Ajoneuvot Moottoripyörät Uutinen 30.3.2022
Moottoripyörien ajoavustimet – lisää turvallisuutta elektroniikan avulla
Moottoripyörien ajoavustimien historia alkoi ABS-jarruista, ja viimeisimmät tutkaan perustuvat järjestelmät varoittavat kuljettajaa esimerkiksi kuolleessa kulmassa olevasta tai takaa nopeasti lähestyvästä ajoneuvosta.
Moottoripyörien turvavarustelu ja ajoavustimet kehittyvät pienellä viiveellä henkilöautojen vastaaviin järjestelmiin nähden. Viime vuosina ne ovat ottaneet jättiläismäisiä askeleita monipuolisemmiksi ja hienostuneemmiksi järjestelmiksi. Eniten niiden kehitystä vauhditti vaijerivälitteisen kaasukahvan korvaaminen sähköisellä kaasukahvalla, jolloin elektroniikalla voitiin rajoittaa moottoritehoa esimerkiksi sutimisenestojärjestelmissä.
Yksinkertaisimmillaan sekä ABS-jarrut että sutimisenesto vertailivat etu- ja takarenkaan pyörimisnopeuksien eroja, ja sillä perusteella rajoittivat jarrupainetta tai moottorin tuottaman tehon määrää. Viime vuosina on yleistynyt kuusiakselisen liiketunnistimen (IMU eli Inertial Measurement Unit) käyttöönotto, jonka avulla pyörän liikkeiden monipuolisempaa seurantaa on voitu hyödyntää myös avustimissa, jotka vaativat pyörän kallistuksen, sivuttaisliikkeen tai asennon tunnistamista. Vaikka järjestelmiä kehittävät samat valmistajat (Bosch, Continental) kuin autojen vastaavia järjestelmiä, niin kaksipyöräisen kallistus kaarteissa tuo autojen järjestelmiin verrattuna selvästi lisähaastetta.
ABS-jarrut
Nykyään lukkiutumattomat jarrut ovat moottoripyörissä jo pakollinen varuste, ja antureiden frekvenssi on tihentynyt niin, että kuljettaja huomaa ABS-järjestelmän mukaantulon vain mittaristossa vilkkuvasta keltaisesta merkkivalosta. Moniakselisen liiketunnistimen ansiosta ABS-järjestelmissä on voitu huomioida pyörän sivuttaiskallistus, eli kuljettaja voi käytännössä suorittaa täystehojarrutuksen myös kaarteessa renkaiden menettämättä pitoaan.
Hienostuneimpiin järjestelmiin on liitetty myös mahdollisuus säätää, paljonko takarenkaan annetaan jarrutuksessa nousta maasta, ja ABS-järjestelmä rajoittaa tarvittaessa silläkin perusteella jarrupaineen määrää. Joillakin valmistajilla etu- ja takajarru on linkitetty ns. yhdistelmäjarruiksi, jolloin etujarrukahvan puristaminen antaa jarrupainetta sekä etu- että takajarrulle.
Luistonesto
Luistonestolla tarkoitettiin alun perin järjestelmää, jossa takarenkaalle toimitettavan tehon määrää rajoitettiin kaasuläppien avautumista rajoittamalla tai sytytysennakkoa muuttamalla, mikäll takarenkaan pyörimisnopeus ylitti kiihdytyksissä eturenkaan pyörimisnopeuden. Nyt tätä järjestelmää on alettu nimittää sutimisenestoksi erotukseksi sivuttaista luistonestoa rajoittavasta, IMU:n avulla toimivasta järjestelmästä, jota puolestaan kutsutaan kansanomaisemmin myös sladinestoksi.
Keulimisenesto
Eturenkaan nousua rajoittava järjestelmä tarvitsee lähtötiedokseen pyörän kulkuasennon muutokset, ja keulimisenestojärjestelmät ovat poikkeuksetta moniasentoisia, eli kuljettaja voi valita kuinka paljon eturengas saa kaasua käännettäessä nousta alustasta.
Kuusiakselinen liiketunnistin mahdollistaa keulimisen määrän rajoittamisen elektroniikan avulla.
Moottorijarrun säätö
Isojen ja tehokkaiden moottorien moottorijarrutuksen voimakkuus saattaa olla liikaa takarenkaan pidolle erityisesti sateella tai huonomman pidon tarjoavalla alustalla. Siksi on kehitetty järjestelmiä, joissa kuljettaja voi valita eri vaihtoehdosta, kuinka voimakas moottorijarrutus syntyy kuljettajan kääntäessä vauhdissa kaasun pois päältä. Tätä ei pidä sekoittaa luistokytkimeen, joka auttaa lähes samalla lopputuloksella mutta eri periaatteella takarenkaan pidon säilyttämistä moottorijarrutustilanteissa.
Tehoasetukset
Vaikka niinkutsutut vetomiehet sanovat, että tehoa ei ole ikinä liikaa ja sen määrää on osattava säätää kaasukahvalla, niin silti tulee eteen tilanteita joissa elektroniikka osaa tämänkin asian kuljettajaa etevämmin. Perusasetuksena moottori antaa täyden tehon ja suhteellisen terävästi, mutta elektroniikan avulla voidaan rajoittaa joko tehontuoton nopeutta tai tehon määrää maltillisemmaksi.
Esimerkiksi adventurepyörissä voi olla asetuksina täyden tehon terävästi tarjoileva Sport, pehmeämmin kaasukahvan liikkeisiin reagoiva ja siten paremmin matkailuun ja matkustajan kanssa ajamiseen sopiva Touring, sadekelille sopiva pehmeä ja pienempitehoinen Rain sekä erityisesti soralle ja maastoon sopivaksi ohjelmoitu Offroad.
Rengaspainevalvonta
Rengaspainevalvonta on harvoja järjestelmiä, jotka toimivat käytännössä samalla tavalla kuin autossakin. Tyhjenevästä renkaasta tiedon välittäminen kuljettajalle on moottoripyörässä vielä tärkeämpää, muodostuuhan pito alustaan vain kahdesta noin luottokortin kokoisesta kosketuspinnasta renkaan ja alustan välillä.
Semiaktiivinen jousitus
Sähköistä jousituksen esijännityksen ja puristus- sekä paluuvaimennusten säätömahdollisuutta, kun kehitellään pidemmälle, niin tuloksena on semiaktiivinen jousitus, jossa vaimennukset säätyvät ajonopeuden, kuljettajan ajotavan ja kuorman määrän mukaan. Näin vaimennuksista ei tarvitse tehdä kompromissia, vaan ne mukautuvat reaaliaikaisesti esimerkiksi ajoalustan vaihtuessa epätasaisemmaksi.
Ajokorkeuden säätö
Istuinkorkeudeltaan suurissa adventure-moottoripyörissä on otettu käyttöön järjestelmiä, joissa sähkösäätöisen jousituksen esijännitystä vähennetään selvästi pysähdyttäessä, jolloin istuinkorkeus samalla säätyy alhaisemmaksi. Näin pitkäjoustoisen pyörän haasteet lyhyemmille kuljettajille pienenevät ilman, että jousituksen toiminnasta tarvitsee tinkiä.
Vaihdeavustin
Vaihdeavustin eli quickshifter on järjestelmä, joka katkaisee joko sytytyksen, polttoaineensyötön tai molemmat, kun kuljettaja koskettaa vaihdepoljinta vaihtaakseen vaihdetta isommalle tai pienemmälle. Kytkinkahvaan ei tämän järjestelmän yhteydessä tarvitse koskettaa kuin liikkeelle lähdettäessä ja pysähdyttäessä.
Tutka-avusteiset turvajärjestelmät
Uusimpia tulokkaita ovat tutka-avusteiset järjestelmät. Adaptiivinen vakionopeussäädin säätää etäisyyden halutuksi edellä ajavaan, mutta turvallisuussyistä nämä järjestelmät eivät autojen tapaan suorita kovin tehokkaita jarrutuksia itsenäisesti. Kuolleenkulman varoitin sekä takaa nopeasti lähestyvän ajoneuvon varoitin ilmaisevat peiliin tai mittariston yhteyteen asennetun varoitusvalon välityksellä lähestyvästä vaarasta.
