Liberland: pieni mikrovaltio Kroatian ja Serbian välissä

Jugoslavian hajoaminen pirstaloi Balkania. Uusien valtioiden synty muodosti luonnollisesti myös uusia rajoja, joka aiheuttaa yhtä tänä päivänä rajakiistoja – sekä tarjosi opportunistille mahdollisuuden perustaa kokonaan uuden valtion.

Liberland? Siis valtio Euroopassa? Kyllä ja ei. Balkan on ollut vuosisatoja yksi Euroopan ruutitynnyreitä, jonka santaan on haudattu paljon muitakin kuin suomalaisia, ja josta se ensimmäinen maailmojenkin sota sai alkunsa.

Ei, niin vanha ei Liberland sentään ole. Tuo mikrovaltio – tunnettu myös nimellä Free Republic of Liberland – on perustettu 13.4. 2015, mutta sen juuret juontavat Itävalta-Unkarin hajoamiseen.

Yksinkertaistaen kyseessä on pieni seitsemän neliökilometrin maapalanen Tonavan länsirannalla Kroatian ja Serbian välissä. Paikalliset tuntevat sen nimellä Gornja Sika. Se on osa Kroatian ja Serbian välistä rajakiistaa, jossa Serbia on sitä mieltä, että Tonava on maiden välinen rajajoki, kun taas Kroatian mielestä vanha karttapohja ajalta ennen Tonavan suoristamista 1800-luvulla – sen ollessa vielä Itävalta-Unkarin sisäjoki – on oikea raja. Tämä oikeuttaisi Kroatian lukuisiin maa-alueisiin nykyisen Tonavan itärannalta, siis nykyisin Serbiaan kuuluvilta alueilta.

Näiden kahden eri näkemyksen mukaan maiden väliin on jäänyt kuitenkin yksi pieni maa-alue, jota kumpikaan ei halua ja siten myöskään tunnista. Se on siis terra nullius eli ei kenenkään maa. Ja juuri tuon pläntin tsekkiläinen ja taloustieteitä sekä kansainvälistä politiikkaa opiskellut Vít Jedlička päätti omia itselleen Liberlandin perustamista varten.

Ei edes Euroopan pienin

Seitsemän neliökilometrin kokoisena Liberland on hieman Gibraltaria suurempi. Vatikaaniin verrattuna se on kuitenkin jättiläinen, noin 15 kertaa sitä suurempi. Myös Monaco on selvästi Liberlandia pienempi.

Yksi iso tekijä kuitenkin erottaa Liberlandin noista valtiosta. Liberlandissa ei ole oikeastaan mitään infrastruktuuria: yksi peltotie ja vanha purkukuntoinen talo. Ja koska Kroatia ja Serbia eivät tunnusta Liberlandia, sillä ei ole luonnollisestikaan myös virallista rajaa. Maan saaman julkisuuden ansiosta useampi seikkailija on päättänyt kuitenkin käydä siellä, joten nykyisin aluetta partioivat Kroatian rajaviranomaiset. Alueelle yrittävät pidätetään ja he saavat sakot.

Tunnistamon tuntemattomuus

Liberlandia ei ole tunnistanut yksikään YK:n jäsenvaltio. Ainoastaan muutama toinen mikrovaltio on sen tunnistanut, yhtenä esimerkkinä Somaliland, jota sitäkään ei kukaan ole tunnustanut viralliseksi maaksi – paitsi tietysti Liberland.

Rajakiistoissa ei sen sijaan ole mitään ihmeellistä, sellaisia on yhä nykyään toista sataa useiden valtioiden välillä, ja esimerkiksi yhä vaikkapa Kanadan ja USA:n välillä.

Se, ettei Liberlandia ole tunnustettu viralliseksi valtioksi ei ole kuitenkaan estänyt Vít Jedličkaa valitsemasta Liberlandille hallitusta, perustuslakia, omaa krypropohjaisen valuuttaa sekä myös oikeutta myöntää halukkaille Liberlandin kansalaisuus ja passi. Näistä jälkimmäinen luonnollisesti maksaa. Rahan lisäksi kansalaisuuden voi myös ansaita työskentelemällä Liberlandille.

Kiistanalainen johtohahmo

Liberlandin vuonna 1983 syntynyt presidentti Vít Jedlička tuntuu jakavan voimakkaasti mielipiteitä. Osa pitää häntä lähes vapaustaistelijana, toiset taas kepulikeinoin rikastuvana huijarina, joka hakee itselleen julkisuutta kyseenalaisin keinoin.

Presidentinvirkansa lisäksi Jedlička toimii myös toisen kotimaansa eli Tšekkoslovakian politiikassa. Hän on oikeistoliberaalisen ja EU-kriittisen Svobodní puolueen jäsen.
Jedlička itse on kertonut haluavansa luoda yhteiskunnan, jossa hurskaat ihmiset voivat vaurastua ilman sen suurempaa valtiollista sääntelyä kuin verotustakaan. Verojen maksaminen olisi Liberlandissa esimerkiksi vapaaehtoista, mutta siitä palkittaisiin. Esimerkiksi tällaista vapaammista valtioista Jedlička on maininnut sekä Monacon että Liechtensteinin.

Herran omin sanoin: ”Perustimme Liberlandin 13. huhtikuuta 2015 Thomas Jeffersonin syntymäpäivän kunniaksi. Halusimme luoda uudestaan Amerikan vallankumouksen hengen. Haluamme myös yhdistää amerikkalaisen tasavallan, sveitsiläisen demokratian ja Singaporen meritokratian parhaat elementit. Haluamme luoda järjestelmän, jossa hallinto toimisi nykyaikaisella ja läpinäkyvällä tavalla".

Suuret suunnitelmat

Tällä hetkellä Liberlandissa ei ole siis mitään muuta kuin tyhjää tonttia. Suunnitelmat ovat kuitenkin suuret. Maan virallisessa arkkitehtuurikilpailussa kerättiin ehdotuksia siitä, miten ja mihin suuntaan maan arkkitehtuuria voitaisiin kehittää. Ja kehitystarvetta todella on, jos Liberland joskus oikeasti tunnustetaan ja sinne pääsee muuttamaan. Liberland on myöntänyt tähän mennessä yli 7000 passia, ja hakemuksia on Liberlandin edustajien mukaan odottamassa yli 700 000 kappaletta.

Suunnitelmissa on siis iso kaupunki, jolla olisi jopa oma lentokenttä. Vertailun vuoksi Monacon pinta-ala on hieman yli kaksi neliökilometriä eli se on 3,5 kertaa Liberlandia pienempi, mutta siellä on vain 38 350 asukasta. Ja lentokentää ei Monacossa ole, sen virkaa ajaa heliport, jonne pääsee nopeasti Nizzan kentältä.

Teksti: Vesa Eskola, kuvat: Wikipedia ja Liberland