Näin tehtiin Moottorin suuri peräkärrytesti: kuorma kiinni ja väistökokeeseen maantienopeudella

Moottorin viiden peräkärryn väistökokeet, jotka johtivat yhden vaunun akselin taipumiseen, simuloivat maantienopeuksissa tapahtuvaa väistötilannetta täydellä kuormalla.

Peräkärryille suljetulla lentokentän kiitoradalla suoritetut väistökokeet vaativat ennakkoon tarkkaa suunnittelua, ettei itse suorituspaikalla aikaa kulunut ylimääräisiin toimenpiteisiin.

Ensimmäinen ratkaistava asia oli se, millainen kuorma kärryihin lastattaisiin. Päädyimme käyttämään tieliikenteessä suurinta sallittua perävaunun akselille kohdistuvaa kuormaa, joka vaihteli hieman kunkin testikärryn kantavuudesta riippuen.

Kokonaisuus noudatti nykyistä painorajaa, missä kärryn akselille sallitaan 750 kilon luokittelumassa, minkä lisäksi auton vetokoukku saa ottaa taakakseen vielä ylimääräiset 75 kiloa – edellyttäen, että koukulle kyseisessä autossa tällainen massa sallitaan. Neljän testikärryn eli Akun, JT-Trailerin, Majavan sekä Muulin kokonaismassa on 825 kiloa, ja viides eli Respo kantaa rekisteriotteensa mukaan 750 kilon kokonaismassan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Testatut peräkärryt:

Aku CS-300 LH
JT-Trailer 300K
Majava M 5030 LJ
Muuli 1400SX
Respo 750M331L125PLH

Asiaa monimutkaisti vielä se, että kärryjen lavat olivat hyvin erikokoiset ja -muotoiset. Niinpä jokaiseen kärryyn piti lastata erimuotoiset kuormat, joista otimme valokuvat muistiinpanoiksi – näitä käytettiin sitten paikan päällä, kun kuormaa vaihdettiin kärrystä toiseen.

Hiekkakannuja ja kuormalavoja

Kuormana käytimme 17-kiloisia hiekalla täytettyjä muovikanistereita, jotka sijoitettiin kärryyn mahdollisimman tasapainoisesti. Kannut kiinnitettiin kuormaliinoilla tiukasti paikalleen, ja tuettiin lisäksi puisilla kuormalavoilla kärryn etu- ja takalaitoihin kiinni. Näin varmistettiin se, ettei kuorma liikkuisi rajun väistökokeen aikana.

Kyseistä 825 kilon kokonaispainoa saa lain mukaan vetää autolla, jonka suurin sallittu jarruttoman perävaunun vetomassa on 750 kiloa ja jonka vetokoukulle sallitaan vähintään 75 kg:n pystykuorma. Juuri näin oli testimme vetoauton, Škoda Superb 2.0 TSI 272 4x4 Sport Line DSG A:n tapauksessa.

Irrotimme lopuksi JT-Trailerin hintaan sisältyvän kuomun, koska se ei kuulunut muidenkaan vaunujen vakiovarustukseen. Paikan päällä asetimme vielä jokaisen kärryn rengaspaineet kalibroituun kolmen baarin lukemaan.

Väistökoe levennettynä

Jokaisella kärryllä tehtiin prikulleen sama väistökoe samanlaisilla nopeuksilla. Aluksi keilakujaan suunnattiin 70 km/h, sitten 80 km/h -nopeudella, ja tästä vauhtia nostettiin portaittain viidellä kilometrillä tunnissa, kunnes yhdistelmän käytöksen tai kärryn kestävyyden rajat tulivat vastaan. Oikea lähtönopeus varmistettiin satelliittinavigointiin perustuvalla mittauslaitteistolla.

Väistökoe oli samanlainen mitä käytämme pelkkiä autoja testatessa: keilakartiosta kootun radan tarkoitus on simuloida maantiellä tapahtuvaa väistötilannetta. Kokeessa ajetaan aluksi suoraan 15 metrin verran, sitten vaihdetaan kaistaa niin ikään 15 metrin matkalla ja pysytellään vastaantulijoiden kaistalla 20 metriä. Paluu omalle kaistalle sekä auton suoristaminen ottavat jälleen samat 15 + 15 metriä kuin kokeen alussakin.

Keilakuja on pelkkien henkilöautojen väistökokeissa kauttaaltaan kolme metriä leveä, mutta perävaunujen kanssa levensimme rataa keskikohdasta ja loppupäästä metrin verran, jotta kärryn luistoille jäi enemmän tilaa. Vetoautolla ajoimme samaa linjaa kuin kapeammallakin radalla on ollut tapana.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Liikkeet kuriin kaasulla

Ylimääräisiä kuvioita ja yhdistelmän linkkuun menoa emme halunneet, sillä se olisi saattanut vain hajottaa vetoauton ja keskeyttää kokeet ennen aikojaan. Niinpä rauhoitimme väistön jälkeen syntyvän heiluriliikkeen kaasua painamalla; siihen nelivetoinen, 272-hevosvoimainen Superb tarjosi hyvät mahdollisuudet. Lopuksi jarrutimme yhdistelmän pysähdyksiin ennen kiitoradan päässä sijaitsevaa hiekka-aluetta.

Kärryjen kunto sekä kuorman sidonta tarkastettiin jokaisen väistökokeen jälkeen. Kuten aiemmasta jutustamme ilmeni, kaikki vaunut eivät kestäneet rajun väistöliikkeen aiheuttamaa sivuttaisrasitusta. Täydellisen testiraportin voit lukea uusimmasta, 27.5. ilmestyvästä Moottorin numerosta 6/2020 tai sähköisesti Lehtiluukun kautta.

Teksti ja kuvat: Moottorin työryhmä Testin toteutus: Test Finland Oy