Ajoneuvot | Uutinen | 10.10.2019

Matkamittariväärennökset yleisiä käytetyissä autoissa – riskinä ylihinta ja turvallisuus

Käytetyn auton ostaja on haastavassa tilanteessa, sillä auton matkamittarilukeman peukalointi on osaavalle taholle verrattain helppoa. Kuluttajan on usein vaikea tunnistaa manipuloitua autoa, jonka matkamittarin lukema ei vastaa todellisia autolla ajettuja kilometrejä.

Manipuloinnin taustalla on taloudellisen hyödyn tavoittelu käytettyjen autojen kaupassa, koska lähtökohtaisesti vähemmän ajettu auto on jälleenmyyntiarvoltaan suurempi.

Ongelmana maahantuodut autot

Matkamittarien väärentämisen on havaittu olevan yleistä monissa Euroopan maissa, erityisesti Itä-Euroopassa. Ilmiöön on pyritty puuttumaan tiukemmalla lainsäädännöllä ja ottamalla käyttöön mittarilukemien seurantakeinoja.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tekemän selvityksen mukaan Suomessa matkamittarilukemien manipulointia tapahtuu vain harvoin, mutta ulkomailta käytettynä maahantuoduista ajoneuvoista 5–17 prosentissa on syytä epäillä, että matkamittarilukemaa on manipuloitu.
Traficom selvitti syksyllä 2018 matkamittariväärennösten yleisyyttä Suomessa ensirekisteröidyissä sekä Suomeen käytettynä maahantuoduissa henkilö- ja pakettiautoissa. Tuontiautojen osalta asiaa selvitettiin pilottiluonteisesti yhteistyössä kolmen Euroopan maan kanssa (Alankomaat, Belgia ja Viro).

Katsastusten välillä laskeneet matkamittarilukemat osoittautuivat melko harvinaisiksi Suomessa käytössä olevissa autoissa (0,6 prosenttia), mutta ulkomailta Suomeen maahantuoduissa autoissa niitä havaittiin verrattain usein (5–17 prosenttia). Katsastuksessa merkityt mittarilukemat eivät välttämättä kerro koko totuutta entistä pitempien katsastusvälien vuoksi.

Peukalointia jo ennen ensikatsastusta

Aikaisemmin katsastuksen tuotiin auto ensimmäisen kerran kolmivuotiaana ja sen jälkeen yhden vapaavuoden jälkeen joka vuosi. Viime vuodesta alkaen auto tulee määräaikaiskatsastukseen ensi kerran vasta nelivuotiaana ja sen jälkeen katsastetaan vain joka toinen vuosi ja vasta yli kymmenvuotiaat joka vuosi. Mittarinruuvausta on voinut tapahtua jo ennen ensimmäistä määräaikaiskatsastusta.

Traficom-selvitys ei anna yksityiskohtaisia tietoja suosituimpien käytettyjen autojen tuontimaiden, kuten Ruotsin ja Saksan tilanteesta. Ruotsin Autoliitto M (aikaisemmin Motormännen) arvioi, että vuodesta 2014 alkaen myynnissä olevista käytetyistä autoista joka kymmenennen matkamittaria on peukaloitu.

Saksassa matkamittarilukeman peukalointi on huomattavasti yleisempää kuin pohjoismaissa. Poliisin ja Saksan Autoliiton ADACin mukaan joka kolmannen käytettynä myytävän auton matkamittarilukemaa on vääristelty.

Ulkomaille myytävissä käytetyissä autoissa mittarinruuvaus on todennäköisesti Saksaan myytäviä autoja yleisempää, koska ulkomailta auton virheistä valittaminen on vaikeampaa pitkän matkan ja kielimuurin vuoksi vaikeampaa kuin kotimaassa.

ADACin mukaan kaikkien automallien matkamittarit ovat manipuloitavissa mallista riippuen 50–500 euron hintaisilla laitteilla. ADAC penää valmistajilta paremmin suojattuja matkamittareita.

Saksassa ruuvatulla mittarilla varustetun auton myyjä on nostanut auton hintaa keskimäärin 3 000 eurolla, minkä verran ostaja on maksanut ylihintaa.

Yllättäviä korjaustarpeita

Matkamittarin ruuvaamisesta aiheutuu monenlaista haittaa. Mittarin peukalointi voi vaarantaa liikenneturvallisuutta, jos autoon ei ole tehty todellisen ajomäärän edellyttämiä huoltoja tai auton tekniikka on oletettua kuluneempaa.

Ostajan maksaman ylihinnan lisäksi huolto- ja korjauskulut voivat olla odotettua suuremmat, kun esimerkiksi moottorin jakohihna katkeaa todellisten ajokilometrien ylittäessä hihnan käyttökilometrit, mikä tietää kallista korjausta – jopa moottorivauriota.

Mittarien ruuvaus vääristää kilpailua ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia vakuutusyhtiöille, kun vakuutettu ajoneuvo onkin tekniikaltaan oletettua kuluneempaa. Mittarien peukalointi aiheuttaa ongelmia myös rahoitusyhtiöille ja leasingfirmoille, kilometriruuvatun auton arvo ei vastaa todellisuutta.

Teksti: Timo Turkula Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoliitto, ADAC, Traficom, KBA