Matkailu | 21.4.2020

Lämpimän päivän luontoretki kotisohvalta – kyykäärmeet ruudulla

WWF:n kyykameran avulla talvihorroksesta heräävien käärmeiden kevättä voi seurata suoraan kotisohvalta.

Jaa artikkeli

WWF:n Luontolivessä seurataan nyt käärmeiden kevättä ja odotellaan muuttolintujen saapumista. Viime vuonna suursuosioon nouseiden livelähetyksten päätähtiä ovat kyyt ja pesimään valmistautuvat kalasääkset.

Edellsikeväänä käärmeiden luikertelua katsottiin yli 500 000 kertaa, ja sääksien pesintää seurattiin 2,4 miljoonaa kertaa, joten ei tarvinne olla kummoinen ennustaja päätelläkseen, että tänä vuonna ennätykset paukkuvat, pitkille luontoretkille kun ei koronakeväänä varsinaisesti ole asiaa. Lähiluonnossa vastaavia elämyksiä on puolestaan tarjolla vain harvoille.

– Haluamme tuoda luonnon ihmisten lähelle vaikeina aikoina. Suorien luontolähetysten parissa voi viihtyä vaikka kotisohvalla, WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze korostaa.

Kyykamera

Mainettaan parempi kyy

Sahanlaitakuvioinen kyy on lähes kaikille suomalaisille tuttu laji. Kyiden lisäksi lähetyksessä voi nähdä rantakäärmeitä. Kameran paikka valittiin yhteistyössä käärmeharrastaja Toni Beckmanin kanssa.

– Tavoitteemme on tehdä käärmeitä, etenkin kyytä, tutummaksi ihmisille ja hälventää niihin kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja, WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki sanoo.

Kyykamera

Tältä kyykamerassa näyttää lämpimänä päivänä. Jos sää ei suosi, eivät käärmeetkään näyttäydy. Hyvällä kelillä kameran edessä saattaa olla ruuhkaa.

Suomessa kyitä elää melkein koko maassa, mutta niiden määrät ovat vähentyneet paikoin huomattavasti. Kyy ei ole Suomessa rauhoitettu laji.

– Kyy ei ole aggressiivinen eläin. Jos se puree, se tekee sen vihoviimeisenä puolustuskeinonaan. Viestimme on, että kyitä kannattaa varoa, mutta vainoon ei ole syytä, Niinimäki sanoo.

Terveelle aikuiselle kyyn purema ei ole kovin vaarallinen, mutta lapsille ja vanhuksille purema voi olla riski. Kyyn purtua niin aikuisten kuin lastenkin tulee hakeutua välittömästi lääkärin hoitoon, WWF muistuttaa.

Sääkset palaavat pohjoiseen

Sääksiä, vanhalta nimeltään kalasääskiä, on seurattu WWF:n Luontolivessä jo neljänä kesänä. Tänä vuonna WWF ja luontokuvaaja Juha Taskinen veivät kameran Saimaalla sijaitsevalle pesälle jo maaliskuussa, jotta katsojat voisivat seurata pesintää emojen saapumisesta asti. Oheinen kuva on peräisin kuvaajan arkistosta.

Pesä on vielä tyhjä, mutta ei todennäköisesti kauaa. Ensimmäiset sääkset saapuvat Suomeen toisinaan jo maaliskuun puolella.

– Sääkset solmivat elinikäisen parisuhteen ja palaavat useimmiten tuttuun pesään. Katsojat pääsevät siis suurella todennäköisyydellä seuraamaan samaa paria kuin edellisinäkin vuosina, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

Sääksi on iso petolintu, joka luokiteltiin Suomessa vielä hiljattain silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi. Sääksien vaarana on etenkin metsästys niiden pitkällä muuttomatkalla Afrikkaan. Lisäksi sääksiä uhkaa pula pesäpaikoista. Ne rakentavat pesänsä korkeille paikoille, useimmiten vanhan puun latvaan. Painava pesä tarvitsee alustakseen jykevän puun, mutta vanhat metsät ovat nykyään harvinaisia hakkuiden takia, WWF taustoittaa.

Luontoliven kyykamera löytyy osoitteesta luontolive.wwf.fi/kyy/ ja sääksien pesintä puolestaan osoitteesta luontolive.wwf.fi/kalasaaski/.

Lähde: WWF Artikkelin pääkuva: Ola Jennersten/WWF Sweden, kyykameran asennus Justus Hyvärinen/WWF Suomi, sääksen poikaset pesässään Juha Taskinen.

Jaa artikkeli

Keskustelu