Koeajo: tehty taajamaan – Toyota Yaris

Jotkut pikkuautot yrittävät leikkiä isompiaan. Toiset, kuten uudistettu Toyota Yaris, pysyvät tiukasti alkuperäisessä teemassa. Hyvää: näppäryys, vaivattomuus, helppo kulku autoon. Huonoa: ajoasento, moottorin ääni kiihdytyksissä.

Pikkuautoluokassa malli-iät venyvät nykyään varsin pitkiksi, ja tätä suuntausta noudattaa myös Toyota Yaris, jonka nykyinen sukupolvi esiteltiin vuonna 2011. Suuremmissa autosegmenteissä olisi kuuden vuoden jälkeen ollut jo kokonaan uuden mallin aika, mutta Toyotalla tyydyttiin jatkamaan taivalta lievemmällä uudistuksella.

Se on nyky-Yarisille muuten jo toinen lajissaan: edellisen faceliftin auto koki vuonna 2014, jolloin maski sai nykyisenkaltaisen, alkuperäistä ahnaamman ilmeen. Nuo pääpiirteet on tällä kertaa säilytetty, ja keulassa on tehty vain pientä hiomista muun muassa jäähdyttimen säleikköön.

Takana erot sen sijaan ovat jo selvempiä. Valot ulottuvat nyt takaluukun päälle, ja luukkuun on muotoiltu kaari, joka jatkuu aina puskuriin koverrettuihin aukkoihin asti.

Iso pikkulohko

Teknisellä puolella uutta on 1,5-litrainen bensiinimoottori, joka korvasi aiemman 1,33-litraiseksi kutsutun koneen. Huipputeho nousi samalla 12 hevosvoimaa, ja maksimivääntö asettuu 11 newtonmetriä korkeampaan lukemaan.

Ylemmässä pikkuautoluokassa, missä kilpailijat yleisesti käyttävät kolmipyttyisiä ahdettuja lilliputtimoottoreita, Yarisin puolitoistalitrainen nelonen vaikuttaa melkoiselta isolohkolta. Lisää pesäeroa syntyy siitä, että moottori on valtavirrasta poiketen vapaasti hengittävä.

Valmistaja kehuu sekä Otto- että Atkinson-sykleillä toimivan voimanlähteen taloudellisuuden parantuneen 12 prosentilla aiempaan koneeseen verrattuna. Palaamme tähän Moottorin numeron 10/2017 suuressa pikkuautovertailussa, johon ottaa osaa manuaalivaihteinen Yaris 1.5; nyt keskitymme saman auton ominaisuuksiin portaattomalla automaattivaihteistolla varustettuna.

Kiva kaupungissa

Paitsi pitkät malli-iät, myös ulkomittojen jatkuva kasvu on ollut vuosikausien ajan pikkuautoille leimallinen trendi. Tähän on liittynyt sekin, että juniorimallien ajoasentoja ja ajotuntumia on pyritty saattamaan lähemmäksi suurempia sisariaan. Samalla pikkuautojen ydinosaamisalue, näppäryys kaupungissa, on häipynyt taka-alalle.

Yarisissa kehitys ei näy yhtä selvänä. Siitä kielii jo tila-automainen ulkomuoto: lyhyt konepelti ja korkea kattolinja saavat auton näyttämään miltei luokkaa pienemmältä. Pituutta onkin noin 5–10 senttiä vähemmän kuin esimerkiksi edellä mainitun vertailun uutuusautoissa.

Painotus näppäryyteen tuntuu Yarisissa muutenkin. Oviaukko on suuri ja istuin korkealla, joten kyytiin on helppo hypätä ja sieltä pikaisesti poistua – kaupunkiautossa arvostettava piirre. Korkealta näkee myös hyvin ulos, mitä auton matala vyötärölinja vain parantaa.

Etuistuin on hyvin muotoiltu, mutta ohjauspyörän etäisyyssäätö ei ulotu tarpeeksi taakse, joten käsiä joutuu väkisinkin pitämään liian suorina. Lisäksi kojelaudan keskinäyttöä, joka on sijoitettu auton keskilinjan oikealle puolelle, pitää kurotella. Muuten ohjaamo on tavanomaisen toimiva ja hyvin kootun oloinen.

Tilojen kannalta Yaris on onnistuneesti pakattu. Taakse mahtuu jopa 190-senttinen matkustaja toisen samanmittaisen taakse, ja kun istumasessiot eivät kestä kauan, penkin lautamainen muotoilu ei haittaa.

Tavaratilassakin on kivasti vaihtoehtoja kahteen eri tasoon aseteltavan välipohjan ansiosta.

Vaivatonta vauhtia

Portaaton automaatti sopii Yarisiin kuin nenä päähän. Valitaan vain vaihdekepin kätevästä sahalaitaisesta kaaviosta ajosuunta, ja sitten mennään, miettimättä mitä voimansiirrossa kulloinkin tapahtuu. Vaivattomuutta korostaa pirteän tuntuinen suorituskyky: automaatti tasaa turbottoman koneen hieman heikkoa alavääntöä onnistuneesti.

Melutasoa on valmistajan mukaan parannettu, mutta ainakin kovemmissa kiihdytyksissä moottorin karkea ääni kantautuu kuuluvana matkustamoon. Osasyynä on juuri portaaton vaihteisto, missä kierrokset jäävät junnaamaan samaan tasoon kiihdytyksen ajaksi. Tasaisemmassa ajossa, myös moottoritiellä, koneen melu sen sijaan vaimenee tyystin.

Maantienopeuksissa Yaris ei tosiaankaan teeskentele: se tuntuu perinteiseltä pikkuautolta niin ajettavuuden, mukavuuden kuin melutasonkin suhteen. Erityisiä heikkouksia ei näistä löydä, mutta suurempien autojen ominaisuuksia on turha haaveilla. Toisaalta jos pysyy taajamamerkkien sisäpuolella, myös pikkuautomaisuuden edut ovat päivittäin läsnä.

Teksti ja kuvat: Jussi Saarinen