Vanha Vääksy – miltei tuhkasta noussut kylä

Vanhan Vääksyn tarina on tarina täpärästä pelastumisesta. 1980-luvulle tultaessa Vääksyn vanha keskusta oli lähes kuolemaan tuomittu. Uusi liikekeskus veti aktiivista päivittäistä toimintaa kanavan toiselle puolelle, ja moni oli jo valmis lyömään sinetin vanhan keskustan kohtalolle. Vaan toisin kävi.

Raclettejuusto valuu hitaana paksuna purona lämpölevyjen väliin asetellusta isosta juustokimpaleesta. Keskellä pöytää on iso lautasellinen leikkeleitä ja vieressä kulhollinen perunoita. Juuston lämmin tuoksu yhdistyy ilmassa leijuvaan yrttien tuoksuun. Se saattaa olla peräisin keittiöstä tai ehkä ympäröivästä kaupasta.

Viereisessä huoneessa palvelee kahvila ranskalaisine piiraineen ja erikoiskahveineen. Myynnissä on myös valikoituja elintarvikkeita. Sitä seuraavasta huoneesta löytyy tuoksuja, kynttilöitä ja Marseille-saippuaa. Laventelin tuoksu kietoo tulijan pehmeään halaukseen.

Olemme Ranskalaisessa Kyläkaupassa – mutta emme Ranskan vuoristokylässä vaan keskellä eteläistä Suomea, Vanhassa Vääksyssä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kotimaan helmi

Kotimaan helmi on Moottorin valitsema kotimainen matkakohde, joka on persoonallinen, elämyksellinen ja houkutteleva.

Harjulla vesien välissä

Vääksy on pieni taajama Päijänteen ja Vesijärven välisellä kannaksella. Asikkalan kunnan keskustaajaman helmi on vanha keskusta, jota nykyisin kutsutaan nimellä Vanha Vääksy. Vain 25 kilometrin päässä Lahdesta pääsee sukeltamaan lämpimän ja kauniin kylän tunnelmaan läpi vuoden, vain hiukan eri painotuksin.

Kylän ainoat liikennevalot eivät ole käytössä talvella. Kesällä niille on paljon töitä, sillä valot ohjaavat liikennettä Vääksyn kanavan ylittävällä nostosillalla. Kyseessä on Euroopan vilkkain sisävesikanava, jolla sulutuksia riittää läpi kesän niin, että kanavan reunalla liikkuvilta ei katseltavaa puutu. Vääksy lienee edelleen tunnetuin juuri kanavastaan, mutta todellisuudessa se on nykyään hyvin rajoittunut mielikuva tästä kiehtovasta paikasta.

Kanavalta puistoon

Talvisaikaankin tunnelmoinnin voi silti hyvin aloittaa kanavalta. Vaikka itse kanava on talvilevossa, samaa ei voi sanoa vieressä virtaavasta Vääksynjoesta. Talvisinkin sen virtapaikat pysyvät sulina ja luovat jännittävää kontrastia ympäröivään lumimaisemaan. Kaarisiltoineen ja jäätyneen veden luomine, aina vaihtuvine koristeineen joki lumoaa erityisesti illan valaistuksessa.

Joen voi ylittää myös Vesimyllymuseon kohdalta. Kanavan ja ylikulun välissä on patsas, jossa Rapalan uistinten isänä tunnettu Lauri Rapala pitelee suurta taimenta. Ylikulun kupeessa sijaitsee Suomen suurin ankeriasarkku. Se pyydystää jokea pitkin vaeltavia ankeriaita, jotka sitten ihmisten auttamana kuljetetaan kutemaan Sargassomerelle. Vesijärven ja Päijänteen ankeriaat eivät selviä 6 000 kilometrin kutumatkastaan ilman ihmisten apua, koska reitillä olevat voimalaitokset estävät ankeriaiden turvallisen etenemisen.

Kalastukseen ja Rapalan uistinten vaiheisiin voi tutustua myös viereisen Päijännetalon vapaa-ajankalastusmuseossa.

Vanhan Vääksyn viehätys on esillä jo Vesimyllymuseon edessä avautuvalla raitilla. Yksi vanhoista puutaloista
on vanha apteekintalo, jossa nykyään toimiva Apteekin majoitus tarjoaa kylän tunnelmaan hyvin sopivan yösijan matkalaiselle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Apteekintalon takaa löytyy Vääksyn Mylly.

Myllypuoti on auki vain arkisin, mutta sen tuotteita voi ostaa myös paikkakunnan muista kaupoista. Kokeilemisen arvoisia ovat vaikkapa lähialueen viljelijöiden kaurasta tehdyt isot suurimot. Muheva puuro syntyy niistä helposti haudutellen.

Pienet puodit tarjoavat parastaan. Elintarvikkeiden lisäksi kylästä löytyy todella runsaasti sisustustavaraa, asusteita ja vaatteita. Jokaisella liikkeellä on tietenkin oma persoonallinen ja vaihtuva valikoimansa, ja niihin kannattaakin käydä ihan itse tutustumassa.

Ja tietenkin poiketa alueen kahviloissa ja ravintoloissa, joista jokainen on omanlaisensa.

Iso pala Vanhan Vääksyn historiaa ja samalla nykypäivää on iso vaaleanpunainen rapattu talo. Aikoinaan majatalona toiminut rakennus kuvaa hyvin koko Vanhan Vääksyn historiaa. Tämänkin talon värikäs tarina oli päättymäisillään rappioon ja hävitykseen, kunnes yrittäjäpariskunta Stephane Maytraud ja Riikka-Maria Lemminki rakastuivat taloon. Toivottomalta näyttäneen kunnostuksen jälkeen talo on lunastanut uudelleen paikkansa Vanhan Vääksyn yhtenä vetovoimaisimmista kohteista, ja tunnetaan nykyään nimellä Ranskalainen Kyläkauppa.

Puisto joen partaalla

Samanlainen kehityskulku on vierestä avautuvalla Norrlinin puistolla. Kohti Vääksynjokea laskeutuva noin hehtaarin laajuinen alue aukeaa komean portin kautta. Oli ihan pienestä kiinni, ettei tierakentaminen olisi viimeistellyt puiston kohtaloa.

Aivan viimeisillä hetkillä kylältä löytyi aktiivisia ihmisiä, jotka heräsivät puolustamaan ja kunnostamaan puistoa. Pusikoituneesta ryteiköstä kehkeytyi kaunis muistomerkki ja olohuone, jossa kesäisin voi nauttia monipuolisesta metsäpuutarhan viehkeydestä. Norrlinin puisto on viimeinen jäljellä oleva osa tunnetun kasvitieteiden professori Johan Petter Norrlinin (1842–1917) alkuperäistä puistoa. EU-rahoituksen turvin kunnostettua ja pelastettua puistoa on kehitetty ja pidetty kunnossa talkootyön ja yhteistyöverkostojen voimin.

Puisto kertoo osaltaan tarinaa Vääksystä ja sen huvilahistoriasta. Vääksy nimittäin oli aikoinaan taiteilijoiden ja herrasväen kuuluisa kesänviettopaikka. Täällä ovat aikaansa viettäneet monet kuuluisuudet Juhani Ahosta alkaen. Tuttuja nimiä Vääksyn historiassa ovat muun muassa Järnefelt, Sibelius, Fazer, Rautawaara ja tietenkin historiantutkija ja aikansa merkittävä poliitikko Johan Richard Danielson-Kalmari, jonka huvila on säilynyt ja tarjoaa kesäisin paikan taidenäyttelyille.

Johan Petter Norrlin puolestaan oli pohjoismaisen kasvitieteen uranuurtajia, ja hänet tunnettiin muun muassa jäkälien sekä keltanoiden erikoistuntijana ja tutkijana. Norrlin toimi 1879–1903 Helsingin yliopiston kasvitieteen professorina. Lähes kaikki Suomen 1900-luvun alun johtavista kasvitieteilijöistä olivat olleet hänen opissaan. Norrlinin vaikutusta kasvitieteen piirissä on kuvattu kutsumalla häntä Suomen Carl von Linneksi. Puistossa on jäljellä Norrlinin istuttamaksi arvioituja puita ja kasveja, ja uudet istutettavat lajikkeet valitaan historiaa kunnioittaen.

Vanhaan Vääksyyn voi tutustua omatoimisesti tunnelmasta nauttien, mutta vasta vanhat tarinat herättävät paikan historian toden teolla eloon. Kannattaa siis osallistua Asikkalan oppaiden järjestämiin opastettuihin kävelyihin, joita järjestetään ainakin kesäisin.

Lisätietoja vanhavaaksy.fi ja asikkala.fi

Teksti: Eila Parviainen Kuvat: Jari Saarentaus