Rahoitus kuntoon – kritiikkiä vuosien 2021

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosiksi 2021–2032 on ollut eri tahojen arvioitavana. Idea on saanut osakseen kiitosta, mutta myös kritiikkiä.

Liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa laadittavan Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on yli hallituskausien ulottuva suunnittelu, jossa valtion rahaa ohjataan liikenneväylien ja -ympäristön ylläpitoon.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on tehty suunnitelmasta eri tahojen antamien lausuntojen (yhteensä 257) yhteenveto. Sen perusteella suunnitelmaa pidetään tarpeellisena työkaluna liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen.

”Suunnitelman sisältöön suhtauduttiin lausunnoissa yleisesti positiivisesti, mutta myös kehittämisehdotuksia esitettiin paljon. Muutamissa lausunnoissa esitettiin huolta suunnitelman sitovuudesta yli hallituskausien”, kirjataan yhteenvedossa.

Parlamentaarisesti eli kaikki puolueet mukaan ottaen suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan ja sitä päivitetään hallituskausittain tarvittaessa ja suunnittelutyötä tehdään myös aina seuraavat neljä vuotta eteenpäin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autoliitto: rahoituksesta uupuu

Lukuisissa lausunnoissa arvioitiin liikennejärjestelmän kokonaisrahoitustaso riittämättömäksi.

Yhteenvedon mukaan rahoitukseen esitettiin paljon lisäysehdotuksia, erityisesti maanteille. Myös kaupunkiseutujen rahoitusosuus nähtiin riittämättömänä.

Tierahoituksen ongelmiin puuttui lausunnossaan myös Autoliitto, jonka mukaan vuosien 2021–2032 liikennejärjestelmiä suunniteltaessa tulisi huomioida paremmin, että tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia.

Autoliiton ilmaisema huoli perustuu siihen, että esityksessä tieverkon rahoitusosuus kehittämisrahasta on 45 prosenttia ja perusväylänpidon rahoituksesta 52 prosenttia. Rahoitus ei autoilijoiden etujärjestön mukaan vastaa liikennesuoritteita väyläverkon eri osissa.

”Tieverkon kehittämisen rahoitus on laskeva ja laskua vuoden 2021 tasosta vuoteen 2032 on lähes 30 prosenttia”, kritisoi Autoliitto lausunnossaan.

Erityisesti maanteiden kehittämisen rahoitustasoa kritisoitiin lausunnoissa voimakkaastikin vedoten maanteiden korkeaan liikennesuoritteeseen niin henkilö- ja tavaraliikenteessä verrattuna muihin liikennemuotoihin.

Turvallisuutta ja korjausvelkaa

Lausunnoissa tuotiin esiin myös huoli liikenneturvallisuustoimenpiteiden riittämättömyydestä. Yleinen huoli oli, ettei tieliikenteen liikenneturvallisuuden parantamiselle ole suunnitelmassa kohdistettu riittäviä keinoja tai resursseja.

Erityistä ja laajaa huolta lausunnonantajissa herätti perusväylänpidon rahoitustaso suunnitelman alkuvuosina. Samoilla linjoilla on ollut myös Autoliitto, jonka toimitusjohtaja Pasi Niemisen on kiteyttänyt kantanaan, että nyt esitetyllä rahoitustasolla tieverkoston korjausvelan aleneminen tapahtuu erittäin hitaasti.

– Tieliikenteen osuuden kokonaisrahoituksesta tulisi vastata paremmin sen suhteellista osuutta liikennesuoritteesta. Suunnitelmassa tulisi ottaa myös huomioon henkilöautokannan sähköistymisen asettamat vaatimukset tieverkostolla. Tämä huomioiden liityntäpysäköintiin esitetty 2–5 miljoonaa euroa vuodessa ei ole riittävä.

Irrallisuus sai kritiikkiä

Lausunnoissa otettiin moniaalla kantaa liikennejärjestelmäsuunnitelman ja sen toimeenpanon irrallisuuteen muihin käynnissä oleviin liikenteeseen liittyviin selvityksiin ja valmisteluihin nähden.

”Kokonaisvaltaisempaa yhteensovitusta toivottiin muun muassa fossiilittoman liikenteen tiekartan, liikenteen vero- ja maksutyöryhmän sekä hankeyhtiövalmistelun kanssa.”

Yhteenvedon perusteella pidettiin hyvänä suunnata rahoitustason kasvua myös kävelyn ja pyöräilyn, liityntäpysäköinnin, yksityisteiden ja joukkoliikenteen osalle.

Suunnitelma viimeistellään lausuntokierroksen palautteen pohjalta parlamentaarisen ohjausryhmän ohjauksessa. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032 annetaan valtioneuvoston selontekona eduskunnalle kevään 2021 aikana.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto

a:3:{i:0;s:5:"90817";i:1;s:5:"81926";i:2;s:5:"49227";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy