19.2.2023 Matkailu Liberland: pieni mikrovaltio Kroatian ja Serbian välissä Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Jugoslavian hajoaminen pirstaloi Balkania. Uusien valtioiden synty muodosti luonnollisesti myös uusia rajoja, joka aiheuttaa yhtä tänä päivänä rajakiistoja – sekä tarjosi opportunistille mahdollisuuden perustaa kokonaan uuden valtion. Liberland? Siis valtio Euroopassa? Kyllä ja ei. Balkan on ollut vuosisatoja yksi Euroopan ruutitynnyreitä, jonka santaan on haudattu paljon muitakin kuin suomalaisia, ja josta se ensimmäinen maailmojenkin sota sai alkunsa. Ei, niin vanha ei Liberland sentään ole. Tuo mikrovaltio – tunnettu myös nimellä Free Republic of Liberland – on perustettu 13.4. 2015, mutta sen juuret juontavat Itävalta-Unkarin hajoamiseen. Yksinkertaistaen kyseessä on pieni seitsemän neliökilometrin maapalanen Tonavan länsirannalla Kroatian ja Serbian välissä. Paikalliset tuntevat sen nimellä Gornja Sika. Se on osa Kroatian ja Serbian välistä rajakiistaa, jossa Serbia on sitä mieltä, että Tonava on maiden välinen rajajoki, kun taas Kroatian mielestä vanha karttapohja ajalta ennen Tonavan suoristamista 1800-luvulla – sen ollessa vielä Itävalta-Unkarin sisäjoki – on oikea raja. Tämä oikeuttaisi Kroatian lukuisiin maa-alueisiin nykyisen Tonavan itärannalta, siis nykyisin Serbiaan kuuluvilta alueilta. Näiden kahden eri näkemyksen mukaan maiden väliin on jäänyt kuitenkin yksi pieni maa-alue, jota kumpikaan ei halua ja siten myöskään tunnista. Se on siis terra nullius eli ei kenenkään maa. Ja juuri tuon pläntin tsekkiläinen ja taloustieteitä sekä kansainvälistä politiikkaa opiskellut Vít Jedlička päätti omia itselleen Liberlandin perustamista varten. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Ei edes Euroopan pienin Seitsemän neliökilometrin kokoisena Liberland on hieman Gibraltaria suurempi. Vatikaaniin verrattuna se on kuitenkin jättiläinen, noin 15 kertaa sitä suurempi. Myös Monaco on selvästi Liberlandia pienempi. Yksi iso tekijä kuitenkin erottaa Liberlandin noista valtiosta. Liberlandissa ei ole oikeastaan mitään infrastruktuuria: yksi peltotie ja vanha purkukuntoinen talo. Ja koska Kroatia ja Serbia eivät tunnusta Liberlandia, sillä ei ole luonnollisestikaan myös virallista rajaa. Maan saaman julkisuuden ansiosta useampi seikkailija on päättänyt kuitenkin käydä siellä, joten nykyisin aluetta partioivat Kroatian rajaviranomaiset. Alueelle yrittävät pidätetään ja he saavat sakot. Tunnistamon tuntemattomuus Liberlandia ei ole tunnistanut yksikään YK:n jäsenvaltio. Ainoastaan muutama toinen mikrovaltio on sen tunnistanut, yhtenä esimerkkinä Somaliland, jota sitäkään ei kukaan ole tunnustanut viralliseksi maaksi – paitsi tietysti Liberland. Rajakiistoissa ei sen sijaan ole mitään ihmeellistä, sellaisia on yhä nykyään toista sataa useiden valtioiden välillä, ja esimerkiksi yhä vaikkapa Kanadan ja USA:n välillä. Se, ettei Liberlandia ole tunnustettu viralliseksi valtioksi ei ole kuitenkaan estänyt Vít Jedličkaa valitsemasta Liberlandille hallitusta, perustuslakia, omaa krypropohjaisen valuuttaa sekä myös oikeutta myöntää halukkaille Liberlandin kansalaisuus ja passi. Näistä jälkimmäinen luonnollisesti maksaa. Rahan lisäksi kansalaisuuden voi myös ansaita työskentelemällä Liberlandille. Kiistanalainen johtohahmo Liberlandin vuonna 1983 syntynyt presidentti Vít Jedlička tuntuu jakavan voimakkaasti mielipiteitä. Osa pitää häntä lähes vapaustaistelijana, toiset taas kepulikeinoin rikastuvana huijarina, joka hakee itselleen julkisuutta kyseenalaisin keinoin. Presidentinvirkansa lisäksi Jedlička toimii myös toisen kotimaansa eli Tšekkoslovakian politiikassa. Hän on oikeistoliberaalisen ja EU-kriittisen Svobodní puolueen jäsen. Jedlička itse on kertonut haluavansa luoda yhteiskunnan, jossa hurskaat ihmiset voivat vaurastua ilman sen suurempaa valtiollista sääntelyä kuin verotustakaan. Verojen maksaminen olisi Liberlandissa esimerkiksi vapaaehtoista, mutta siitä palkittaisiin. Esimerkiksi tällaista vapaammista valtioista Jedlička on maininnut sekä Monacon että Liechtensteinin. Herran omin sanoin: ”Perustimme Liberlandin 13. huhtikuuta 2015 Thomas Jeffersonin syntymäpäivän kunniaksi. Halusimme luoda uudestaan Amerikan vallankumouksen hengen. Haluamme myös yhdistää amerikkalaisen tasavallan, sveitsiläisen demokratian ja Singaporen meritokratian parhaat elementit. Haluamme luoda järjestelmän, jossa hallinto toimisi nykyaikaisella ja läpinäkyvällä tavalla". Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Suuret suunnitelmat Tällä hetkellä Liberlandissa ei ole siis mitään muuta kuin tyhjää tonttia. Suunnitelmat ovat kuitenkin suuret. Maan virallisessa arkkitehtuurikilpailussa kerättiin ehdotuksia siitä, miten ja mihin suuntaan maan arkkitehtuuria voitaisiin kehittää. Ja kehitystarvetta todella on, jos Liberland joskus oikeasti tunnustetaan ja sinne pääsee muuttamaan. Liberland on myöntänyt tähän mennessä yli 7000 passia, ja hakemuksia on Liberlandin edustajien mukaan odottamassa yli 700 000 kappaletta. Suunnitelmissa on siis iso kaupunki, jolla olisi jopa oma lentokenttä. Vertailun vuoksi Monacon pinta-ala on hieman yli kaksi neliökilometriä eli se on 3,5 kertaa Liberlandia pienempi, mutta siellä on vain 38 350 asukasta. Ja lentokentää ei Monacossa ole, sen virkaa ajaa heliport, jonne pääsee nopeasti Nizzan kentältä. Teksti: Vesa Eskola, kuvat: Wikipedia ja Liberland Lue lisää Kaikki artikkelit 26.7.2024 Matkailu Onko kaupunkimatkailun aika vähitellen ohi? 25.7.2024 Ulkomaanmatkailu Berliini on teknomusiikin pääkaupunki, ja sen klubeissa voi kokea jotain ennennäkemätöntä 24.7.2024 Matkailu Nousu Normandian huimiin ja sotahistoriallisiin maisemiin 22.7.2024 Matkailu Pihtiputaan Keihäsmuseo – lajinsa ainoan museon tulevaisuus on hämärän peitossa 20.7.2024 Matkailu Päivän kuva(t): Banksyn laaja kattaus Tallinnassa 20.7.2024 Päivän kuva Päivän kuva: kolmatta viikkoa satoja karavaanareita Kiuruvedellä – viimeisimpänä tapahtumana Iskelmäviikko 19.7.2024 Matkailu Tekoäly käy haastamaan matkaoppaita 16.7.2024 Matkailu Matkavinkki Tallinna: visuaalista herkkua Fotografiskassa 16.7.2024 Lentokoneet Lentopelko hallintaan 3/3 – Finnairin lentäjä hälventää vastauksillaan lentopelkoja Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 25.7.2024 Esittely Koeistuttu: Nissan Ariya Nismo – "tehokkaampi ja edullinen" 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 25.7.2024 Käyttötesti Käyttötesti: Opel Astra Electric ja halpaa huoltoa 26.7.2024 Tekniikka Audin uusi 48 voltin kevythybridijärjestelmä lähentelee jo perushybridiä 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 23.7.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: kesälomamatka diesel-Mersulla paljasti sivuääniä ja lisää auton hyvistä ja huonoista puolista 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 20.7.2024 Huutokauppahelmet Huutokauppahelmet – Ford Escort RS Cosworth ja aikakauden ikoni 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 2.7.2024 Ajoneuvot Lataushybridiksi muuttunut BMW M5 löysi Suomen autoverojärjestelmän porsaanreiän - peräti 60 000 euroa edeltäjäänsä halvemmalle häviää hinnassa myös M3 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 11.7.2024 Uutinen Hallitus suunnittelee matkailuautojen autoverotuen poistamista asteittain – alan toimijat ovat huolissaan