MP-klassikko: Mopolla maailman ympäri – Solifer Export ’61

Vientituotteeksi suunniteltua Solifer Exportia päätettiin markkinoida poikkeuksellisen suurieleisesti ajamalla sillä maailman ympäri. Vientimenestys jäi maltilliseksi, mutta kotimarkkinoilla kaunispiirteinen Export nousi suosituksi.

Sodan jälkeen Suomen markkinoille ilmestyi ensin polkupyörän apumoottoreita ja pian lisäksi edullisina kulkuneuvoina markkinoituja, pääasiassa saksalaisia ja englantilaisia mopoja. Niiden saavuttaman suosion myötä muun muassa maahantuonti- ja tukkuliike Ab Wilhelm Bensow Oy:llä heräsi ajatus suomalaisen mopon valmistamisesta.

Vuonna 1956 Bensow hankki omistukseensa everstiluutnantti Matti Saurion sodan jälkeen perustaman Saurion Tehdas Oy:n, joka valmisti Solifer-merkkisiä polkupyöränvalaisimia ja dynamoita. Bensow laajensi Solifer-valikoimaa mopoihin ja polkupyöriin.

Vientiin suunniteltu

Muutaman kehitetyn mopomallin jälkeen Bensowilla todettiin Solifer-mopot kilpailijoihinsa verrattuna siinä määrin erinomaisiksi, että niillä voisi olla vientipotentiaalia. Mitään ei jätetty sattuman varaan, vaan suunnittelijaksi lainattiin Arabian päämuotoilijaa, Richard Lindhiä.

Ensin tulevalle mopolle määritettiin ihanteelliset perusmitat, satulakorkeus, akseliväli ja ohjaustangon etäisyys satulasta. Niiden mukaan Lindh muotoili savimallin, jonka perusteella autopeltiseppä Martti Teittinen laati prototyypin, joka oli sellaisenaan valmis käytettäväksi.

Uusi malli esiteltiin suuren kohun ympäröimänä vuonna 1960. Valmistajan vientipyrkimyksiä kuvattiin mallinimellä Export ja malli oli aikakautensa mopoksi poikkeuksellisen kaunispiirteinen ja linjakas. Muutama vuosi esittelynsä jälkeen Export valittiinkin maailman kauneimmaksi mopoksi Stuttgartin teollisen muotoilun messuilla.

Ensimmäisenä valmistusvuonna Exportissa käytettiin Soliferin muista malleista tuttua, tanskalaisen Estlanderin lisenssillä Suomessa koottua moottoria, jota kutsuttiin nimellä Solifer M-107. Kaksivaihteisen vaihteiston valitsin oli ohjaustangon kiertokahvassa. Suurimmat Exportiin valmistuksen aikana tehdyt muutokset liittyivät värin lisäksi moottoriin, joita oli käytössä ainakin kuutta eri tyyppiä. Lisäksi osassa malleista oli kolmivaihteinen vaihteisto.

Kunnianhimoinen markkinointitempaus

Bensow oli jo aiemminkin järjestänyt erilaisia tempauksia ja kampanjoita Soliferia markkinoidakseen. Export ei ollut markkinoilla olevista malleista halvin, mutta Bensowilla haluttiin korostaa sen erityisen hyvää kestävyyttä ja luotettavuutta vaihtelevissa olosuhteissa. Mikäpä olisikaan siihen parempi tapa kuin matka maailman ympäri? Samalla saataisiin esiteltyä mopoa ja sen ominaisuuksia myös mahdollisille ulkomaisille ostajille.

Kuljettajiksi värvättiin kaksi saksalaista tekniikan ylioppilasta, joille molemmille annettiin ajettavakseen oma Export. Miesten käyttämät mopot olivat erittäin lähellä tuotantomalleja. Etuhaarukka vahvistettiin matkan rasituksia silmällä pitäen, mopoihin asetettiin tavarateline eteen ja polttoaineen riittävyyden takaamiseksi niihin asennettiin lisäksi Solifer Speed Superista lainatut tankit.

Kotimarkkinoilla suosittu malli

Pähkähullu moporeissu herätti luonnollisesti kiinnostusta ja kuljettajat markkinoivat 38000 kilometrin matkallaan Soliferia innokkaasti sekä lähettivät tiedotteita matkan sujumisesta sekä suomalaiselle että kansainväliselle lehdistölle. Suuresta panostuksensta huolimatta Exportista ei tullut vientimenestystä. Sitä myytiin jonkin verran muihin Pohjoismaihin ja Iso-Britanniaan.

Kotimarkkinoilla tempaus osui sen sijaan napakymppiin ja Solifer sai käyttövarman ja edullisen kulkuvälineen maineen ja mallin suosio jatkui erittäin pitkään. Alun perin Bensowilla oli arvioitu Exportin malli-iäksi enintään neljä vuotta, mutta mallin valmistus lopetettiin vasta vuonna 1973.

Artikkelin kuvituksena oleva Solifer Export on toinen maailmanympäriajossa käytetyistä mopoista ja se on esillä Suomen Moottoripyörämuseossa. Vuosiksi varastoon unohtuneen mopon on entisöinyt Robbie Lindberg.

Teksti: Petri Suuronen Kuvat: Jari Saarentaus