Koeajo: Fiat Tipo tarjoaa trendivaatteet tarjoushintaan

Fiat Tipo tuo yllättävän makeat muodot ja tarpeeksi tilaa hyvään hintaluokkaan. Hyvää: tyyli, tilat, varustelu. Huonoa: ergonomia, pakkilukon puute.

Periaatteessa uusi Fiat Tipo palaa mallistoon, sillä muutama vuosi sitten Suomessakin nähty automalli piti sapattivapaan tuontiohjelmasta. Nyt, faceliftin kunniaksi, Tipo tulee takaisin farkkuna ja viistoperänä. Uutena saapuu myös kevyesti korotettu Tipo Cross -mökkifarkkumalli.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Palaamme tuohon uutuusversioon myöhemmin.

Tipo yllättää positiivisesti myös hinnastossa, sillä tarjolla on yksi voimalinja ja muutama varustetaso, ja lisävarustelistaltakin löytyy vain värejä. Tämä tekee ostamisesta huomattavan suoraviivaista ja auttaa pitämään hintatason edullisena. Hinnat alkavatkin alle 19 000 eurosta.

Ainoa voimalinjavaihtoehto on 1,0-litrainen Firefly-bensiiniturbo, joka tuottaa tasan 100 hevosvoimaa. Vaihteistona on aina viisivaihteinen manuaali ja vetotapana etuveto. Helppoa, jos nykypäivänä uusissa autoissa jo melko perinteiseksi luokiteltava voimalinja sopii omin tarpeisiin. Automaattivaihteisto liittyy mallistoon myöhemmin tänä vuonna.

Käytännössä voimavarat riittävät arkiliikkumiseen hyvin, mutta kuudennen vaihteen puuttuminen tuntuu erityisesti moottoritiekulutuksessa. Maantieajossa Tipo liikkuu alle kuuden litran per 100 km, moottoritie tuo noin litran lisää. Alusta on sopivan perusmukava, joskin kulku on pitkittäisissä urissa talvirenkailla hiukan rauhatonta.

Tyylikärjellä

Fiat Tipo onnistuu harvinaisessa tempussa, sillä ilman rönsyileviä varustelistoja ja sporttipaketteja auto on sangen tyylikäs. Varsinkin saksalaismerkit voivat vain haaveilla tällaisesta yksinkertaisesta lähestymisestä muotoiluun ilman kolmea keulapuskurivaihtoehtoa ja kaksia erilaisia helmoja. Muodot ovat kohtuulliset myös matkustamossa, mutta laatuvaikutelma notkahtaa oviverhoilujen ja hattuhyllyn kaltaisissa yksityiskohdissa.

Myös tilat ovat Tipo SW:n puolella. Matkustamossa on väljyyttä neljälle aikuiselle, tavaratilaa on perusmuodossa 550 litraa ja 60/40-suhteessa käännettävä takaistuin mahdollistaa jopa 180 senttimetriä pitkien kuormien kuljettamisen.

Kuljettajan kohdalla ergonomia on toteutettu fiatmaisesti: ohjauspyörä jää hieman kauas kuljettajasta ja nappirivistä löytyy painike ohjaustehostimen City-tilalle. Sinänsä melko kattava mukavuus- ja turvavarustelu tarkoittaa, että painikkeita on läiskitty ympäriinsä. Erikoisesti näyttöä ja digimittareita yhdistävä mittaristo on sinänsä perusselkeä.

Tietoviihdejärjestelmän kompakti 7-tuumainen näyttö sopii mainiosti viihteelle ja auton asetuksille. Uconnect-järjestelmä tukee myös älypuhelinpeilausta. Selkeästi jäsennelty automaatti-ilmastointi tuntuu omaavan kapinahenkeä annettuihin toiveisiin nähden.

Oman ergonomiahaasteensa tuo edellä mainittu kuutosvaihteen puuttuminen, mikäli tuohon pykälien määrään on jo ennättänyt tottua. Peruutusvaihde on sijoitettu kuutosen paikalle – ilman minkäänlaista pakkilukkoa. Niinpä rivakimmat moottoritiekiihdytykset voivat päättyä sorsastukseen, mikäli ajatukset ovat muualla kuin vaihdekaaviossa.

Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen