Viron Saarenmaa nyt lyhyen lennon päässä

Kuressaaren valtteina ovat luonto, kalaruuat ja kylpyläpalvelut – sekä kiireetön tunnelma.

Saarenmaalle Viroon pääsee nyt kätevästi ja aikaa säästäen lentäen, kun Finnair aloitti kesäkuun 8. päivä suorat lennot Helsingistä Kuressaareen. Viron suurimman saaren Saarenmaan pääkaupunki on matkakohde heille, joita viehättää luontoelämykset, pyöräily, kalaruuat ja kylpyläpalvelut sekä kiireetön tunnelma.

Finnairin edestakaisia lentoja kesä–elokuun välillä on noin 30, lentopäivinä ovat maanantai, keskiviikko, perjantai ja sunnuntai.

Finnair lentää Kuressaareen kotimaisen Norra-yhtiön operoimin lennoin ja ATR 72 500/600 -potkuriturbiinikonein, joihin mahtuu 68–70 matkustajaa.

Jatkuvatko Kuressaaren lennot ensi vuoden kesän matkailusesonkina, jää nähtäväksi. Tämän vuoden suosio tulee pitkälti sanelemaan sen reittipäätöksen.

Lentoyhtiö uskoo, että uusi yhteys löytää käyttäjänsä.

– He ovat toisaalta matkailijoita, toisaalta myös työasioissa matkaavia. Kolmen vartin mittainen yhteys varmasti houkuttaa, Heidi Ruuhonen Finnairin viestinnästä arvioi.

Mikä mukavaa Kuressaaressa kaikki on lähellä: suloisen pieneltä lentoasemalta on kaupunkiin vain kolme kilometriä. Ja mikä vielä suloisempaa, Finnairin ensilentoa oli lentokentällä vastassa kansantanhuryhmä, joka todella laittoi jalalla koreasti.

Kuressaaren kentältä on yllättävän vilkas yhteys Tallinnan lentoteitse: arkisin neljä edestakaista lentoa ja viikonloppuisin kaksi edestakaista lentoa.

Polkien kätevästi kaikkialle

Ilmasto saarella on kosteahkoa, kesät leutoja tai lämpimiä. Säätila voi tosin meren läheisyydestä johtuen vaihdella nopeastikin. Keskilämpötila matkailusesongin aikana eli kesä–elokuulla on 11–22 astetta. Leudon ilmaston ja kalkkikivirikkaan maaperän ansiosta Saarenmaalla on tarjota monipuolinen kasvisto.

Saarenmaalla on vaivatonta liikkua polkupyörin, sillä maasto on tasaista ja reitistö hyvin viitoitettu. Moni vuokraa nimenomaan leppoisaa etenemistä tarjoavan sähköpyörän. Vuokraus maksaa tyypillisesti 20 euroa 3 tunniksi tai 30 euroa vuorokaudeksi.

Opas Anu Lomp johdattaa pyöräletkamme soratieltä lehtomaisen rantametsän siimekseen, jota vartioi näyttävä tammi. Täällä kasvaa myös villiorkideoita, joita Saarenmaalla esiintyy 14 eri lajia. Mutta sitten yhytämme Lompin paikallistuntemuksella saniaisten seasta kauniin keltaisia lehtotikankontteja.

Ihan kaupungin kupeessa Loodeninan suojelualueella sijaitsee katselutorni, jossa voi tähyillä linturikkaan rantaruovikon elämää.

Tuulimylly vuodelta 1899

Saaremaa Veski on ohittamaton ravintola, joka sijaitsee vanhassa kivijalkaisessa myllyssä. Viron kielessä sana veski tarkoittaa tuulimyllyä. Hollantilaistyylinen tuulimylly on rakennettu vuonna 1899, mutta ravintolaksi se muuntui vuonna 1974.

Ruoka on erinomaista ja luottaa vahvasti paikallisiin makuihin, perinneresepteihin ja kalaan. Jotain paitsi laadusta, niin myös laadun ylläpidosta, että ravintola on valittu Viron sadan parhaan ravintolan joukkoon vuodesta 2016 lähtien.

Paikan henki on isäntä ja omistaja Kaupo Pastak, jonka ilmeisenä intohimona on pöytäseurueiden hauskuttaminen ja marjoilla maustetut omavalmisteiset snapsit.

Seuraa monta maistelukierrosta, jonka ydin on sokkona arvioida, mikä marja on milloinkin kyseessä. Vadelma, raparperi ja tyrni ovat helppoja, samoin kirsikka. Mustikka paljastuu mausta, aronia yllättää kitalaen kuivattavalla tanniinisuudella, karpalo ja mustaherukka ovat vaikeita – paitsi pöytäseurueestamme heille, joiden isoäiti oli juuri siitä marjasta tavannut tehdä mehua.

Pastak loihtii maistelusta tunnin hauskan ohjelmanumeron, joka tarkoittaa kahdeksaa neljän senttilitran snapsilasillista. Vaikka jokainen juomista on kiinnostava omalla tavallaan, on huomisaamuna odottavaa pyöräretkeä ajatellen onni, ettei tällä kertaa koettavissa ole kaikkia kymmentä vaihtoehtoa. Fiksuimmat eivät tunnistaneet marjoja pohjanmaan kautta.

Väkevät kylpyläperinteet

Kuressaaressa asuu noin kolmasosa koko Saarenmaan maakunnan asukkaista eli liki 13 000 asukasta. Kaupungissa on peräti kuusi kylpylähotellia. Niissä matkailijoita odottaa 1 100 petipaikkaa – aika palon asukaslukuun suhteutettuna.

Yksi kookkaimmista on GOSPA eli Georg Ots Spa Hotell, jossa yövymme. Se sijaitsee aivan rantaviivan tuntumassa.

Pitkä kylpylähistoria juontaa niinkin kauas kuin vuoteen 1840, jolloin kaupungissa avautui ensimmäinen mutahoitola. Kaupungista tuli terveysmatkailukohde etenkin venäläisen aateliston keskuudessa.

Moni uskoo merenpohjan mudan ja meriveden mineraalien elvyttäviin vaikutuksiin. Ja vaikka terveysvaikutukset olisivat uskomusten varassa, ovat monenlaiset hieronnat, ihon kuorinnat ja muut hoidot ja kosmeettiset palvelut toki hemmottelun puolesta riittävä syy suunnata Kuressaareen. GOSPASSA hieronnat maksavat tyypillisesti 36–65 euroa, vartalohoidot 38–99 euroa.

Joissakin Kuressaaren kylpylöissä on tarjolla mutahoitoakin, mutta sitä ei kysytä enää kovin usein. Ja siihen on kaksi syytä: mudan tuoksu ei viehätä kaikkia ja mutahoito käy kukkaron päälle.

Kalaa, valitse kalaa!

Saarenmaalla kannattaa valita ruuaksi kalaa. Se on saalissesonkina takuulla tuoretta, todennäköisesti saman päivän aamuna paikalliselta kalastajalta satamasta haettua – ainakin, jos tilaa annoksensa päivän kala -listalta.

Istahdamme Ku-Kuu-kalaravintolan terassipöytään, jonka luo pian pelmahtaa kokki Toomas Leedu antamaan suosituksensa.

Hän harmittelee, että haukifile on päässyt tältä päivältä jo loppumaan. Vaihtoehtoina on muun muassa ankeriasta, nokkahaukea ja rapeaksi paistettuja silakoita, onnistuneita valintoja kaikki todistaa pöytäseurueemme. Terävähampainen ja vihreäruotoinen kala on julma näky lautaselle kiertyneenä.

Kalaravintola sijaitsee linnan kupeessa vallihaudan partaalla vuonna 1889 valmistuneessa näyttävässä puurakennuksessa.

Kiehtova keskiaikainen linna

Kuressaaren keskiaikainen ja jykevä linna on yksi Viron parhaiten säilyneistä puolustusrakennelmista. Rakennusaikoinaan 1300–1800-luvuilla linna kuului Pohjois-Euroopan huomattavimpiin lajissaan.

Linnalla on monta tarinaa kerrottavanaan, joita opas Kristina Mägi avaa kiertäessämme linnan tiloja. Yksi tarinoista kertoo, kuinka ulomman ja tornin ja sen sisällä olevan sisemmän tornin väliin jäävässä kuilussa oli leijonia, jotka olisivat raadelleet mahdolliset tunkeutujat näiden jäätyä loukkoon tornien väliin. Leijoniahan ei tietty Saarenmaalla tai linnassa koskaan ollut, mutta sitähän ei voineet aikalaiset tietää varmaksi, joten leijonahuhu riitti luomaan riittävästi pelkoa. Yhtä kaikki, hauska tarina.

Kapeita ja jyrkkiä portaikkoja on linnassa siinä määrin, että kehnojalkaisilla ei ole asiaa kivuta torneihin tai linnoituksen kattoa kiertävälle muurille, josta avautuvat esteettömät näkymät merenlahdelle. Harmi kyllä linnan kahvilakin sijaitsee yläkerroksissa.

Kiinnostavaa on kuulla sekin, että Saarenmaalta on tehty hautalöytö, joka muokkaa uuteen uskoon käsityksiä siitä, milloin viikingit, nuo merta kyntävät hurjimukset saapuivat minkin valtion rannikolle ensimmäisinä.

Linnan matkamuistomyymälässä on ilahduttava kokoelma paikallisia makuja ja paikallista käsityötaitoa. On huovutettuja pehmohahmoja, kudottuja myssyjä ja sukkia, keramiikkaa, luurankohahmoisia pipareita (kysy oppaalta linnan luurankomyytistä!), teetä ja mausteita sekä luonnonkosmetiikkaa sekä monikäyttöistä Saarenmaan katajanmarjasiirappia. Sitä voi käyttää makeuttajana sokerin ja hunajan sijaan kuumissa ja kylmissä juomissa, mutta myös tuomassa imelyyttä jälkiruokiin ja leivonnaisiin.