25.8.2024 Koeajo Lataushybridi Koeajo: Škoda Kodiaq iV on ladattava, hyvä perusauto josta löytyy myös yksi rasittavuus Teksti Eetu Kokkonen Kuva Eetu Kokkonen Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Škoda Kodiaq on saanut julkaisunsa jälkeen mainetta hyvänä perheautona. Peruspalikat yhdistettynä latausvoimalinjaan viittaa siihen, että suosiolle on taetta jatkossakin. Yhdeksi valmistajan tärkeimmistä malleista kohonnut Škoda Kodiaq siirtyy nyt toiseen sukupolveen. Moottori on tutustunut malliin aiemmin ulkomaan ensikoeajon merkeissä, josta voi käydä kertaamassa kaikki tarkemmatkin muutokset. Oleellista on, että auton ulkomitat ovat pysyneet hyvin samanlaisina. Muuttumattomasta akselivälistä huolimatta pituutta on kuitenkin tullut joitain senttejä lisää. Mallivalikoimassa on nyt mukana lataushybridimalli, jonka odotetaan jatkossa vastaavan Suomessakin myynnin enemmistöstä. Ilmanvastuskerroin on parantunut selvästi aiemmasta 0,32:sta 0,28:aan. Muotokieli on aiempaa terävämpi. Eikä autoon kokomuutoksia kaipaakaan. Tilat ovat yhä erinomaiset, niin kuljettajan, matkustajan, kuin tavaroidenkin puolesta. Erityismaininta täytyy antaa tavaratilan käytettävyydelle. Kontista löytyy kassikoukkuja vaikka muille jakaa, verkkoa tavaroiden paikallaan pitämiseksi, sekä erillinen eri asentoihin taiteltava tilanjakaja. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Hei Laura, voisitko vaieta? Sisällä autossa on karsittu nappien määrää, ja suurin osa toiminnoista hoidetaan 13-tuumaisen tietoviihdejärjestelmän näytön kautta. Kuitenkin Tšekissä on ajateltu myös intuitiivisempaa käyttämistä, ja keskikonsolista löytyy Smart Dials -nimiset rullat, joiden keskeltä löytyy myös näytöt. Näistä kahdesta reunimmaisesta voidaan säätää lämpötilaa ja penkinlämmitintä. Keskimmäiseen rullaan voi valita neljä seuraavista toiminnoista: äänenvoimakkuus, puhaltimen teho, Smart-ilmastointi, ajotilan valinta ja navigoinnin kartan suuntaus. Kaikkiaan rullat toimivat tarkoituksenmukaisesti, vaikka niiden laatuvaikutelma tuntuu hieman rihkamalta. Tilat Mukavuus Voimalinjavalikoima Neliveto vain dieselissä Sekoileva ääniavustin Lisäksi auton käyttämisessä avustaa tuttu Laura-ääniavustin. Myöhemmin järjestelmä on saamassa tuen ChatGPT-koneälylle, mutta tällä hetkellä järjestelmästä on ehdottomasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Ääniavustin aktivoidaan tutulla ”Hei Laura!” -komennolla, mutta sitä auto ei aina kuuntele. Sen sijaan 500 kilometrin matkan aikana järjestelmä aktivoituu kahden henkilön keskustelusta kymmeniä kertoja, eikä kertaakaan varmasti moikattu Lauraa ääneen. Yleensä järjestelmä vielä takoo ruutuun aivan eri tekstiä kuin autossa on keskusteltu. Lähimmäksi oikein mennyt lause oli kontekstista irrotettuna ”Meinaa tulla oksennusta suuhun”, jonka auto kuuli muodossa ”Anna oksennus tossu.” Suunnanvaihtaja on muuttunut konsernille tuttuun tapaan ohjauspylvääseen, joka on poistanut tieltään oikeanpuoleisen viiksen. Lasinpyyhkijöiden käyttäminen vilkkuviiksen erillisestä kytkimestä ei tunnu kovin loogiselta, mutta todennäköisesti siihen tottuu varsin nopeasti. Ai eikö auton tarvitse olla kova? Mutta jos jätetään ääniavustin elämään omaa elämäänsä eikä välitetä siitä, valitettavaa on muuten varsin vähän. Heti koeajon aluksi saa ilahtua siitä, että tällä kertaa katumaasturista ei ole yritetty tehdä oman elämänsä urheiluautoa pilaamalla sitä kovalla alustalla, vaan alusta on erittäinkin mukavuuspainotteinen. Ylimääräistäkin keinahtelua saattaa välillä esiintyä, mutta sen antaa anteeksi etenkin huonommalla tiellä. Toisaalta kollegoiden kokemukset ei-ladattavista mallisisaruksista eivät olleet lainkaan samansuuntaiset, eli tämä saattaa olla lataushybridin yksinoikeus. Koeajossa olleen lataushybridimallin sähkövoimalinja toimii jouhevasti, ja etenkin sähkön voimalla on ilo ajaa. Lataushybridivoimalinja myös poistaa tehokkaasti DSG-vaihteistolle tyypilliset arpajaistuokiot. Akun tyhjennyttyä 1,5-litrainen bensiinimoottori joutuu tekemään ajoittain kovasti töitä kiihdytyksissä, mutta sen haitta on lähinnä audiopuolella. Sähköpuoli on muutenkin kunnossa. Kookkaan ajoakun ansiosta Kodiaq kulki moottoritieajossakin pelkällä sähköllä kunnioitettavat 88 kilometriä, maantiellä 115 kilometrin WLTP-lukema saavutettiin varsin helposti. Pikalataus on yhä lataushybrideissä harvinaista herkkua, osittain varmaan siksi, ettei pikaladatut kilometrit ole yleensä kovin halpoja. Tasan puolen tunnin pikalatauksen aikana Kodiaq ehti ladata 18,1 kilowattituntia, eli keskilatausteho oli 36,2 kilowattia. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Ei ladattavaa nelivetoa Kodiaqin voimalinjavalikoima on kieltämättä kattava, mutta Suomesta tilannetta tarkasteltaessa jää harmittamaan se, ettei nelivetoa ole saatavilla lataushybridin – tai itse asiassa kevythybridin, tai puhtaan bensiinivoimalinjankaan yhteyteen, vaan se on dieselin yksinoikeus. Etenkin kun lataushybridien alhainen autovero on mahdollistanut aiempaa järkihintaisemmin nelivedon tarjoamisen kotimaassamme. Ladattavan Škoda Kodiaqin hinnat alkavat Selection-varustelulla 48 955 eurosta, kevythybridin 44 512 eurosta ja dieselin 47 260 eurosta. Nelivetoisen Kodiaqin hinta asettuu edullisimmillaan 53 314 euroon. Škoda Kodiaq IV 1.5 TSI PHEV 150 kW Style DSG LATAUSHYBRIDI, etuveto 4-syl. bensiinimoottori 1 498cm3 6-v. automaattivaihteisto 150 kW (204 hv), 350 Nm Akku brutto / netto 25,7 / 19,7 kWh Lataus Type 2: 11 kW (3 x 16 A) CCS: 50 kW WLTP-kulutus 0,4 l/100km CO2-päästöt 9 g/km toimintamatka sähköllä 115 km Suorituskyky 0–100 km/h 8,4 s huippunopeus 210 km/h Mitat Pituus 4 758 mm Leveys 1 864 mm Korkeus 1 679 mm Akseliväli 2 791 mm Tavaratila 745–1 945 l Omamassa 1 916–2 060 kg perävaunu 1 800 / 750 kg Euro NCAP 5 tähteä (2024) Takuu 2 v hybridijärjestelmä 8 v / 160 000 km Hinta alkaen 53 860 € koeajoauto 55 314 € Lue lisää Kaikki artikkelit 14.6.2026 Klassikko Tässä Škodan klassikkofarmarissa oli simply clever -ratkaisuja jo 1960-luvulla 25.2.2026 Koeajo Koeajo: Škoda Epiq prototyyppi – tämä pieni sähköauto on todella iso juttu 18.2.2026 Koeajo Koeajo: Škoda Elroq RS – mihin katosivat ralli ja sport? 10.2.2026 Koeajo Maistiainen: Škoda Epiq – koeajoimme suomalaisten seuraavan suosikin prototyypin 22.1.2026 Koeajo Koeajo: Škoda Elroq 50 Selection – miltä maistuu karvalakki? 18.1.2026 Klassikko Idän Porsche 80-luvun lopulta hurmaa simppelillä ja pelkistetyllä olemuksellaan 10.8.2025 Koeajo Koeajo: Škoda Octavia Combi 4×4 – tutulla reseptillä vielä vähän paremmaksi 25.6.2025 Koeajo Koeajo: Škoda Elroq 60 Style – nousussa myyntitilastossa 16.6.2025 Koeajo Koeajo: Škoda Elroq RS – kun perhe on pahin Kommentit (1) Jutussa todetaan: ”Erityismaininta täytyy antaa tavaratilan käytettävyydelle. Kontista löytyy kassikoukkuja vaikka muille jakaa, verkkoa tavaroiden paikallaan pitämiseksi, sekä erillinen eri asentoihin taiteltava tilanjakaja.” Koska tavaratila on yhteydessä matkustamoon, kiinnostaisi tietää, saako autoon turvaverkon tavaratilan ja matkustamon väliin? Harva sitoo kaikki takakontissa olevat tavarat kiinni, verkko antaisi lisäturvaa, etteivät tavarat lennähdä matkustamoon äkkijarrutuksessa tai onnettomuudessa. Onko turvaverkko matkustamon ja tavaratilan väliinvakiovaruste, täytyykö se tilata tehdastilauksena vai saako verkon jälkiasennettavana tarvikkeena? Ovatko verkon yläkiinnityspisteet vakiona sekä etuistuinten että takaistuinten takana eli voiko verkon asentaa sekä etuistuinten että takaistuinten taakse? Nämä ovat oleellisia kysymyksiä. Joissakin Skoda-malleissa tilanne ollut niin, että tehdastilauksena tilatun verkon voi asentaa sekä etuistuinten että takaistuinten taakse, mutta jälkiasennettavan verkon vain takaistuinten taakse. Kun tavaratila on suurimmillaan, silloin yleensä kuljetetaan suuria esineitä, jotka varmaan sidotaan kiinni sidontaliinoilla, mutta pienemmät tavarat tuppaavat usein jäämään sitomatta, siksi verkon asennusmahdollisuus myös etuistuinten taakse on tärkeä. Katon reunassa olevien turvatyynyjen vuoksi verkon yläkiinnityspisteiden rakentaminen jälkikäteen on mahdotonta. Koska tavaroiden kiinnitysverkot ovat vakiona, autossa on varmaan kunnolliset sidontalenkit verkon kiinnittämiseen tai sidontaliinojen käyttöä varten? Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 6.7.2026 Lentokoneet KLM:n ensimmäisiä Airbus A350 -koneita vaivaa muun muassa Finnairin ja Lufthansan tauti, joskaan se ei ole äitymässä yhtä pahaksi kuin jälkimmäisellä 5.7.2026 Laivat Seuraavaa ylijättiläistä pukkaa Suomen Turusta: Hero of the Seas on juuri saanut yli 330-tonnisen "kruunun" otsalleen [päivitys] 5.7.2026 Koeajo Maistiainen: Honda Prelude on neronleimaus, joita tarvitaan lisää 4.7.2026 Koeajo Koeajossa vuosimallin 1999 Toyota Land Cruiser J90, jossa on varmasti yksi automaailman hienostuneimmista manuaalivaihteisista voimalinjoista 7.7.2026 Koeajo Maistiainen: NIO EL6 – akkua vaihtava mukava auto, mutta ilmankin pärjää 6.7.2026 Lentokoneet KLM:n ensimmäisiä Airbus A350 -koneita vaivaa muun muassa Finnairin ja Lufthansan tauti, joskaan se ei ole äitymässä yhtä pahaksi kuin jälkimmäisellä 5.7.2026 Laivat Seuraavaa ylijättiläistä pukkaa Suomen Turusta: Hero of the Seas on juuri saanut yli 330-tonnisen "kruunun" otsalleen [päivitys] 4.7.2026 Koeajo Koeajossa vuosimallin 1999 Toyota Land Cruiser J90, jossa on varmasti yksi automaailman hienostuneimmista manuaalivaihteisista voimalinjoista 2.7.2026 Laivat Suomen uusin jäänmurtaja Polaris yltää Polar-jääluokkaan 4 - tältä näyttää sen jäätä halkova pohja 5.7.2026 Koeajo Maistiainen: Honda Prelude on neronleimaus, joita tarvitaan lisää 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 15.6.2026 Laivat Tämä "töpseli" syöttää Silja Linen aluksille satamassa 11 kilovolttia ja noin kolmea megawattia - riittää juuri pitämään valot ja ilmastoinnin päällä 7.6.2026 Koeajo Koeajossa suomalaisten suuresti suosima vuosimallin 1973 Fiat 600, joka on itse asiassa oikeasti Seat - ja kovin pätevästä syystä