumat kostautuvat helpommin, Koisaari muistuttaa.

Ajokeli ei yksin ratkaise

Kuolonkolarien läpikäynti toi esiin, että vakavien onnettomuuksien taustalla on yleensä merkittävämpiä riskitekijöitä kuin pelkkä huono keli.

–  Keli ja sää näkyy lähinnä hyvän kelin ja päihteiden käytön korrelaation takia, eli sama yhteys kuin hukkumakuolemissa.

Vastaavasti huonolla kelillä aiheutuu tyypillisesti paljon, mutta lievempiä onnettomuuksia.

Teiden liukkaus näkyy vakavissa kolareissa, mutta tällöinkin onnettomuuksien pääsyynä on yleensä ollut se, etteivät kuljettajat ole osanneet ottaa huomioon kelin vaikutusta pitoon.

– Kuljettajan riskinotto kelistä huolimatta on oleellinen osatekijä, mutta se ei riipu kelistä itsestään. Yhdistävänä tekijöinä on usein ollut väärä tilannenopeus ja joku muu riskinotto, Koisaari kertoo.

Lähde: OTI