Liikenne | Uutinen | 16.6.2019

Ilmateiden uusi suosikki – Airbus A350 XWB -matkustajakone

Airbusin uusin laajarunkokone on osoittautumassa menestykseksi niin myynnissä kuin käytössäkin.

Jaa artikkeli

Airbusin ja Boeingin duopoli hallitsee keskikokoisten ja isojen matkustajalentokoneiden (130–550 matkustajapaikkaa) markkinoita ylivoimaisesti. Viime vuosina eurooppalainen Airbus on ollut suositumpi keskikokoisten kapearunkokoneiden markkinoilla, mutta amerikkalainen Boeing on puolestaan ollut vahvempi kaukoliikenteen laajarunkokoneiden myynnissä.

Laajarunkokoneissa on kaksi käytävää. Suosituimmissa kaksimoottorisissa laajarunkokoneissa on tyypillisesti noin 250–400 matkustajapaikkaa.

Suosituimpien laajarunkokoneiden tilausmäärät ja toimitukset vuoden 2018 lopussa näyttivät seuraavilta: iso, kaksimoottorinen Boeing 777 on kaikkein suosituin laajarunkokone, tilauksia kaikkiaan 2 033, joista toimitettu 1 593 konetta. Tilausmäärä sisältää 344 uudistettua Boeing 777X-konetta. Se on B777:n seuraaja, joka tulee markkinoille vuonna 2020.

Toiseksi suosituin laajarunkokone on hiukan B777:ää pienempi kaksimoottorinen Airbus A330, tilauksia 1 731, joista toimitettu 1 446 konetta. Koneesta on esitelty uudistettu A330 NEO -mallisto (New Engine Option), jota myydään A350-malliston ohella.

A330:n rinnakkaismallin, nelimoottorisen A340:n tuotanto on lopetettu. Koneita toimitettiin kaikkiaan 377 kappaletta. Pitkän kantomatkan laajarunkokoneissakin suuntaus kulkee vahvasti kohti kaksimoottorisia koneita niiden paremman polttoainetalouden vuoksi.

Boeing 787-sarjan koneita on tilattu kaikkiaan 1 441, joista on toimitettu asiakkaille 829 konetta. Airbus A350 XWB-sarjan koneiden tilausmäärä on 893, joista toimitettu asiakkaille 265 konetta.

Suunnittelussa alkuvaikeuksia

Airbus A350:n suunnittelu käynnistyi vuonna 2004. Alun pitäen A350:n piti olla A330:n runkoon perustuva parannettu malli eli facelift. Kiristynyt kilpailu pani suunnitelmat uusiksi. Suunnittelun alkuvaiheessa kovin kilpailija oli iso, kaksimoottorinen ja taloudellinen Boeing 777.

Airbusin paineet kasvoivat kun arkkivihollinen Boeing esitteli täysin uuden laajarunkokoneen, kaksimoottorisen Boeing 787 Dreamlinerin, joka on hiukan suurempi kuin sen edeltäjä B767, mutta pienempi kuin B777.

Kävi ilmi, että pääosin komposiittirakenteinen Boeing 787 edustaa täysin uutta tekniikkaa niin monessa asiassa, että A350 vanhan A330:n johdannaisena ei tule pärjäämään suorituskyvyssä eikä taloudellisuudessa Boeing 787:lle.

Merkittävien asiakkaiden toivomuksesta johtuen A350 laitettiin uudelleen suunnittelupöydälle. Täysin uusi 350 XWB (eXtra Wide Body) esiteltiin heinäkuussa vuonna 2006 Farnborough’n ilmailunäyttelyssä Britanniassa. Tuotannon aloittaminen koki parin vuoden viivästyksen, koska täysin uuden koneen tuotekehittely lukuisine alihankkijoineen on erittäin vaativa projekti.

Rankka koelento-ohjelma

A350-900 XWB:n ensilento lennettiin lokakuussa 2013. Sen jälkeen käynnistyi rankka 2 600 tunnin koelento-ohjelma ja rasitustestit useammalla koneella. Jokainen lentolaite sertifioidaan ennen kuin se otetaan käyttöön. Viranomaisten erittäin tarkat sertifiointi- eli tyyppihyväksyntävaatimukset takaavat lentokoneiden lentokelpoisuuden ja -turvallisuuden – sen valmistusmaasta riippumatta.

Uusien tai uudistettujen konetyyppien testiohjelmat kestävät vuosien ajan: Testiohjelmat ovat perusteellisia sisältäen muun muassa maassa tehtäviä mekaanisia lujuuskokeita (väsytystestejä), ohjelmistojen toimintakokeita sekä ilmassa tuhansien tuntien koelento-ohjelman useammalla koneyksilöllä erilaisissa olosuhteissa.

Lisäksi malliston laajentuessa kukin uusi tyyppi vaatii oman sertifioinnin rasitustesteineen ja koelentoineen. Esimerkiksi A350-malliston pitempi malli A350-1000 XWB vaati oman erillisen 1 600 tunnin koelento-ohjelman, vaikka sen osista 95 prosenttia on samoja kuin A350-900 XWB:ssä.

Varsinaisen tuotannon ensimmäinen kone luovutettiin Qatar Airways-yhtiölle joulukuussa 2014.  Finnair teki A350-tilauksen jo vuonna 2005 ja sai ensimmäisen koneen kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2015 ensimmäisenä eurooppalaisena lentoyhtiönä

Matkustusmukavuus kohentunut

A350-900 XWB-koneessa on matkustajalle merkittäviä parannuksia, joista tärkeimmät ovat hiljaisuus ja avarampi matkustamo. Tehokkaan ääneneristyksen ja uusien moottorien ansiosta matkustamo on poikkeuksellisen hiljainen. Matkustamossa moottorien melu on vaimea myös siipien kohdalla.

Matkustamon ilmanpaine vastaa 1 800 metrin korkeutta merenpinnasta, kun Airbusin aikaisemmissa laajarunkokoneissa vastaava lukema on 2 300 m ja A320-sarjassa 2 400 m. Tehokkaampi paineistus eli matalampi painekorkeus ja suurempi ilman kosteus tekee matkustamisesta miellyttävämpää. Paineistusta ja ilman kosteutta on voitu lisätä komposiittirungon ansiosta. A350:n suurempi matkanopeus lyhentää matkustusaikaa A330-koneeseen verrattuna.

Muita matkustusmukavuutta parantavia asioita ovat matkustamon tilantuntu, isommat ikkunat, suuremmat tavaralokerot sekä tilanteen mukaan yli 16 000 eri teemaan säätyvä led-valaistus.

IFE-järjestelmät (In-Flight-Entertainment) eli viihdejärjestelmät voivat vaihdella lentoyhtiöstä riippuen. Finnairin koneiden viihdejärjestelmissä on kosketusnäyttö, turistiluokassa 11-tuumainen ja business-luokassa 16-tuumainen. Internet-yhteys on saatavana.

Finnairin A350-koneiden sisustuksen on suunnitellut sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co. Toimiston suunnittelema sisutus on palkittu parhaana International Yacht & Aviation Awards 2015 -kilpailussa kategoriassa Commercial aviation – Ecoomy/Business Class.

Leveämpi matkustamo

Kuten nimi XWB (Extra Wide Body) antaa aiheen olettaa, A350:n matkustamo on edeltäjää leveämpi, 5,61 metriä. Vertailun vuoksi: A330 5,26 m, Boeing 787 5,49 m, B777 5,87 m, B777X 5,97 m.

Myös muilta mitoiltaan A350-sarja asemoituu Boeing 787:n ja 777:n väliin. Kustakin konetyypistä on eripituisia versioita, A330-, A350-, B777- ja B777X-malleista kaksi versiota, B787:stä kolme versiota.

Finnairin A350:n businessluokassa on istuimia neljä rinnan (1+2+1), joten kukin pääsee helposti käytävälle häiritsemättä vieressä istujaa.

Seat Guru-sivuston mukaan A350:n turistiluokassa on tyypillisesti istuimia yhdeksän rinnan (3+3+3) ja istuinten leveys on 18 tuumaa eli 46 cm. Näin Finnairilla. A350:n leveämpi matkustamo on hyödynnetty laittamalla turistiluokkaan yksi istuinrivi enemmän kuin A330:een. Näin ollen turistiluokan istuinleveys ei ole lainkaan kasvanut, pikemminkin päinvastoin.

Istuimia yhdeksän rinnan

Hiukan kapeammassa A330:ssa on tyypillisesti turistiluokassa istuimia kahdeksan rinnan (2+4+2) ja istuimen leveys on 18 tuumaa eli 46 cm.  Näin esim. Finnairilla.

Boeing 787:n turistiluokassa yleisimmällä istuinjärjestyksellä (3+3+3) istuin on Airbusia kapeampi 17–17,5 tuumaa eli 43–44,5 cm, koska 787:n matkustamo on 12,7 cm kapeampi kuin A350:ssä. Joillakin yhtiöillä, esimerkiksi JAL (Japan Airlines) B787:n istuinjärjestys on 2+4+2, jolloin istuin saadaan leveäksi: 18–18,9 tuumaa eli 46–48 cm.

Boeing 777:n turistiluokassa useilla yhtiöillä on 3+4+3 istuinjärjestys ja istuinleveys 17,3 – 17,5 tuumaa eli 44–44,5 cm. Jotkut yhtiöt käyttävät 3+3+3 tai 3+4+2 –istuinjärjestystä, jolloin istuinleveydeksi tulee 18,1–19 tuumaa eli 46–48 cm.

Istuinväliä voi vertailla

Seat Pitch eli istuinväli tarkoittaa etäisyyttä istuimen selkänojan takaosasta seuraavan istuimen takaosaan. Istuinväli ei ole vain jalkatila, vaan sisältää lisäksi istuimen selkänojan verhoilun ja taittopöydän paksuuden.

Turistiluokassa useimmilla yhtiöillä istuinväli on 31–32 tuumaa eli 79–81 cm.  Seat Guru-sivuston mukaan Finnairin A350:n istuinväli turistiluokassa on 31 ja Economy Comfort-luokassa 35 tuumaa, mutta A330:ssa hiukan enemmän, turistiluokassa 32 tuumaa ja Economy Comfort-luokassa 35–37 tuumaa.

Istuinten leveyttä ja istuinväliä voi vertailla esimerkiksi Seatgurun verkkosivuilla. Vertailu osoittaa, että Finnairin A350:n turistiluokan istuimet 3+3+3 ovat leveydeltään ja istuinväliltään keskitasoa.

Airbus A350 -laajarunkokoneen moottorin koon hahmottaa vasta sen vieressä.

Turvallisuus ja lento-ominaisuudet

A350-koneessa on lukuisia turvallisuutta kohentavia ratkaisuja, esimerkkinä kolmen hydrauliikkajärjestelmän korvaaminen kahdella hydraulisella sekä erillisellä sähköisellä järjestelmällä, minkä ansiosta kone on hallittavissa hydraulisen järjestelmän vikatilanteessa.

Lentotuntumaltaan kone on tarkoituksellisesti lähellä A330-konetta, jotta A330:sta siirryttäessä tyyppikoulutus olisi mahdollisimman sujuvaa. Airbusin ideana on, että lentäjällä on mahdollisuus saada tyyppikoulutus sekä A320-kapearunkokalustoon että A330/A350-laajarunkokalustoon, jolloin lentohenkilöstöä voidaan ristiin käyttää erikokoisissa koneissa joustavasti ja tehokkaasti.

A350-kalustolla on lennetty jo yli 1,65 miljoonaa tuntia 245 000 lennolla ja kuljetettu yli 65 miljoonaa matkustajaa. A350:lle ei ole tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta lentoturmaa.

Edeltäjämallilla A340:llä on myös puhtaat paperit. Myös A330 on yksi turvallisimmista laajarunkokoneista. Sillä lennettiin matkustajaliikenteessä 15 vuotta ilman turmia ja sitten sille tapahtui kaksi turmaa (Air France 2009 ja Afriqiyah Airways 2010), molemmissa lentäjien puutteellinen ohjaamoyhteistyö oli pääasiallinen syy turmaan.

Käyttövarmuus hyvällä tasolla

Uusissa konetyypeissä on aina lastentauteja. Uutuusmalleista Airbus A350 on osoittautunut luotettavammaksi kuin Boeing 787. Aluksi B787-koneita joutui lentokieltoon ja tarkastuksiin litium-ioni-akkujen palovaaran vuoksi. Sittemmin 787:n Rolls-Royce-moottoreissa on havaittu ongelmia.  Myös Airbus A350:ssä on Rolls-Royce-moottorit, mutta erilaiset.

Ensimmäisten A350-koneiden suurimmat ongelmat kohdistuivat istuimiin ja vessoihin. Niiden valmistajalla Zodiacilla oli toimitusaika- ja laatuongelmia, mikä viivästytti koneiden toimituksia ja laatuongelmat johtivat businessluokan istuinten korjaamiseen jälkikäteen.  Joidenkin koneyksilöiden pysäköintijarruissa on ollut ongelmia.

Alkuvaiheessa pari Finnairin kaukolentoa kääntyi takaisin ja muutama lento on myöhästynyt teknisten vikojen tai vikailmoitusten vuoksi. Airbusin tavoitteena oli saada tekninen lähtöluotettavuus 98,5 prosenttiin vuonna 2016, mikä lähes saavutettiin.

Tammikuussa 2017 kahden vuoden käytön jälkeen lähtöluotettavuus oli 98,7 prosenttia ja nousi 99,2 prosenttiin vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Koko vuoden 2019 tavoite on saavuttaa 99,5 prosenttia eli sama kuin A330-kalustolla.

Kovassa käytössä: Keskimääräinen Airbus A350:n päivittäinen käyttö maailmassa on 13,4 tuntia, Finnairilla kaukoidän reiteillä jopa 15–20 tuntia vuorokaudessa.

Komposiittirakenne keventää

Airbusin tapaan koneessa on sidestick-ohjaussauvat. Ohjaamon näytöt ovat aikaisempaa suuremmat. Ohjauskomennot välittyvät tietokoneiden kautta (fly-by-wire). Vikatilanteita varten on erillinen sähkötoiminen varajärjestelmä.

A350 on rakenteeltaan erittäin moderni lentokone, ja sen valmistusmateriaaleista 53 prosenttia on komposiitteja. Komposiitti on kevyttä ja lujaa hiilikuidulla vahvistettu muovia, CFRP (Carbon Fiber Reinforced Plastic), mikä korvaa uusimmissa lentokonekonstruktioissa alumiinia.

Komposiittirakenteesta huolimatta A350 ei ole erityisen kevyt. A350:n energiatehokkuus perustuu enemmän uusiin moottoreihin sekä siipien ja rungon parannettuun aerodynamiikkaan kuin painon säästöön.

A350:n Trent XBW -moottorit valmistaa Rolls-Royce.  Moottoreissa on kaksi teholuokkaa A350:n versiosta riippuen. Koska A350 XWB:n kantama on pitkä, se voi ottaa matkustajien lisäksi täyden rahtikuorman pitkillä kaukoidän reiteillä ja siten sopii mainiosti Finnairin pitkille reiteille. A330:lla tulevat rahdin painorajoitukset eteen Finnairin pisimmillä reiteillä.

Kattava mallisto

Alun pitäen suunniteltiin kolme versiota, joista lyhyin, A350-800 (270 matkustajaa kolmessa luokassa) ei tullut lainkaan markkinoille. A350-800-konetta ei ryhdytty valmistamaan, koska hieman pienemmästä Airbus A330-sarjasta tuli markkinoille uudelleen moottoroidut A330 NEO (New Engine Option) -mallit, A330-800 ja A330-900, jotka korvaavat 270-paikkaiseksi suunnitellun A350-800-mallin.

A350-sarjan perusmalli on A350-900, jonka tyypillinen matkustajamäärä kolmessa luokassa on yhteensä 325. Finnair tilasi 19 kappaletta A350-900–koneita, joista 14 on toimitettu ja käytössä.

Vuoden vaihteen tienoilla Airbus A350-mallisto laajeni pitemmällä versiolla, A350-1000, jonka tyypillinen matkustajamäärä kolmessa eri luokassa on yhteensä 366. Finnair ei harkitse näitä.

Lisäksi markkinoille on tulossa A350-900 ULR (Ultra Long Range), jonka kantomatka on lähes 18 000 km.

Lentomelu ja kulutus kurissa

A350 on yksi hiljaisimmista lentokoneista, niin koneen sisällä kuin ulospäin. Hiljaisuus vähentää lentomelua lentoasemien läheisyydessä ja antaa säästöjä lentoasemien laskeutumismaksuissa. Valmistajan mukaan A350 on 40 prosenttia hiljaisempi kuin edellisen sukupolven koneet, 21 EPNdb (Effective Perceiced Noise Decibel) alle ICAO:n Chapter 4 -meluluokan vaatimuksista.
ICCT:n* ympäristöpaneelin selvityksen mukaan A350-900 -koneen polttoaineen kulutus Atlantin ylilennolla matkustajaa on keskimäärin 2,35 litraa / 100 km, mikä on vertailun paras tulos. Boeing 787-9 on toiseksi paras lukemalla 2,38.

Vertailun 15 eri konetyypin keskikulutus on 2,94 litraa / matkustaja / 100 km.  Uusimmat konetyypit, A350 ja B787 ovat selkeästi polttoainetaloudellisempia kuin aikaisemmat konetyypit.

Valmistajien mukaan uudet lentokonemallit, Boeing 787 ja Airbus A350, pienentävät polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä matkustajapaikkaa kohti noin 20–25 prosenttia edellisen sukupolven lentokonemalleihin verrattuna. ICCT:n raportin mukaan valmistajien lupaukset pitävät hyvin paikkansa.

Useista eri lähteistä saadun tiedon mukaan Boeing 787 on taloudellisin laajarunkokone lyhyemmillä reiteillä, mutta Airbus A350 on taloudellisin pitkillä reiteillä.

Lähteet: Airbus, Flight InternationalAirliner World, Wikipedia, ICCT (International Council on Clean Transportation)

Jaa artikkeli

Keskustelu