19.8.2020 Ajoneuvot Autoilun aikakone: miksi japanilaisautojen ajettavuutta piti kehittää? Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä 1980-luvulla japanilaiset suunnittelivat automallinsa pitkälti kotimaan olosuhteisiin, mutta asiat muuttuivat nopeasti. Hedelmiä liikkuu edelleen Suomenkin teillä. Vielä 1980-luvun alussa japanilaisten autonvalmistajien pomot ihmettelivät, miksi eurooppalaiset, erityisesti pohjoismaiden lehdistö ja maahantuojat jaksoivat vuodesta toiseen jauhaa alustasta ja toivoa parempia ajo-ominaisuuksia, kuormansietoa ja matkustusmukavuutta. Tyylikäs ulkonäkö ja sisustus, runsas varustelu, hyvä moottori ja vaihteisto, luotettavuus ja kilpailukykyinen hinta eivät yksin riittäneet. Havaitsin tämän konkreettisesti omassa työssäni Mazdan maahantuojan Haka-Auto Oy:n tuotepäällikkönä, kun alustarakenteiden kehitys laahasi vuodesta toiseen eurooppalaisten jäljessä. Parannukset tulivat hitaasti – jos ollenkaan, vaikka valitimme Japanissa vuosittain järjestetyissä tuotekokouksissa alustan puutteita ja ensiasennusrenkaiden kehnoa laatua. Alustan suunnitteluun, komponenttien valintaan ja niiden yhteensovittamiseen ei vain ilmeisesti riittänyt tarpeeksi aikaa, henkilöstöresursseja tai rahaa mallitulvan ja uudistusten tiimellyksessä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lyhyitä matkoja kaupungissa Mistä tällainen kulttuuri sitten juonsi juurensa? Vastausta voi hakea siitä, että japanilainen auto oli vielä tuolloin tavallaan osittain paikallisten olosuhteiden uhri: kotimaan markkinoiden vaatimukset korostuivat. Eroja on lukuisia. Japanin liikenteessä ajetaan useimmiten varsin hitaasti ruuhkien vuoksi, kun taas Euroopassa käytetyt ajonopeudet maanteillä ja moottoriteillä ovat merkittävästi suuremmat. Niinpä Japanissa taajama-ajon ominaisuudet ovat tärkeitä, kuten ajamisen helppous kaupungissa ja moottorin tasainen käynti kaupunkiajossa. Lisäksi tienpintojen päällysteiden kirjo Euroopassa on suuri, aina Keski-Euroopan pöydäntasaisista moottoriteistä suomalaisten sorateiden pyykkilautapintaan eli ”nimismiehen kiharoihin” tai vaikkapa belgialaiseen täristävään nupukivipintaan ”Belgian Block Road”. Euroopassa henkilöauto on lomareissulla vieläpä raskaasti kuormattu, useita henkilöitä kyydissä ja tavaratila on lastattu täyteen. Lisäksi kattokuorma ja perävaunun käyttö on yleistä. Nämä asettavat auton alustalle, kuormankantokyvylle ja hallittavuudelle aivan erityisiä vaatimuksia. Merkillepantavaa on sekin, että Japanissa henkilöautolla ei yleensä ajeta kovin pitkiä matkoja. Japanissa työmatkalla kysyin muutamalla reissulla Mazdan pomoilta autoa lainaksi, koska halusin ajaa Hiroshimasta Tokioon 800 kilometrin matkan. En saanut autoa lainaksi, koska japanilaiset kollegat totesivat: ”Ei kukaan hullu aja autolla Japanissa tuollaisia matkoja!” Pidemmillä matkoilla Japanissa käytetään yleisimmin nopeaa Shinkansen-luotijunaa tai sitten lennetään. Japanin kotimarkkinoilla vähänkään pidemmät matkat toteutetaan junalla. Primerasta kuutoseen Asiat alkoivat kuitenkin pikku hiljaa muuttua, kun useat japanilaisvalmistajat perustivat Eurooppaan omia tutkimus- ja kehityskeskuksiaan, jollaisen palvelukseen allekirjoittanutkin siirtyi vuoden 1989 alussa. Jo ennen näitä kehityskeskuksia Japanista oli tullut ajettavuudeltaan ja ajoelämykseltään huippuluokan autoja, mutta ne olivat urheiluautoja kuten esimerkiksi Nissan Skyline, myöhemmin Nissan GT-R. Ahtaissa urheiluautoissa kuormituksen muutoksilla ei ole sellaista merkitystä ajettavuudelle kuin tilavissa perheautoissa. Kaukoidän autonvalmistajilla oli siis hyvääkin alustaosaamista, mutta sitä ei yleensä käytetty täysimääräisesti hyväksi läpi koko malliston. Mazda 6 oli vuonna 2002 alustaltaan ehdotonta luokkansa huippua. Samaa ei voinut sanoa 626-edeltäjistä. Miellyttävän ajoelämyksen, mukavuuden ja hyvän hallittavuuden merkitys alkoi kuitenkin korostua, koska japanilaiset pyrkivät pikkuautojen lisäksi yhä isompiin ja kalliimpiin kokoluokkiin. Niissä asiakkaiden vaatimustaso mukavuuden ja ajo-ominaisuuksien suhteen on korkeampi ja vaativien yritysasiakkaiden osuus suurempi kuin halvoissa pikkuautoissa. Lisäksi japanilaisten hintaetu oli kutistunut, ja hinnan tilalle oli löydettävä uusia myyntiväittämiä. Hyvän alustan valmistaminen ei ole merkittävästi huonoa kalliimpaa, mutta hyvä alusta edellyttää panostusta suunnitteluvaiheeseen, missä alustan erilaisia virityksiä verrataan niin koeajoradoilla kuin liikenteessäkin. Vuonna 1990 esitelty ensimmäinen Nissan Primera oli ajettavuudeltaan vähintään samantasoinen kuin parhaat eurooppalaiset kilpailijansa. Työ tuotti loppujen lopuksi tulosta: eräät japanilaismallit peittosivat ominaisuuksiltaan jopa parhaat eurooppalaiset kilpailijansa. Mainittakoon vaikkapa ensimmäisen sukupolven Nissan Primera 1990-luvun alussa ja uusi Mazda 6 vuonna 2002. Tosin seuraavien mallien ajettavuus ”taantui” jälleen kilpailijoiden kehittyessä. Tuoreimpana voi havaita kehityksen eteläkorealaisten valmistajien keskuudessa. Hyundai ja Kia tuntuvat oppivan alustan salat japanilaisia nopeammin – onhan molemmilla merkeillä yhteinen R&D-keskus Saksan Rüsselsheimissa lähellä Frankfurtia. Teksti: Timo Turkula Kuvat: valmistajat ja Timo Turkulan arkisto Lue lisää Kaikki artikkelit 26.4.2024 Ajoneuvot Opel Grandland on nyt täysin uusi – luvassa lisää kokoa ja näköä sekä hurjia lupaava täyssähkömalli 25.4.2024 Ajoneuvot Nimi muutettu: Mazda 6 ei katoa, vaan muuttaa muotoaan – tällä kertaa kiinalaisena sähköautona 25.4.2024 Ajoneuvot Lamborghini Urus SE kulkee 60 kilometriä sähköllä – ja pauhaa 800 hevosvoiman edestä 24.4.2024 Ajoneuvot Mercedes-Benz G580 with EQ Technology – ei nimi vuoden odotetuinta sähkömonsteria pahenna 23.4.2024 Ajoneuvot 350 000 uutta kotia vuodessa – tätä kaikkea sopii odottaa bestseller BMW X3:n pian koittavalta uudistukselta 21.4.2024 Ajoneuvot Ford Mustang 60th Anniversary Package kunnioittaa alkuperäistä ja ainoaa muskeliautoa 19.4.2024 Ajoneuvot Suomen presidentin käyttöön ensimmäistä kertaa koskaan Audi – mutta onko 1,1 miljoonan euron A8 L Security suhteessa edes kallis? Meillä on keinoja selvittää 19.4.2024 Ajoneuvot 24 senttimetriä ja yksi kokonainen istuinrivi lisää: uuden C3 Aircrossin myötä Citroën C3:n käsite venyy ja paukkuu 17.4.2024 Ajoneuvot Uudistunut Nissan Qashqai leikittelee muun muassa valoilla, väreillä ja isompien autojen herkuilla Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 25.4.2024 Koeajo Koeajo: Suzuki Swift – tonnikeiju tarjoaa halvalla hauskaa 25.4.2024 Ajoneuvot Nimi muutettu: Mazda 6 ei katoa, vaan muuttaa muotoaan - tällä kertaa kiinalaisena sähköautona 24.4.2024 Yleinen Uusi Tesla Model 3 Ludicrous on kolmessa sekunnissa nollasta sataan kiihtyvä perheauto, jonka saa alle 60 000 eurolla - naurettavaa 25.4.2024 Uutinen Polestar 4 kävi ensivisiitillä Suomessa – tältä näyttää auto ilman takalasia 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 22.4.2024 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Simca Chambord V8 - ”kaunis mutta voimaton” 19.4.2024 Ajoneuvot Suomen presidentin käyttöön ensimmäistä kertaa koskaan Audi - mutta onko 1,1 miljoonan euron A8 L Security suhteessa edes kallis? Meillä on keinoja selvittää 19.4.2024 Koeajo Maistiainen: Škoda Kodiaq – suosikki nyt lataushybridinä alkaen 48955 euroa 23.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: Mercedes-Benz S124 tyylikkäämmäksi tummennuskalvojen poistolla 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu? 2.4.2024 Ajoneuvot 7 vuotta vanha hybridi-Volkkari hajosi takuuaikana – korjaus kesti kuukausia, syntyi yli 14 000 euron lasku