Liikenne | Uutinen | 29.8.2019

Kevytautot vastatuulessa – ”olisi syytä harkita mahdollista B-ajo-oikeuden alaikärajan alentamista”

Huomautus aiheuttanee muutoksia, mutta kevytautoja koskevaa lakikokonaisuutta tuorein käänne ei välttämättä kaada.

Jaa artikkeli

Valtioneuvoston sivustolla julkaistussa, ulkoministeri Pekka Haavistolle osoitetussa kirjeessä selvisi alkuviikosta, ettei Euroopan komissio hyväksy tuoretta kevytautolakia, jonka on tarkoitus astua voimaan marraskuun alusta alkaen.

Euroopan komission mukaan kevytautoa ei voida lukea kuuluvaksi T1 -luokan ajoneuvoksi, sillä mopoautojen korvaajiksi tarkoitetut autot on ensisijaisesti tarkoitettu henkilöiden kuljettamiseen, ei työkäyttöön. Näin ollen kevytautot kuuluvat eri direktiivin piiriin.

Komissio on myös ilmoittanut olevansa myös huolissaan riskiryhmään kuuluvien nuorten kuljettajien mahdollisesta kypsyyden puutteesta, joka saattaisi heikentää liikenneturvallisuutta.

Yleisradion mukaan tuorein kritiikki kohdistuu myös lakia täydentävään ja tarkentavaan asetukseen.

Komissio muutoskatsastuttaisi kevytauton traktoriksi, jolla olisi myös voitava vetää kuormaa. Tämän ongelman ratkaisuksi voisi riittää ajoneuvon varustaminen vetokoukulla.

Komissio suhtautuu kriittisesti myös kaavailtuun elektroniseen nopeudenrajoittimeen. Mekaanista rajoitinta pidetään parempana vaihtoehtona.

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) pitää EU-komission Suomelle antamaa huomautusta kevytautoista vakavana. Yleisradion haastatteleman ministerin mukaan on jopa mahdollista, että kevytautoja koskevat lait joudutaan kumoamaan.

Mikä ihmeen kevytauto?

Kevytautojen on tarkoitus olla turvallisempi, vähäpäästöisempi ja käytännöllisempi vaihtoehto kevyille nelipyörille, kohderyhmänä lähinnä nuoret ihmiset.

Normaaleista pienistä henkilöautoista muunnettuja kevytautoja tulee koskemaan ajoneuvokohtainen 60 kilometrin tuntinopeusrajoitus.

Uuden ajoneuvoryhmän kuljettamiseen tulee riittämään AM-luokan ajo-oikeus ja kevytautot on tarkoitus lukea T1 -luokan kulkuvälineeksi, eli samaan luokkaan traktorien kanssa.

Mopoautoja parempi vaihtoehto

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen ei pidä tuoreinta käännettä hyvänä.

Autoliitto Uusia veroja ei tarvita ruuhkamaksut

– Harmi jos näin käy. Lakiin on valmistauduttu myös kuluttajien tasolla, joka näkyy mopoautojen myynnin vähenemisessä. Ihmiset ovat olleet valmiita ostamaan kevytauton ja jättäneet mopoauton ostamatta, joka pistää miettimään: kuka on vastuussa ihmisille aiheutuneesta ajasta ja vaivasta jos kevytautot eivät marraskuussa liikukkaan Suomen teillä, Nieminen pohtii.

Nieminen harmittelee myös hukkaan menneen työn määrää, jos pahin skenaario kevytautojen kannalta toteutuu.

Hankkeeseen on käytetty paljon aikaa niin lainvalmistelun, kuin autojen jälleenmyyjienkin puolella. Myös kevytautojen perimmäiseen tarkoitukseen, eli nuorten liikkumiseen mopoautoja turvallisemmalla vaihtoehdolla on Niemisen mielestä hyvä löytää ratkaisu.

– Varsinkin maaseudulla on odotettu kevytautoja, jotka olisivat mopoautoja huomattavasti parempia vaihtoehtoja niin iältään liikenteen riskiryhmään kuuluvien nuorten turvallisuuden, kuin päästöjenkin kannalta. Mikäli kevytautot perutaan, olisi syytä harkita mahdollista B-ajo-oikeuden alaikärajan alentamista 17 vuoteen.

Nieminen toteaa kevytautojen olevan hyvä vaihtoehto nuorten liikkumiseen Suomessa, pitkien välimatkojen ja hankalien olosuhteiden vuoksi.

Kevytautoissa tulisi olemaan ajovakaudenhallintalaitteet, lukkiutumattomat jarrut, sekä suuri joukko muita henkilöautoissa pitkään vaadittuja turvavarusteita jotka usein puuttuvat mopoautoista.

Autoala ei yllättynyt

Komission palaute ei yllättänyt autoalaa. Yleisradion haastattelema Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio toivoo maltin säilyvän päätöksiä tehtäessä. Ratkaisuvaihtoehtoja on useampia.

Auto 2018_Tero Kallio

– Nyt kannattaa vetää hetki henkeä ihan rauhassa ja antaa ministeriölle työrauha. Meillä on useita vaihtoehtoja ratkaista tämä ongelma, Kallio toteaa.

Autoalaa edustavan toimitusjohtaja Kallion mukaan, voi olla, että lakia ei tarvitse muuttaa, vaan asetuksen tarkennus riittää. Muut vaihtoehdot ovat lain korjaaminen tai sen kumoaminen.

– Kannattaa muistaa, että lain korjaaminen ei vaadi sen enempää aikaa kuin kumoaminenkaan. Nyt jätetyn kritiikin paikka oli vuosi sitten, Kallio toteaa Yleisradiolle.

Komission kriittinen suhtautuminen kevytautojen edistämiseen on ollut tiedossa lakikokonaisuutta valmisteltaessa. Noin vuosi sitten Komissiolta lakiluonnokseen kohdistuneet huomautukset otettiin mukaan valmisteluprosessiin ja korjausten myötä kokonaisuuden katsottiin lopulta olevan lainsäädännöllisesti läpi vietävissä.

– Komissio ei todellakaan ansaitse puhtaita papereita toiminnastaan. Sen sijaan Suomi on toiminut lainvalmistelussaan ihan linjakkaasti, Kallio huomauttaa Ylen haastattelussa.

Pyöräliitto vaatii hallitusta toimimaan

Jo useampaan otteeseen kevytautoja kritisoinut Pyöräliitto on puolestaan kumoamisen kannalla. Liitto oli yksi Suomen kevytautoista Euroopan komissiolle kannellut taho.

– Suurin ongelma tässä on turvallisuus. Tarkoituksena oli antaa riskiryhmälle ajo-oikeus henkilöautoon ilman ajo-opetustunteja, Pyöräliiton hallituksen varapuheenjohtaja Marjut Ollitervo toteaa.

Toteutuessaan laki olisi heikentänyt Ollitervon mukaan jalan ja pyörällä liikkuvien ihmisten turvallisuutta. Samalle kannalle asettuu Euroopan komissiokin.

Kirjeessään komissio toteaa kevytautojen ’’saattavan aiheuttaa vakavia turvallisuusongelmia haavoittuvassa asemassa oleville tienkäyttäjille’’.

Pyöräliitto korostaa kantavansa huolta myös mahdollisten kevytautojen tuottamista lisäpäästöistä.

Kevyautoihin kriittisesti suhtautuvat tahot toivovat nykyisen hallituksen peruvan tuoreen huomautuksen myötä kevytautot mahdollistavan lakikokonaisuuden, jonka on määrä astua voimaan marraskuussa.

Julkista tietoa vai ei?

Kirje on herättänyt laajaa keskustelua sisällön lisäksi myös siitä syystä, että Suomen epäiltiin saattaneen julkisuuteen komission kirjeen, jota ei olisi saanut julkaista suurelle yleisölle. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, Valtioneuvostosta kerrotaan.

Suomessa EU:n limité-merkityn asiakirjan salassapitotarve arvioidaan tapauskohtaisesti sisällön perusteella julkisuuslain edellytysten mukaisesti. Kyseinen asiakirja oli Suomessa arvioitu julkiseksi sisällön perusteella

Lisäksi komission kantaa asiakirjan julkisuutta koskien oli tiedusteltu etukäteen. Komissio katsoi, että asiakirjan voi julkaista

Lähde: Valtioneuvosto

Jaa artikkeli

Keskustelu