HSL: Liikennekaari uhkaa joukkoliikenteen kehittämistä
Helsingin seudun liikenne on ilmaissut huolensa liikenneministeriön valmistelemasta liikennekaari-ehdotuksesta. Kuntayhtymän mukaan malli ei huomioi riittävästi viranomaisten tilaamaa joukkoliikennettä ja sen erityisasemaa suurissa kaupungeissa.
Helsingin seudun liikenne on ilmaissut huolensa siitä, että liikenneministeriön kaavailema liikennekaari vaarantaisi joukkoliikenteen kehittämisen kaupunkialueilla. Kuntayhtymän mukaan liikennekaaren kuvailemien henkilöliikennepalveluiden ja digitaalisten ratkaisujen kehittäminen ei edellytä kaupunkien nykyisen joukkoliikennemallin purkamista. HSL:n kulmasta keskeisin ongelma on se, että viranomaisen järjestämä liikenne esitetään pääsääntöisesti markkinaehtoista liikennettä täydentäväksi.
– Liikennekaaressa on sivuutettu suurten kaupunkien joukkoliikennejärjestelmän hyödyt ja tulokset. Perusteluissa on väheksytty viranomaisen järjestämän liikenteen merkitystä, yliarvioitu sääntelystä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja aliarvioitu sääntelyn purkamisen haittoja ja riskejä. Esityksestä henkii ministeriön epäluottamus toimivaltaisten viranomaisten kykyyn toimia yhteiskunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti ja käyttää harkintavaltaa tarkoituksenmukaisesti. Periaate, jossa markkinaehtoinen liikenne menisi aina viranomaisen järjestämän liikenteen edelle, on EU-lain vastainen ja tämä on lakiesityksessä korjattava, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kritisoi.
Suomessa yli 20 kaupunkiseutua tai kaupunkia toimivat joukkoliikenteen toimivaltaisina viranomaisina, jolloin ne suunnittelevat, kilpailuttavat ja tilaavat joukkoliikenteen kokonaisuutena, joka sisältää myös harvempia asuinalueita ja hiljaisempia ajankohtia. Samalla viranomaiset vastaavat joukkoliikenteen tuen kohdistamisesta. Suomen nykyinen joukkoliikennelaki ja EU:n palvelusopimusasetus suojaavat viranomaisten tilaamaa liikennettä ulkopuoliselta liikenteeltä, joka keskittyisi viemään lipputuloja vain suosituimmilta linjavuoroilta.
HSL:n mukaan liikennekaaren toteutuminen ehdotetun kaltaisena tarkoittaisi oikeudellisesti epävarmaa tilannetta viranomaisliikenteen ja markkinaehtoisen liikenteen välille. Tilanteessa olisi vaikea tietää, milloin markkinaehtoinen liikenne rikkoo viranomaisen oikeuksia, johtaen kalliisiin ja hitaisiin oikeusprosesseihin.
Liikennekaari tarkoittaisi HSL:n pahimmissa visioissa merkittävää lipputulojen laskua ja kuntien tukiosuuden kasvua. Kuntayhtymän näkemyksen mukaan tilanne olisi vieläkin pahempi raideliikenteessä, sillä kuka tahansa voisi perustaa esimerkiksi kehäradan kanssa kilpailevaa bussiliikennettä. Tämä vaikeuttaisi liikennejärjestelmäsuunnittelua ja sen pitkäjänteisyyttä sekä saattaisi tehdä raideliikenteen investoinnit arvottomiksi. Ongelmalliseksi koetaan myös viranomaisten vaikutuskeinojen puuttuminen bussikaluston ja sen päästöjen suhteen. Liikenneministeriön esitys puoltaa hajautetun ja nopeasti muuttuvan yrittäjäkeskeisen liikennepalvelutarjonnan edistämistä, eikä palveluiden jatkuvuutta pidetä oleellisena edes matkustajien kannalta.
Nykymuotoisena esitys vaikeuttaisi liikenteen haittoihin puuttumista pääkaupunkiseudulla, sillä se poistaisi kaupungeilta keskeisen keinon säännellä esimerkiksi tilankäyttöä, lähipäästöjä, melua, energiankäyttöä ja esteettömyyttä. Haittojen sivuuttamisen perusteena käytetään väitettä, että markkinaehtoinen liikenne uusien palveluiden kanssa vähentäisivät merkittävästi yksityisautoilua. Väitteelle ei kuitenkaan ole tutkittuja perusteita ja se voi olla virheellinen erityisesti kaupunkiseuduilla, joissa joukkoliikenteellä on korkea osuus liikenteestä.
– Toistaiseksi ei ole nähtävissä, että digitaalisella jakamistaloudella olisi merkittäviä positiivisia vaikutuksia kaupunkiliikenteeseen. Esimerkiksi San Franciscossa suurin osa Uberin käyttäjistä on siirtynyt palveluun joukkoliikenteestä, millä on kielteiset vaikutukset ruuhkautumiseen, ympäristöön ja päästöihin. On toivottavaa, että suomalainen lakivalmistelu perustuu faktoihin eikä vain toiveisiin, Rihtniemi sanoo.
HSL:n mukaan liikennekaaren ongelmana on myös se, että Suomea tarkastellaan valtakunnallisena kokonaisuutena eikä kaupunkiraideliikennettä pidetä merkityksellisenä. Joukkoliikenteen edellytykset ovat hyvin erilaiset suurilla kaupunkiseuduilla verrattuna haja-asutusalueisiin, että yhtä oikeaa järjestämismallia ei ole.
HSL:n mukaan liikennekaari-ehdotuksessa on kuitenkin hyvääkin, sillä sen tavoitteet henkilöliikennepalveluiden joustavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi ja digitaalisten palveluiden kehittämiseksi ovat kannattamisen arvoisia. Niiden lisäksi lakiuudistuksessa tulisi kuitenkin huomioida myös kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehityksen turvaaminen.
”HSL toivookin, että lakiesityksen perusteluista poistetaan kannanotot ja väitteet, jotka eivät ole PSA:n (EU:n palvelusopimusasetuksen) mukaisia. Lisäksi vaikutusarviota on syytä täydentää ympäristövaikutusten sekä yleishyödyllisten palvelujen saatavuuden, luotettavuuden, esteettömyyden ja sosiaalisen tasa-arvon näkökohdilla.”
Alla ovat kootusti HSL:n ministeriölle esittämät muutostoiveet liikennekaareen.
HSL:n esitykset ministeriölle:
- Reittiliikenne- ja kutsuliikenneluvat on säilytettävä tai toissijaisesti luotava ilmoitusmenettely
- Viranomaisen voitava asettaa yksinoikeus ryhtyessään liikenteen hankintaan
- Poistettava PSA:n vastaisena kohta, jossa viranomaisen järjestämä liikenne määritellään markkinaehtoista liikennettä täydentäväksi
- Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeytysuhka viranomaisen keinovalikoimaan
- Matkustajainformaatiota välittävien avointen rajapintojen tulee olla dokumentoituja
- Ei velvoittavaa määräystä mahdollisuudesta matkalippujen jälkilaskutukseen
- Joukkoliikenneinformaation käyttämisestä ei saa periä maksua
- Lakiesityksen vaikutusarvioita on täydennettävä ympäristöä, palveluiden saatavuutta, luotettavuutta, esteettömyyttä, sosiaalista tasa-arvoa sekä yhdyskuntarakennetta koskevien vaikutusten osalta
- Palveluseteli poistettava lakiesityksestä PSA:n vastaisena yritystuen muotona
Lähde: HSL, kuvituskuva: Aake Kinnunen
