SKAL huolissaan liikennekaaren vaikutuksesta tavaraliikenteeseen
Suomen Kuljetus ja Logistiikka liittyy liikennekaari-esityksestä huolestuneiden tahojen joukkoon.
Helsingin seudun liikenteen lisäksi nyt myös Suomen Kuljetus ja Logistiikka (SKAL ry) on ilmaissut huolensa liikenneministeriön tekemästä liikennekaari-esityksestä. Esitys puuttuu voimakkaasti maanteiden tavaraliikenteen järjestämiseen. Liikennekaari sisältää esimerkiksi liikenneluvista luopumista, kansallisen sääntelyn poistamista ja alalle saapumisen helpottamista.
Esityksessä esitetään kumottavaksi juuri voimaan astunut tavaraliikennelaki. Samalla liikennekaari uhkaa murentaa tavaraliikenteen nykyisen lupajärjestelmän, jota ministeriö on rakentanut yhdessä valvovien viranomaisten ja alan toimijoiden kanssa. Osittain liikennekaari on ristiriidassa jopa EU-asetusten kanssa. Samalla se luo kahdet kuljetusmarkkinat eri pelisäännöillä.
– Miksi halutaan romuttaa toimiva järjestelmä, joka pelkällä olemassaolollaan torjuu harmaata taloutta ja tuo valtiolle selvää rahaa, kysyy SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola.
Maanteiden tavaraliikenne on voimakkaasti kilpailtu toimiala ja kireässä kilpailutilanteessa harmaan talouden keinoilla voi saavuttaa huomattavia hyötyjä, vallaten markkinoita rehellisiltä toimijoilta. Pienimuotoisen, alle 10 000 euron liiketoiminnan salliminen ilman lupaa avaa mahdollisuuden uudenlaiselle keinottelulle. Pakettiautojen lupavaatimuksen ja samalla kabotaasirajoitusten poistaminen tarkoittaa myös kansallisesta pakettiautoliikenteestä luopumista, ainakin eteläisen Suomen osalta. Muutosten vaikutus työllisyyteen ja verotuloihin olisivat merkittävät.
Tavaraliikennelupa perustuu EU-asetukseen ja lupajärjestelmä antaa keinoja valvoa tavaraliikenteen harjoittamista. Sähköisten järjestelmien ansiosta lupien valvonta on tehostunut merkittävästi. Vuosina 2014 ja 2015 yhteensä yli 1 000 yritystä maksoivat verovelkansa valtiolle liikenneluvan menettämisen uhassa. Liikennekaari esittää toimivan järjestelmän hylkäämistä.
SKAL pitää kuitenkin liikennekaariesityksen hyvinä puolina digitaalisuuden lisäämisen tarjoamia mahdollisuuksia, sillä myös tavaraliikenteessä sähköisiä ratkaisuja kannattaa kehittää ennakkoluulottomasti eteenpäin. Digitalisaation edistäminen ei kuitenkaan edellytä toimivan lupajärjestelmän romuttamista.
– Kehityksen tulee perustua osaavien kuljetusyritysten toimintaan, johon asiakkaat voivat luottaa pitkällä tähtäimellä, Mikkola tähdentää.
SKAL esittää liikenne- ja viestintäministeriölle:
- esitettyjen muutosten laajempaa vaikutusarviointia ennen eduskuntakäsittelyä
- pienimuotoista toimintaa 10 000 euron vuosirajaan asti ilman liikennelupaa kokonaan poistettavaksi liikennekaaresta
- kaupalliselle tavaraliikenteelle pakettiautoilla ja alle 40 km/h traktoreilla kevennettyä lupamenettelyä, joka sisältää toimipaikkavaatimuksen Suomessa sekä yrityksen ja sen taustahenkilöiden hyvämaineisuuden ja vakavaraisuuden vaatimuksen. Lupa haettaisiin Trafista ja siihen sovellettaisiin samoja kriteereitä kuin taksiliikenneluvassa
- lupaedellytysten toteutumisen vuotuisen seuraamisen jatkamista viranomaistehtävänä
- että vankeustuomio vaikuttaisi jatkossakin henkilön hyvämaineisuuteen ja sitä kautta lupaedellytyksiin;
- että liikennelupapoikkeuksista säädettäisiin jatkossakin lailla (asetuksen sijaan)
- liikennelupakauden pituuden säätämistä 10-vuotiseksi hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti;
- taksiliikennettä sallittavaksi myös yhteisöluvalla;
- ”ajoneuvoa koskevien vaatimusten” sisällyttämistä liikennekaareen nykyisessä laajuudessaan.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. SKAL:n jäsenkuntaan kuuluu noin 5 600 kuljetus- ja logistiikka-alan yritystä.
Lähde: Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Kuva: SKAL/Juha Harju
