Koeajo: Kia EV9 – valtava lippulaiva tarjoaa hyvät tilat usealle aikuiselle

Kia EV9 hätkähdyttää hinnallaan, mutta ensivaikutelmalta kyseessä on monipuolinen, kyvykäs ja tilava kokonaisuus. Hyvää: tilat, latausteho, muunneltavuus. Huonoa: Vajaa ratin etäisyyssäätö, ohjaus.

Kia EV9 tuntuu herättävän paljon kysymyksiä. Usea tuttava kyseli kiinnostuneena korealaisen täyssähkölippulaivan ominaisuuksista ennen kuin yhtään autoa oli edes Suomessa. Kaikkia kyselyitä yhdisti pöyristely auton yli 80 000 euron lähtöhinnasta – eihän korealainen auto voi maksaa noin paljoa?

Monelta on saattanut mennä ohi Kian hurja kehitys viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siinä missä Suomeen tullessa valmistajan suurin myyntivaltti oli tuotteiden hinta, nyt autot kilpailevat ominaisuuksiltaan täysin muiden perinteisten valmistajien kanssa. Sähköautojen tekniikassa Kia ja Hyundai ovat ottaneet 800 voltin akustoineen ehkä jopa pienen niskalenkin kaikista muista kilpailijoista.

Luonnollisesti myös Kia EV9 kätkee sisuksiinsa EV6:sta tutun perusrakenteen, tosin isommalla akulla. Suomeen tuodaan vain 99,8 kilowattitunnin akkua, sillä hintaero pienempiakkuiseen malliin olisi jäänyt niin pieneksi, ettei sille toistaiseksi nähty olevan kysyntää. Auto on Suomessa myös aina nelivetoinen. Pikalatauksen huipputehoa on laskettu EV6:n 230 kilowatista 210 kilowattiin, mutta näin pienellä erolla ei juuri käytännön merkitystä ole.

Kia EV9 on suorastaan valtava auto. Lähes viisi metriä pitkä ja kaksi metriä leveä tila-auton ja kaupunkimaasturin risteytys ei ole helpoimmasta päästä taivutella parkkihallissa. Auton nurkat eivät ole sisältä erityisen helposti havaittavissa, mutta näkyvyys etuviistoon on yllättävän ohuiden A-pilareiden myötä hyvä.

Kuusi- tai seitsenpaikkainen

Pelkkä koko ei tietenkään riitä vielä perusteeksi 80 000 euron hinnalle. Vaikka tämän kokoluokan sähköautoja on tarjolla erittäin vähän, täytyy näin isolle rahasummalle saada vastineeksi jo tiettyjä premium-ominaisuuksia. Ensimmäinen tavallisesta poikkeava ylellisyys tuntuukin heti autoon istuttaessa – muutenkin hyvän istuimen niskatuki hyväilee pehmeydellään matkustajan takaraivoa. Kyseessä saattaa olla jopa automaailman mukavimpia niskatukia.

Muuten auton sisätiloissa ei ole lähdetty hakemaan mitään erityistä luksusta. Ohjaamon perusta on hyvin samanlainen kuin Kia EV6-sähköautossa. Ajoasennon saa jatkettavan reisituen puutteesta huolimatta hyväksi, mutta ratti tuntuu olevan sijoitettu niin eteen, ettei siinä riitä pitkittäissuuntainen säätövara kauempana istuvalle.

EV9 on saatavilla usealla eri istuincombolla, joko 6- tai 7-paikkaisena. Istuimet ovat erillisiä, ja 6-paikkaisessa mallissa ne myös kääntyvät 180 astetta. Harmittavasti tyyppihyväksyntä ei anna esimerkiksi kakkosrivillä istuvien matkustaa selkä menosuuntaan, mutta ominaisuudesta on kuitenkin hyötyä esimerkiksi lastenistuimen kiinnitysoperaatiossa.

Tila-autoissa kolmas istuinrivi on yleensä mitoitettu ainoastaan lapsille, jotka ovat juuri päässeet pois turvaistuimista. Sitä vanhemmille tila on yleensä turhan pieni. EV9:n kolmosrivi yllättääkin positiivisesti, ja kolmannellakin rivillä pystyy istumaan kaksi pitkähköä aikuista siedettävästi.

EV6:sta poiketen ilmastoinnin säädöt ovat nyt perinteisillä painikkeilla, ja ilmastointinäyttö on nyt oma ruutunsa tietoviihdejärjestelmän ja mittariston ruutujen keskellä. Osa näytön informaatiosta jää herkästi piiloon ratin taakse.

Kömpelön kokoinen – entä sitten?

Parkkihallista pois päästyä auton koko ei enää haittaa lainkaan. Harvaan asutusta Suomesta löytyy lähinnä muutama tiheimmin rakennettu taajama, joissa koko voi olla haitaksi, 99 % maamme pinta-alasta ei kuitenkaan aseta isolle autolle minkäänlaisia rajoituksia.

Moottoritiellä auto kulkee vakaan tuntuisesti, ja alusta nypyttää vain vähän – joka on painavien sähköautojen kohdalla hyvä saavutus. Kahden ja puolen tonnin omamassasta huolimatta tehoa piisaa ohituksiin erinomaisesti.

Tyypillisistä ensikoeajokeikoista poiketen EV9 päästiin kokemaan heti Suomessa, ja autoa päästiin myös pikalataamaan. Ensimmäistä kertaa Kiassa on tarjolla navigointipohjaisen järjestelmän lisäksi myös manuaalinen akun esilämmitys. Lämmitys kytkettiin päälle puolta tuntia ennen pikalatausta, jonka myötä akku oli varmasti tarpeeksi lämmin optimaalista latausta varten.

Latausteho alkoi suoraan 200 kilowatista, ja nousi hiljalleen auton 210 kW:n huipputehoon. Noin 60 % varauksen kohdalla latausteho alkoi laskemaan portaittain nini, että 80% varauksessa latausteho oli n. 130 kW. 0–80 % lataus tapahtui 22 minuutissa, joka on hyvä suoritus lähes 100 kilowattitunnin kokoiselle akulle.

Ei luksus, mutta silti hyvä

Pienemmillä teillä selvisi, ettei ohjaus ole EV9:n vahvimpia alueita. Etenkin liukkaalla tiellä kitkarenkailla pieni tuntuman puute vaivasi, mutta sentään ohjaus palautti ihan hyvin. Alustaa ei voi kuvailla luksusmaisen pehmeäksi, mutta siltikin ensivaikutelma oli varsin positiivinen.

Maantieltä päästiin siirtymään vielä pienemmälle, mökkitietä simuloivalle testiradalle. Radalle lähdettiin hieman epäilevin mielin, sillä 17 senttimetrin maavara yhdistettynä pitkään akseliväliin aiheuttaa pientä pelkoa pohjakosketuksista – ja kun auton alin osa on sen ajoakku, ei kolautuksiin oikein ole varaa. Ongelmia ei kuitenkaan syntynyt reippaammassakaan vauhdissa. Luistonesto hoiti irtohiekkaisessa mäessä työnsä erinomaisesti, ja alusta otti isommatkin töyssyt vastaan kontrolloidusti.

Kian maahantuoja halusi myös demota auton vetokykyä. Enemmän peräkärryä vetäneille lienee itsestäänselvyys, miten 282 kilowatin tehoinen sähköauto vetää 2 500 kilogramman kuormaa, mutta kerrotaan muillekin: erittäin hyvin. Vaihteiston puuttumisen vuoksi veto oli erittäin tasaista, ja sulavasti toimiva luistonestojärjestelmä yhdistettynä nelivetoon takasi lähes peilijäisessä ylämäessäkin ongelmattoman liikeellelähdön.

Kia EV9:n hinta alkaa Suomessa 81 781 eurosta, ja koeajettu malli GT-varusteltuna ja paremmilla istuimilla, ulkovärillä ja lasikatolla ryyditettynä kustantaa 90 358 euroa. Siihen onko auto hintansa arvoinen, ja tarkempiin ajotuntumiin palataan myöhemmin kattavamman koeajon yhteydessä.

Teksti ja kuvat: Eetu Kokkonen