Viidellä keinolla tieliikenteen kuolemat vähenevät vuoteen 2030 mennessä

”Jos ja kun liikenneturvallisuutta halutaan parantaa, kannattaa katse kiinnittää kokonaisuuteen.”

Suomen tieliikenteessä kuolee vuosittain vajaa pari sataa henkilöä ja loukkaantuu tuhansia ihmisiä. Näistä synkistä luvuista huolimatta Suomen tieliikenteessä on turvallisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Vielä 1970-luvulla tieliikenteen onnettomuudet veivät vuosittain hengen yli tuhannelta, vaikka liikennemäärät olivat murto-osan nykyisestä.

Liikenteen turvallisuuden eteen on kuitenkin vielä savottaa jäljellä, onhan Suomen julkilausuttuna tavoitteena vähentää tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrä puoleen vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi, että tieliikenteessä kuolisi korkeintaan noin sata henkilöä vuodessa.

Siihen yltämiseksi on viisi keinoa, jotka esittelee tieturvallisuuden johtava asiantuntija Noora Airaksinen Väylävirastosta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Näin onnettomuuksia vähemmäksi

– Jos ja kun liikenneturvallisuutta halutaan parantaa, kannattaa katse kiinnittää kokonaisuuteen. Safe System -lähestymistapa on kokonaisvaltainen ja järjestelmälähtöinen, jossa liikennejärjestelmän eri osa-alueet luovat turvallisuuden yhdessä, Airaksinen linjaa.

Safe System -lähestymistavan lähtöoletuksina on se, että ihmiset tekevät virheitä, mutta ne eivät saisi johtaa kuolemiin tai vakaviin loukkaantumisiin. Lähestymistavan ytimessä on ajatus jaetusta vastuusta, jossa liikennejärjestelmän eri tekijät kompensoivat toistensa puutteita. Turvallisuutta parannetaan ennakoivasti ja riskejä minimoimalla. Väylien lisäksi liikenteen turvallisuuteen vaikuttavat esimerkiksi tienkäyttäjät ja ajoneuvot.

Vakavat onnettomuudet johtuvat yleensä monen riskin realisoitumisesta samaan aikaan. Safe System -lähestymistavan ytimessä on kokonaisvaltaisuus, jossa turvallisuuden varmistaminen eri osa-alueilla estää vakavaan onnettomuuteen johtavan riskikasauman.

Safe System -lähestymistavan voi jakaa viiteen.

1. Turvalliset tienkäyttäjät

Jokainen tienkäyttäjä voi vaikuttaa omaan ja muiden turvallisuuteen. Vastuu on sitä suurempi, mitä isommalla menopelillä olet liikkeellä. Siksi esimerkiksi autoilijalla on enemmän vastuuta kuin pyöräilijällä tai kävelijällä.

– Liikennesääntöjen osaaminen ja niiden noudattaminen sekä toisten huomioiminen on äärimmäisen tärkeää ja kaiken perusta. Jokainen henkilö tekee päätökset yksilönä, mutta pyrimme vaikuttamaan esimerkiksi asenteisiin kampanjoiden ja viestinnän avulla. Tässä asiassa Liikenneturva tekee arvokasta työtä, Airaksinen kertoo.

2. Turvalliset tiet ja infra

Tienkäyttäjien lisäksi tieliikenteen turvallisuuteen vaikuttaa vahvasti myös tie itsessään. Kaikki lähtee siitä, että tie on hyvin suunniteltu, rakennettu taidolla ja sitä pidetään kunnossa.

– Suurin osa tieliikenteen kuolemista johtuu tieltä suistumisista tai törmäämisestä vastaantulevaan liikenteeseen.

Kohtaamisonnettomuuksia voidaan Airaksisen mukaan ehkäistä tehokkaasti keskikaiteilla ja suistumisen vakavia seurauksia taas vähentää reunaympäristön turvallisuutta parantamalla.

Nämä keinot ovat hyvin tiedossa maanteistä vastaavilla Väylävirastolla ja Ely-keskuksilla.

– Ongelmana on rahan puute. Esimerkiksi keskikaiteiden rakentaminen on kallista.

Teiden turvallisuutta on takaamassa myös niiden kunnossapito.

– Tiestöä täytyy hoitaa laadukkaasti, eli esimerkiksi paikata vaaralliset kuopat ja varmistaa, että liikennemerkit ovat kunnossa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

3. Turvalliset ajonopeudet

Airaksisen mukaan ajonopeuden merkitystä ei voi ylikorostaa.

– Jos ajat maanteillä tarkkaavaisena, hyvissä olosuhteissa ja nopeusrajoituksen mukaan, esimerkiksi riski suistua tieltä on yleensä pieni ja suistuminen ei välttämättä ole kohtalokas.

Ajonopeus vaikuttaa reagointiaikaan sekä törmäyksen tuhovoimaan. Esimerkiksi taajamissa suhteellisen pienelläkin nopeuden laskemisella parannetaan liikenneturvallisuutta. Jalankulkijalle kymmenen prosentin ero nopeudessa voi törmäystilanteessa olla elämän ja kuoleman erottaja.

Airaksinen erittelee, että Safe System -lähestymistavan mukaan turvallinen nopeus riippuu tien tarkoituksesta ja ominaisuuksista, liikenteen koostumuksesta sekä törmäysmahdollisuuksista.

– Nopeusrajoitusten noudattamista on myös tärkeä valvoa. Liikenneturvallisuuskameroita sijoitetaan esimerkiksi sellaisiin paikkoihin, joissa on aikaisemmin tapahtunut paljon onnettomuuksia ja ylinopeudet ovat yleisiä.

4. Turvalliset ajoneuvot

Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa korostuvat vanhemmat ajoneuvot.

Ajoneuvojen turvallisuus on kehittynyt paljon viime vuosikymmenten aikana. Turvavyöt, turvatyynyt ja ABS-jarrut ovat nykyään vakiovarusteita. Ajoneuvojen turvakorirakenteet ovat kehittyneet ja erilaiset tekniset laitteet helpottavat kuljettajan elämää. Esimerkiksi automaattiset hätäjarrut ja nopeudenrajoittimet löytyvät monesta autosta.

Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta hankkia uutta ajoneuvoa, mutta on tärkeätä esimerkiksi tutustua oman ajoneuvon ominaisuuksiin ja varmistaa, että alla on turvalliset renkaat.

Tienpitäjänkin tulee olla ajan tasalla ajoneuvotekniikan nykykyvyistä.

– Teknologian kehittyessä infran tulee antaa ajoneuvojen järjestelmille niiden kaipaamat tiedot esimerkiksi nopeusrajoituksista, Airaksinen sanoo.

Ensihoitajat huolehtivat onnettomuudessa loukkaantuneiden hoidosta tapahtumapaikalla.

5. Korkealaatuinen ensiapu

Safe System -lähestymistavan viimeinen pääkohta koskee onnettomuuksien ensihoitoa. Ensiavun on päästävä onnettomuuspaikalle nopeasti ja hoidon on oltava korkeatasoista. Lisäksi häiriöstä johtuvia jatko-onnettomuuksia on ehkäistävä muun muassa ohjaamalla liikennettä kiertoreiteille. Onnettomuustilanteiden toimintamallit tulee olla sujuvia ja toimivia.

– Väylien tulee totta kai olla sellaisessa kunnossa, että ambulanssit ja muut hälytysajoneuvot voivat päästä perille mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti, Airaksinen sanoo. Digitaalisen infran ja reittitietojen tulee olla ajan tasalla. Esimerkiksi reittien ja sijaintien määrittämisessä Hätäkeskuslaitos käyttää Väyläviraston Digiroad-palvelua.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy