Maistiainen: Ferrari Roma – Ota rennosti ja nauti elämästä, vaikka taivaalta sataisi räntää
Ferrari Roma ja ensilumi? Ei mitään hätää.
Ikkunoiden läpi maailma näyttää mustavalkoiselta. Ensilumi on peittänyt maan, mutta harmaasävyjä riittää vielä kuin saksalaismerkin värikartassa. Lämpömittari näyttää paria pakkasastetta. La Nuova Dolce Vita ei nyt ihan toteudu kaikilta osin. Termi on markkinointilause uudelle Ferrari Roma-mallille, ja se tarkoittaa vapaasti käännettynä ”uusi ihana elämä” klassikkoelokuvaa mukaillen.
Auringonpaiste ja välimerelliset maisemat ehkä puuttuvat, mutta ei huono sää auton vika ole. Eikä se nykyvuosituhannella edes haittaa. Ferrari Roma etenee moottoritiellä Tamperetta kohti lähes melkein minkä tahansa nykyauton tavoin.
Arkeen
Romassa on nykyaikaiset avustimet ja poikkeuksellisen kehittyneet ajonvakautus- ja pidonhallintajärjestelmät. Tällä kelillä tuplaturboahdettu V8 tuskin ehtii edes herätä laukkaan, kun elektroniikka rajoittaa menoa mukavuusasetuksia sallivammillakin vaihtoehdoilla. Ei toki ihme, kun kotimaisten kitkarenkaiden kiusaksi annetaan 620 hevosvoimaa ja 760 newtonmetriä lavealla pyörintänopeusalueella 3000–5760 kierrosta minuutissa – jätimme tällä kertaa kokeilematta auton toiminnan suojajärjestelmät sammutettuna.
Juhlaan
Romaa olisi kuitenkin virhe arvioida numeroin. Tottakai se on nopea. Kaikki merkit myös viittaavat siihen, että kuivalla pinnalla asianmukaisilla kesärenkailla se on todella makea ajaa.
Tämän Ferrarin ydin on siinä, miten siitä nauttii ihan liikennevirrassakin ajaessa. Jousitus on suorituskykyluokka huomioiden hämmästyttävän mukava – sportivarusteltu saksalaissedani suurimmilla vanteilla tuskin etenee moottoritietä yhtä rauhassa. Toki suuremmat töyssyt tuntuvat, mutta nekin välittyvät sivistyneesti pehmennettyinä.
Ohjaus on tarkka, mutta myös miellyttävän kevyt ja juuri sopivasti välitetty: keskialue on rauhallinen mukavaa matka-ajoa ajatellen, mutta kadunkulmissakaan ohjauspyörää ei tarvitse kääntää liiaksi. Auto tuntuu menevän sinne, minne katse ohjaa.
Tai vaikka talveen
Ei merkki toki unohtumaan pääse: konepellin kurvit erottuvat kuljettajan paikalta, ohjauspyörästä löytää tyypilliset painikkeet, Manettino-ajotilasäätimen ja valtavat vaihdelavat ovat heti sormien ulottuvilla. Moottorin käyntiääni ei dominoi, mutta V8:n huomaa käyvän koko ajan.
Suomen räntätalvi ei ehkä ole se keli, mihin Romaa on suunniteltu, mutta ei se kokemusta pilaa. Ferrari Roma on rento, sen ratissa voi rauhoittua ja nauttia elämästä. Mikäli ajatus Ferrarista ainoana autona houkuttaa, tuo Roma taatusti paljon nautintoa elämään.
Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen
Keskustelu