Vuoden kotimainen retkikohde on Kintulammi – Ylläs on pohjoismaiden paras

Talvikohteena tunnettu Ylläs on panostanut voimakkaasti myös kesämatkailuun. Kiutulammin valtti on puolestaan monipuolisuus.

Vuoden Retkikohde 2020 yleisöäänestyksen voiton nappasi Tampereella sijaitseva Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue. Tunnustus myönnettiin retkeilykevään avanneessa GoExpo-tapahtumassa.

Tänä vuonna perinteikkääseen Vuoden Retkikohde -kilpailuun sai ilmoittaa ympärivuotisia luontoretkikohteita, jotka ovat viime vuosina kiinnittäneet erityistä huomiota ympäristömyönteisyyteen esimerkiksi kehittämällä jätehuoltoa tai julkisia liikenneyhteyksiä tai ohjeistamalla retkeilijöitä ympäristöasioissa. Voittaja ratkesi yleisöäänestyksessä, johon osallistui lähes 5 000 retkeilijää.

Ylläs on puolestaan voittanut pohjoismaiden parhaan outdoor-matkakohteen palkinnon kansainvälisessä Scandinavian outdoor award travel -kilpailussa. Finaalissa Ylläs sai vastaansa muun muassa kotimaisista kohteista Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja Levin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Monipuolista luontoa Tampereen tuntumassa

Tampereen Teiskossa sijaitseva Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue on vihitty käyttöön vuonna 2018.

Kintulammi_Visit_Tampere_Magomed_Shapiev

Sen kuvaillaan olevan luonnoltaan arvokas, laaja ja yhtenäinen aluekokonaisuus, joka kätkee sisäänsä monenlaisia metsiä ja niiden lisäksi soita, kallioita, järviä ja pienvesiä. Kintulammin alueesta viidennes on suoalueita, jotka ovat tärkeitä sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta että ilmastonmuutokseen vaikuttavina hiilivarastoina.

Kintulammin metsien yksi erityispiirre ovat ikivanhat, järeät ylispuumännyt eli aihkit, joista vanhimmat ovat jopa 300–400-vuotiaita. Alueella kasvaa runsaasti myös rauhoitettua kämmekkälajia, valkolehdokkia. Kintulammilla saattaa nähdä liito-oravan ja metson, joka viihtyy Kintulammin kaltaisissa laajoissa, yhtenäisissä metsissä.

Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueella on 16 kilometriä helppoja reittejä, joiden varrelta löytyy viisi tulipaikkaa. Kintulammin alue tunnetaan neljästä uniikista, arkkitehtien suunnittelemasta laavusta, jotka ovat tulipaikkojen yhteydessä.

Alueen ominaispiirteitä ovat myös luonnonmukaisuus ja kierrätys; opastetolpat on hiillytetty lahoamisen estämiseksi ja reittimerkinnät on tehty keltamullalla.

Täysin roskattomaksi julistautunut alue on tavoittanut kahden vuoden aikana yli 80 000 retkeilijää, joista suuri osa on nuoria, uusia luontopalveluiden käyttäjiä. Alueen saavutettavuutta on parannettu muun muassa syksyisten ”Luontonysse”-yhteiskuljetusten avulla.

Kintulammi_vattula_vanhametsä_Photo_Petri_Mäkelä

Kilpailun tuoman maineen ja kunnian lisäksi Kintulammi palkittiin Suomen Messusäätiön 5 000 euron stipendillä, joka käytetään alueen kehittämiseen.

– Laskimme, että saisimme summalla 3 kilometriä katettua hakepolkua, mikä toisi parannusta jo nyt kuluneisiin polkupohjiin. Tutkimme kuitenkin ensin hyvin tarkkaan äänestäjiltä saadut lähes 1400 ehdotusta palkintorahojen käytöstä, Kintulammin kunnostusprojektista vastanneen Ekokumppanit Oy:n asiantuntija Petri Mäkelä kertoo.

Ympärivuotista ulkoilua Ylläksellä

Palkinto oli alun perin tarkoitus julistaa maaliman suurimmassa matkailualan tapahtumassa ITB Berlinissä, mutta tapahtuma peruttiin koronaviruksen johdosta. Palkinnon jury, joka koostui kansainvälisistä matkailualan ammattilaisista, kokoontui tästä huolimatta ja julkisti voittajan tällä viikolla.

– Ylläs on uusinut brändinsä vuonna 2017 ja siitä lähtien olemme tehneet systemaattisesti töitä sen eteen, että meidät tunnettaisiin ympärivuotisena matkakohteena. Viime vuoden retkikohdepalkinto ja nyt tämä tunnustus kertovat, että olemme tehneet oikeita asioita, kertoo Visit Ylläksen toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma.

Ylläksen matkailukeskus on kehittänyt kesämatkailutuotteita jo usean vuoden ajan. Menestys talvikohteena on mahdollistanut panostukset ympärivuotiseen tarjontaan.

Ylläksellä kesäkausi alkaa kesäkuussa ja jatkuu aina ruskan yli syyskuun loppuun. Kasvua haetaan erityisesti ulkoilma-aktiviteeteista kiinnostuneista pariskunnista ja perheistä. Ykkösaktiviteeteiksi ovat muodostuneet patikointi ja maastopyöräily. Osa reitistöstä on molempien harrastajaryhmien yhteiskäytössä. Ratkaisu on kerännyt kiitosta, vaikka se aluksi hieman epäilyttikin.

Myös vesiaktiviteetit kuten melonta ja kalastus kasvattavat suosioitaan.

– Meidän valttinamme on reittien monipuolisuus, Haarma toteaa.

Talvella Ylläkselle on helppo tulla myös junalla, bussilla tai lentäen. Kesän osalta yhteysvaihtoehtoja on niukemmin. Tällä hetkellä suurin osa matkailijoista saapuukin Ylläkselle omalla autolla.

– Halu kesän kehittämiseen on koko toimialalla ja miellä on hyvä vuoropuhelu VR:n ja lentoyhtiöiden kanssa kesän saavutettavuuden parantamiseksi. Kansainvälisten matkailijoiden saamisen edellytys on se, että juna- ja lentoyhteydet ovat kunnossa.

Lähde: Messukeskus, Visit Ylläs, Visit Tampere Kuvat: VisitTampere: Magomed Shapiev ja Petri Mäkelä Visit Ylläs: Musko Visuals

Vuoden kotimainen retkikohde – 16 palkittua retkipaikkaa

2005 Ivalojoki
2006 Birgitan polku
2007 Herajärven Kierros
2008 Kilpisjärvi
2009 Ruunaan retkeilyalue
2010 Riisitunturin kansallispuisto
2011 Hossan retkeilyalue (teema: vesiretkeilykohde)
2012 Repoveden kansallispuisto (teema: perhekohde)
2013 Kolin kansallispuisto (teema: monitoimikohde)
2014 Karhunkierros (teema: retkeilyreitit)
2015 Mäntyharju-Repovesi (teema: retkeilypalvelut)
2016 Raahen saaristo (teema: retkeilyvesistöt)
2017: Punkaharju (teema: historiakohteet)
2018: Rokuanvaara (teema: geologiset kohteet)
2019: Ylläs (teema: maastopyöräilyreitit)
2020: Kintulammi (Ympäristömyönteisyys)

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy