Ajoneuvot Autoilun aikakone 27.5.2020
Autoilun aikakone: tilaa auto telexillä!
Viestintävälineet eivät olleet 1970–80-lukujen taitteessa aivan yhtä sujuvia kuin nykyään. Automaahantuojan leivissä tämä edellytti ylimääräistä tarkkuutta.
Vuoden 1978 loppupuolella ehdin olla pari kuukautta töissä Korpivaaran Autotalon toisessa kerroksessa olevassa toimistossa Fredrikinkadulla Helsingin keskustassa. Joulukuussa 1978 Korpivaaran maahantuontiosasto muutti Vantaalle Korson toimintakeskukseen ”viihtymään”, kuten termi tuolloin kuului.
Muutto oli helpotus, koska tuotepäällikön vastuulla oli henkilökohtaisen työsuhdeauton lisäksi silloin tällöin jokin ”prototyyppi” -kokeiluauto tai vaikkapa tuotekoulutuksessa tarvittavia vertailuautoja, jotka edustivat omaa merkkiä ja kilpailijoita. Keskustassa ei ollut ylimääräistä parkkitilaa autoille, siten Korsoon muutto oli helpotus työn kannalta – parkkitilaa oli riittämiin.
1970-luvun lopun käyntikortissa pistää silmiin, että katuosoitteen lisäksi on vain puhelinnumero ja telex -numero! Ei mitään telefaksia, sähköpostista tai netistä puhumattakaan.
Koodi: AL11L-ZDKRSW
Autot tilattiin Japanista vielä 1970-luvun lopussa telex-viestein. Kuukausittaiset autotilauslistat (sisältäen mallien koodit ja kuhunkin malliin tilattavat varusteet) olivat monta metriä pitkiä listoja, koska telex-sanomissa oli hyvin rajoitettu rivin leveys ja vähän sarakkeita.
Koodeista muistan vieläkin ulkoa esimerkiksi Toyota Tercelin tilauskoodin AL11L-ZDKRSW. Se tarkoitti: 1,3 litran 2A-moottori kaasuttimella, 4-vaihteinen manuaalivaihteisto, vaihdevipu lattialla, standard-perusvarustelu ja ratti vasemmalla (oikeanpuoliseen liikenteeseen). Sitten piti erikseen määritellä ovisuus, esimerkiksi 4 ovea, väri ja Suomessa tarvittavat erikoisvarusteet sekä muut optiot, jotka haluttiin Suomi-mallin vakiovarusteluun.
Sihteerin kirjoittamien autotilauksia koskevien telex-viestien tarkistaminen oli tarkkaa ja äärimmäisen tylsää puuhaa. Pienikin virhe saattoi kostautua autojen vääränlaisina varusteina, joten tarkkana sai olla.
Yhdysvaltain markkinoiden versiot 1982 Toyota Tercelistä.
Juuri Oikeaan Tarpeeseen
Autot saapuivat laivalla vasta noin neljän kuukauden kuluttua tilauksesta. Tuotannon suunnittelu ja monimuotoiset alihankintaketjut vaativat tilauksen ajoissa, ja myös pitkä merimatka Japanista hidasti autojen toimitusta Suomeen.
Japanilaisen tehtaan Just on Time eli Juuri Oikeaan Tarpeeseen -toimintatavan perusideana on toimittaa tarvittavia raaka-aineita ja alihankkijoiden tuotteita tehtaalle vasta silloin kun niitä tarvitaan, ja vain sen verran kuin niitä tarvitaan.
Vierailin Toyotan tehtaalla Japanissa vuonna 1980. Moottoritehtaalla monet työvaiheet olivat jo tuolloin automatisoitu – 40 vuotta sitten. Kun moottoreita oli koekäytön jälkeen valmiina noin 20 kappaletta, ne siirrettiin heti vieressä olevalle kokoonpanotehtaalle ja sitten valmistui seuraava erä moottoreita, ja niin edelleen…
Moottori on kallis puolivalmiste, josta ei vielä saa asiakkaalta rahaa. Siksi moottori kannattaa valmistaa mahdollisimman myöhään, vasta juuri ennen auton kokoonpanoa. Menetelmä säästää pääoma- ja varastointikustannuksia merkittävästi. Tämä on yksi esimerkki niin sanotusta Lean-ajattelusta, johtamisfilosofiasta, joka keskittyy erilaisten turhuuksien (tuottamattomien toimintojen) poistamiseen. Lean on syntynyt pääosin Toyota Production Systemsin (TPS) periaatteiden pohjalta.
Telexin rinnalle telefaksi
Korpivaaralle tuli telefax muistaakseni jo 1970–80-lukujen vaihteessa. Faksia käytettiin aluksi lähinnä kotimaassa esimerkiksi mainostoimiston ja maahantuojan mainososaston välisiin yhteyksiin.
Vähitellen 1980-luvulla pystyttiin autotilaukset tekemään faksilla, mikä helpotti asiaa ratkaisevasti. Faksiin saatiin kuva alkuperäisestä tekstistä ja kuvista. Sarakkeita oli enemmän, ja erillistä autotilauksen naputtelua telexiin ei enää tarvittu lainkaan. Näin siis ennen kaikkivaltiasta internetiä, mikä yleistyi sähköposteineen ja muine palveluineen vasta 1990-luvun puolesta välistä alkaen.
Teksti: Timo Turkula Kuvat: Toyota ja Timo Turkulan arkisto
