Uusien autojen myynti elpyy ja sähköistettyjen osuus kasvaa

käytettyjen dieseleiden myynti pysynyt ennallaan

Uusien autojen markkina on toipumassa koronan aiheuttamasta romahduksesta niin hyöty- kuin henkilöautojenkin osalta. Samalla sähköistettyjen markkinaosuus kasvaa jo noin kolmannekseen.

Autoalan Tiedotuskeskus kertoo tuoreimmassa tiedotteessaan, että uusien autojen markkina on toipumassa koronan aiheuttamasta romahduksesta samalla kun sähköistettyjen autojen markkinaosuus kasvaa. Tämä tietenkin tarkoittaa hybridien, lataushybridien ja sähköautojen kiihtyvää yleistymistä tien päällä, vaikka kyseessä on vielä selvä vähemmistö koko autokannasta. Suomen autokannan keski-ikä on jo yli 12 vuotta, joten sen uusiutuminen tulee viemään todella kauan nykyisellä tahdilla.

Vaikka heinäkuussa ensirekisteröitiin 9 101 henkilöautoa eli 1,3 prosenttia viime vuoden heinäkuuta vähemmän, valoa on kuitenkin näkymässä tunnelin päässä koronatilanteen kuopan jäljiltä. Koronatilanteesta aiheutunut ensirekisteröintien määrän lasku on alkanut kesällä vähitellen taittua, vaikka uusien autojen tilausten määrä romahtikin huhti-toukokuussa yli 50 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvoa alemmas. Uusia henkilöautoja on kuluvan vuoden aikana rekisteröity 56 488, joka on 18,7 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna eli tuntuvaa romahdusta tuskin saadaan enää kurottua kokonaan kiinni.

Käytettyjen kauppa kääntyi uusien autojen myyntiä nopeammin nousuun. Käytettyjä henkilöautoja myytiin 6,0 prosenttia viime vuoden heinäkuuta vilkkaammin ja itse asiassa käytettyjen autojen kauppa kääntyi kasvuun jo kesäkuussa koronan tuoman notkahduksen jälkeen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hyötyajoneuvoilla sama tilanne

Linja-autoja on heinäkuun loppuun mennessä ensirekisteröity yhteensä 140, joka on lähes puolet vähemmän kuin vastaavalla välillä viime vuonna. Onneksi myös hyötyajoneuvoilla koronatilanteen aiheuttama kysynnän nopea lasku alkaa vähitellen taittua.

Uusia pakettiautoja rekisteröitiin heinäkuussa 17,1 prosenttia viime vuoden heinäkuuta vähemmän, kun vielä kesäkuussa eroa viime vuoteen oli noin 35 prosenttia. Tänä vuonna on ensirekisteröity 7 020 pakettiautoa, mikä on 20,9 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Kuorma-autojen kysyntä on koronatilanteen takia vähentynyt viime kuukausina selvästi. Alkuvuoden aikana on ensirekisteröity 1 965 kuorma-autoa, joka on 24,2 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Yli 16 tonnin kuorma-autoja on alkuvuonna rekisteröity 1 364 eli 29,1 prosenttia viime vuoden tammi-heinäkuuta vähemmän. Keskikokoisia 6–16 tonnin kuorma-autoja on alkuvuonna ensirekisteröity 22,5 prosenttia viime vuotta vähemmän ja alle 6 tonnin kuorma-autoja 5,8 prosenttia viime vuotta vähemmän.

Sähköistys vetää uusien autojen myynnissä

Sähköautojen sekä erilaisten hybridiautojen suosio on viime vuosina kasvanut nopeasti, mutta varsinkin sähköautojen osalta puhutaan toki silti vielä pienistä lukumääristä. Erityisesti, ilman ulkoista latausta toimivien, hybridimallien osuus uusien henkilöautojen myynnistä alkaa kuitenkin olemaan merkittävä ja täten kaikkien sähköistettyjen voimalinjojen osuus on jo noin kolmannes. Vuonna 2019 ilman ulkoista latausta toimivien täyshybridien ja kevythybridien osuus ensirekisteröinneistä oli 13,6 prosenttia ja vuoden 2020 ensimmäisen puolikkaan aikana jo 17,3 prosenttia.

– Yhteensä jo noin kolmannes vuonna 2020 ensirekisteröidyistä henkilö autoista on sähkö- tai hybridiajoneuvoja. Kesäkuun 2020 lopussa liikennekäytössä oli yhteensä jo yli 40 000 ladattavaa henkilöautoa. Määrä on kasvanut hieman yli 10 000:lla alkuvuoden aikana. Ladattavat hybridit ovat yleistyneet erityisesti kookkaammissa henkilöautosegmenteissä. Täys- ja kevythybridejä on tarjolla lähes kaikissa kokoluokissa, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Täyshybridi voi liikkua pelkän sähkömoottorin voimin, kevythybridin sähkömoottori sen sijaan vain avustaa polttomoottoria eikä kykene liikuttamaan autoa yksinään. Täys- ja kevythybridit tuottavat kaiken tarvitsemansa energian polttoaineista, mutta ottavat talteen muun muassa jarrutusenergiaa. Ne käyttävät sähköä energian varastoinnin muotona, mutta niitä ei voi ladata ulkoisesta lähteestä. Ne ovat energiataloudellisia erityisesti kaupunkioloissa, jossa tulee paljon hidastuksia ja kiihdytyksiä. Maantieajossakin hybriditekniikasta on hyötyä, mutta vähemmän kuin kaupunkiajossa, sillä täys- ja kevythybridien akustot ovat kapasiteetiltaan melko pieniä.

Ladattavat hybridit luokitellaan autoalan tilastoissa sähköautoiksi, sillä niitä voi käyttää myös ilman polttomoottoria yksinomaan ajovoima-akkuun ladatulla energialla ja akustoa voidaan ladata ulkoisesti. Lataushybridien osuus lähti selvään kasvuun syystalvella 2019, jota auttoi ladattavien mallien saatavuuden huomattava parantuminen viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Ladattavien hybridien osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä ehti kasvaa vuoden alkupuoliskolla 12,3 prosenttiin, kun niiden osuus oli viime vuonna 5,2 prosenttia. Koronakriisi käänsi kuitenkin ladattavien autojen osuuden laskuun huhtikuussa. Myös täyssähköautojen osuus kasvanut tänä vuonna – viime vuonna täyssähköautojen osuus rekisteröinneistä oli 1,7 prosenttia ja alkuvuoden aikana osuus on kasvanut 3,2 prosenttiin.

Tammi-kesäkuussa rekisteröidyistä henkilöautoista noin 16 prosenttia oli dieselkäyttöisiä. Viime vuosina vähenemässä ollut dieselautojen osuus näyttää tasaantuvan noin 15 prosentin osuuteen – dieselin osuus on ollut suhteellisen vakaa vuoden 2019 kesästä lähtien. Dieselautoja on nykyisin tarjolla lähinnä suurempien autojen kokoluokissa.

– Diesel pitää edelleen pintansa suuren kokoluokan henkilöautoissa, sillä se on taloudellinen vaihtoehto paljon maantieajoa ajavilla ja raskaita kuormia vetävillä autoilla. Alkuvuonna rekisteröidyistä D-segmentin autoista lähes 30 prosenttia ja kalliimman hintaluokan E-segmentin autoista lähes puolet oli dieselkäyttöisiä. Myös suuremmissa katumaastureissa dieselin osuus on noin kolmanneksen luokkaa, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.

Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus, Kuvituskuva: Roman Razinkov/Moottorin arkisto