Liikenne Uutinen 1.3.2021

Mistä tunnistaa vaaranpaikat mustan jään varalta?

Listasimme asiantuntijan avulla mustan jään esiintymisen tyypillisimmät riskipaikat.

Mustan jään aiheuttamat riskit ovat osalle autoilijoista vieraita, vaikka niistä varoitellaan radiossa, televisiossa ja verkossa aina talven lähestyessä. Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen osaa selittää ilmiön ja siihen liittyvät vaarat.

– Mustalla jäällä tarkoitetaan asfaltin pintaan muodostuvaa ohutta, läpinäkyvää ja erittäin liukasta jääkerrosta. Erityisen petolliseksi sen tekee huomaamattomuus eli kuljettaja ei joko erota tienpinnassa mitään poikkeavaa tai luulee sen olevan korkeintaan vain märkä, avaa Vesalainen.

Mustan jään vaara

Ohut ja liukas läpinäkyvä jääkerros on erittäin hankala havaita. Tästä syystä säätä voisi olla hyvä yrittää arvioida jo ennen auton rattiin hyppäämistä.

– Ilman muuta kannattaa. Keinoja on monia, esimerkiksi sää- ja kelivaroitukset. Autolle kävellessään kannattaa tunnustella asfaltin pintaa. Jos se tuntuu liukkaalta, on se sitä myös autolla ajettaessa. Olennaista on kuitenkin muistaa, että vaikkei kotipihan asfaltti tuntuisikaan liukkaalta, se ei tarkoita sitä, etteikö liukkaita paikkoja saattaisi olla. Mustan jään tekeekin petolliseksi juuri sen huomaamattomuus ja paikallinen esiintyminen, sanoo Vesalainen.

Hän neuvoo varautumaan mustaan jäähän aina, kun ilman lämpötila laskee lähelle nollaa tai sen alapuolelle. Moni auto varoittaakin kuljettajaa kojelautaan syttyvällä varoitussymbolilla ja merkkiäänellä, kun ilman lämpötila laskee, autosta riippuen, alle neljän tai kolmen lämpöasteen.

Valitettavasti juuri liukkaiden paikkojen havaitseminen on kaikkein vaikeinta, ellei jopa mahdotonta. Hyvä keino varautua on opetella tunnistamaan tyypillisimmät tienkohdat, joissa mustaa jäätä esiintyy.

– Mustaan jäähän voi varautua parhaiten ajamalla hyväkuntoisilla ja laadukkailla talvirenkailla.  Lisäksi kuljettajan on syytä kääntää ajattelu- ja ajotapansa talviajomoodiin sekä lisättävä varovaisuutta alla listaamissani riskipaikoissa, sanoo Vesalainen.

Mustan jään riskipaikat

 

Sillat ja rantatiet

Siltojen kansilla esiintyy mustaa jäätä muuta tieosuutta herkemmin. Sillan rakenteet ovat usein betonia, jonka lämpökapasiteetti ja lämmönjohtavuus on erilainen kuin asfaltilla.

Talvikaudella maaperä on huomattavasti lämpimämpää kuin ulkoilma. Maasta irrallaan oleva siltarakenne jäähtyy myös altapäin, koska sillan kannen alapuolellakin on kylmää ilmaa.

Jäätymistä edesauttaa entisestään, jos sillan alla kulkee vesistö, josta nousee vesihöyryä tien pintaan. Tämä on syytä pitää mielessä myös rantateillä ajettaessa.

Rampit

Myös teiden liittymäkohdissa olevat rampit ovat siltojen tavoin betonisia, maasta irti olevia rakenteita. Näin ollen ne jäätyvät maanpinnassa olevaa tietä herkemmin.

Lisäksi rampeilla on yleensä pienemmät liikennemäärät kuin itse tiellä. Liikenteen lämmittävä vaikutus saa helposti aikaan sen, että varsinainen tieosuus on sula ja kuiva – vähemmän liikennöity ramppi sen sijaan saattaakin olla näkymättömän jään verhoama.

Notkot ja laaksot

Lämpimässä ilmassa molekyylit ovat harvemmassa kuin kylmässä, joten lämmin ilma on kylmää kevyempää. Näin ollen kylmä ilma raskaampana laskeutuu notkopaikkoihin ja laaksoihin, joissa se jäädyttää tienpinnan petollisesti muuta ympäristöä liukkaammaksi.

Soratieltä asfaltille

Kesäkelillä soratiellä on pääasiassa huomattavasti asfaltoitua tietä huonompi pito. Pitoa heikentää olennaisesti soratien pinnalla pyörivä irtosora. Kun ilman lämpötila laskee lähelle nollaa tai pakkasen puolelle, saattaa tilanne muuttua radikaalisti.

Moni kuljettaja on kokenut yllätyksen ajaessaan soratieltä asfaltille, jonka pinta onkin ollut näkymättömän jääverhon peitossa.

Peltoaukealta metsään

Usein törmää myös tilanteeseen, jossa aurinko on kuivannut tai sulattanut tien pinnan peltoaukeiden kohdalta. Kun siirrytään aurinkoiselta peltoaukealta metsän varjoon, saattaa tilanne ollakin aivan toinen.

 

Teksti: Henri Posa Kuvituskuva: Aake Kinnunen/Moottorin arkisto

Jaa artikkeli

Keskustelu