Lue viiden minuutin juttu, niin olet jälleen valmis liikenteeseen

Uudenlaista sujuvuutta, opeteltavaa, haasteita – ja liikennevirhemaksu. Tieliikennelain uudet säännöt, käytännöt ja liikennemerkit selviävät Autoliiton havainnollisilta vinkkivideoilta.

Kesäkuu toi käyttöön uuden tieliikennelain, jossa on lukuisia muutoksia ja uudistuksia, jotka autoilijan on syytä tietää. Uusien ja uudistuneiden liikennemerkkien lisäksi laki toi mukanaan muutakin opeteltavaa.

Näin toimii uusi liikennevirhemaksu

Yksi keskeisistä muutoksista on uusi liikennevirhemaksu, joka tuli rikesakkojärjestelmän tilalle. Kyseessä ei ole sakko vaan hallinnollinen sanktio, jatkossakin voi saada sakkorangaistuksen, jota käytetään rangaistuksena vakavammista liikennerikoksista.

– Esimerkiksi pienestä ylinopeudesta selviää liikennevirhemaksulla ja vähän isommasta saa puolestaan vähintään sakkorangaistuksen, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen selventää.

Liikennevirhemaksun suuruus on määritelty rikkomuskohtaisesti tieliikennelaissa ja sen suuruuteen vaikuttaa teon lisäksi se, kenelle liikennevirhemaksu määrätään.

– Esimerkiksi polkupyöräilijälle liikennevirhemaksu on eri suuruinen kuin auton kuljettajalle.

Aiemmin esimerkiksi pienistä ylinopeuksista määrätyt kolme rikesakkoa vuodessa tai neljä kahdessa vuodessa saattoivat johtaa ajokieltoon, mutta liikennevirhemaksut tuovat asiaan muutoksen. Enintään 60 km/h rajoitusalueella korkeintaan 10 km/h ylinopeudesta ja yli 60 km/h alueella korkeintaan 15 km/h ylinopeudesta määrätyt liikennevirhemaksut eivät kertyessäänkään tuo ajokieltoa. Tätä kovemmat ylitykset puolestaan kasaantuvat entiseen tapaan.

Kännyn käyttö sallittua, kun auto ei liiku

Uusi tieliikennelaki mahdollistaa älypuhelimen pitämisen kädessä esimerkiksi liikennevaloissa seisottaessa. Huomio pitää silti kohdistaa liikenteeseen. Liikennevaloihin pysähtynyt autoilija voi siis pidellä matkapuhelinta kädessään esimerkiksi viestien naputtelua tai puhelujen soittamista varten. Tähän asti kännykän käyttö liikennevaloissa on ollut kiellettyä ilman asiaankuuluvaa hands free -laitetta.

Ajon aikana eli auton liikkuessa älypuhelimeen ei saa uudenkaan lain mukaan koskea.

Autoliiton Teppo Vesalainen tähdentää, että ennen liikkeellelähtöä matkapuhelin on syytä laskea kädestä ja keskittyä ilman häiriötekijöitä liikenteeseen ja ajamiseen.

– On syytä miettiä, mitkä asiat ovat niin tärkeitä, että ne oikeasti pitää hoitaa liikennevaloissa – mielestäni ainakaan sosiaalisen median päivittäminen ei sitä pitäisi olla.

Pysäköinti vasemmalle puolen kaksisuuntaisella tiellä

Uusi laki sallii pysäyttämisen ja pysäköinnin taajamassa, kaksisuuntaisella tiellä, myös tien vasempaan reunaan. Tämä tarkoittaa sitä, että pysäköitäessä kaksisuuntaisella tiellä vasempaan reunaan joudutaan ylittämään vastaantulevan liikenteen kaista. Tällöin autoilijan on väistettävä edestä lähestyvää liikennettä.

Autossa oikealla puolella olevat matkustajat joutuvat poistumaan vasempaan reunaan pysäköidystä autosta ajoradan puolelle. Se vaatii tarkkaavaisuutta jo ennen oven avaamista, ettei edestä lähesty autoa tai muuta liikennettä. Liikkeelle lähtö tien vasemmasta reunasta voi olla konstikasta ja edellyttää kuljettajalta erityistä varovaisuutta. Tuolloin on väistettävä kaikkea muuta liikennettä eli myös vastaantulijoita.

Kääntyessä saa valita sopivimman kaistan

Uusi laki antaa aiempaa enemmän omaa harkintavaltaa tielläliikkujille toimia liikenneympäristössä itselleen ja muille järkevimmällä mutta turvallisella tavalla. Siitä käy esimerkiksi uusi kääntyvää ajoneuvoa koskeva lievennys.

Jos ajoradalla, jonne ollaan kääntymässä, on samaan ajosuuntaan useampia ajokaistoja, saa kääntyä omaan käyttötarkoitukseen sopivimmalle kaistalle, muu liikenne huomioon ottaen.

Peräkärryllä satasta – katso hurja testivideo

Suomalaiset ovat mökki- ja peräkärrykansaa. Ei ole yllätys, että kevytperävaunujen turvallisuus puhuttaa nyt, kun uusi tieliikennelaki nostaa niiden maksiminopeuden sataan kilometriin tunnissa. Laki siis mahdollistaa O1-luokan jarruttomien kevytperävaunujen maksiminopeudeksi sata kilometriä tunnissa, mikäli tiekohtaiset nopeusrajoitukset sen sallivat.

Peräkärryn ajokäytös väistötilanteissa voi nimittäin aiheuttaa vaaratilanteita, kuten selvisi Moottorin tuoreessa ja kattavassa peräkärryjen väistötestissä.

Autoilijalta vaaditaan maalaisjärkeä: kukaan ei jatkossakaan kiellä ajamasta peräkärryn kanssa 80 km/h tai hiljempaa, jos se tuntuu turvallisimmalta vaihtoehdolta.

Kaikki testatut peräkärryt luistelivat väistökokeessa viimeistään 85 km/h nopeudessa niin laajoilla liikkeillä, että tavallisella maantiellä tila olisi käynyt todella vähiin. Katso hurja testivideo.

Täydellisen testiraportin voit lukea uusimmasta Moottorin numerosta 6/2020 tai sähköisesti Lehtiluukun kautta.

Tukku uusia liikennemerkkejä

Katukuvaan ilmestyy myös uusia liikennemerkkejä. Lisäksi monet vanhat tutut liikennemerkit saavat pienen kasvojenkohotuksen. Ihan heti niitä ei kaikkialla näy, sillä vanhoja merkkejä muutetaan – jo ihan kustannussyistäkin – uudistettujen mukaisiksi kymmenen vuoden siirtymäajan puitteissa.

– Täysin uusia merkkejä ovat muun muassa nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty, ajokaistojen yhdistyminen, väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa, vähimmäisnopeus, pyöräkatu, pyöräkaista, kuormauspaikka, keskusta sekä erilaiset jalankulkua, polkupyöräilyä ja mopoilua rajoittavat liikennemerkit, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen listaa.

Vanhoja liikennemerkkejä myös nykyaikaistetaan ulkoasultaan, mutta ne ovat aika helposti tunnistettavissa entisikseen: ihmishahmoista on tehty sukupuolineutraaleja, liikennemerkeissä esiintyviä nuolia on tyylitelty ja liikennemerkkien symboleita osittain nykyaikaistettu.

Vähimmäisnopeus sai liikennemerkin

Uudella vähimmäisnopeus-liikennemerkillä määritetään nopeus, jota ei saa alittaa, ellei liikennetilanne muuta edellytä. Näin saadaan estettyä esimerkiksi hitaiden ajoneuvojen kuljettaminen tietyillä tieosuuksilla tai ajokaistoilla. Käyttöön tulee tietty myös vähimmäisnopeus päättyy -liikennemerkki.

Pyöräily vastavirtaan sallituksi

Kaikilta kanssaliikkujilta edellytetään uudenlaista varovaisuutta, sillä lakimuutos toi luvan pyöräillä vastavirtaan tietyillä yksisuuntaisilla katuosuuksilla. Käytäntö tulee sallituksi tietyillä yksisuuntaisilla teillä muuta liikennettä vastaan ”Kielletty ajosuunta” -liikennemerkin alla olevalla lisäkilvellä. Pyöräilijöiden on tällöin ajettava kulkusuunnastaan katsottuna tien oikeassa reunassa.

Laki toi mukanaan myös uuden katutyypin eli pyöräkadun. Siellä saa ajaa muillakin ajoneuvoilla mutta pyöräilijöille on annettava esteetön kulku. Ajonopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi – tietenkin nopeusrajoituksen sallimissa puitteissa.

Uutta autoilijan väistämisvelvollisuuteen

Totuttujen väistämismerkkien lisäksi väistämisvelvollisuuden autoilijalle tuo liikennemerkki ”Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa”. Merkkiä tullaan käyttämään vain korotettujen pyörätien jatkeiden yhteydessä.

Pyörätien jatke voidaan maalata vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä pyöräilijöitä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä tai risteyksessä on liikennevalot.

Paperilappukin käy pysäköinnissä

Jos pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu pysäköintipaikka- tai pysäköintikieltomerkkien alla olevalla lisäkilvellä, on pysäköinnin alkamisaika ilmoitettava selkeästi havaittavalla tavalla. Lakitekstin sanamuoto tuo helpotusta autoilijan arkeen, sillä pysäköinnin alkamisajan voi pysäköintikiekon sijaan ilmoittaa esimerkiksi paperilapulla.

Valitaanpa pysäköinnin alkamisajan ilmoittamistavaksi mikä hyvänsä, on ilmoitettu aika oltava auton tuulilasin läpi luettavissa – siis selvästi näkyvillä. Esimerkiksi auton etuistuimelle lappua ei voi jättää.

Hätävilkkuja ja valkoisia viivoja

Hätävilkkuja voidaan jatkossa käyttää myös liikkuvassa ajoneuvossa ja näin varoittaa muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta, kuten liikenteen äkillisestä hidastumisesta.

Aiemmin keltaiset varoitus- ja sulkuviivat sekä sulkualueet maalataan jatkossa valkoisella – myös kaksisuuntaisilla teillä. Taustalla on kansainvälinen liikennemerkkejä ja -opasteita koskeva yleissopimus, jonka tarkoituksena on ollut helpottaa tieliikennettä ja lisätä liikenneturvallisuutta yhtenäistämällä liikennemerkit ja niissä olevat tunnukset sekä liikenneopasteet ja tiemerkinnät.

Matkailuautojen nopeuteen muutos

Laki muuttaa myös matkailuautojen suurimpia ajoneuvokohtaisia sallittuja ajonopeuksia. Muutoksella on oma vaikutuksensa liikenteen sujuvuuteen.

Kesäkuun tullen suurimmalta teknisesti sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin matkailuautoilta ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus poistuu kokonaan ja yli 3,5 tonnin matkailuautojen maksiminopeus on mahdollista nostaa muutoskatsastuksella 80 km/h:sta 100 km/h:iin.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, Väylä Lähteet: Autoliitto, Traficom