600 miljoonaa euroa korjausvelan lyhentämiseen

Liikenne- ja viestintäministeriö käyttää lisäksi 364 miljoonaa euroa kohdentamattomia varoja korjausvelan lyhentämiseen.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kertoi tänään 600 miljoonan euron lisärahoituksesta teiden korjausvelan lyhentämiseen. Investoinnilla pyritään ehkäisemään maantie-, rautatie- ja vesiväylien rappioitumista.

Tällä hetkellä liikenneverkon korjausvelaksi on arvioitu 2,5 miljardia euroa. Se tarkoittaa tähän asti käytetyllä rahoituksella velan jatkuvaa kasvua. 300 miljoonan euron vuotuisella lisärahoituksella korjausvelka saataisiin maksettua vuoteen 2027 mennessä.

– Autoilijoille liikenneverkon kunnon heikkeneminen näkyy kasvaneina korjauskustannuksia, matka-aikojen pitenemisenä, heikompana ajomukavuutena sekä onnettomuusriskin kasvuna, ministeri Berner painottaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tieverkolle varattu 325 miljoonaa

Heikkenevä liikenneverkosto haittaa myös väylien ylläpitäjiä. Korjauskustannukset paitsi nousevat, ne muuttuvat myös äkillisiksi.

Ministeri Berner painottaa korjausvelan tarkoittavan huonokuntoisten väylien ja rakenteiden, sekä niiden varusteiden ja laitteiden tason korjaamista nykyisten vaatimusten mukaiselle tasolle.

Uusien väylien rakentaminen tai liittymien parantaminen ei kuulu korjausvelan piiriin.

Liikennevirasto on valinnut kunnostuskohteet asiakkaita, eli tienkäyttäjiä kuunnellen. Erityisesti on kuunneltu elinkeinoelämää.

600 miljoonasta eurosta tieverkon kunnostamiseen on varattu 325 miljoonaa euroa. 85 miljoonaa käytetään teiden uudelleen päällystämiseen ja 84 miljoonaa tierakenteiden parantamiseen. 25 miljoonaa on varattu varusteiden, laitteiden ja teiden kuivatuksen parantamiseen. Sorateiden kunnostus saa 16 miljoonaa ja siltojen parantaminen 35 miljoonaa.

Raideliikenteeseen ohjataan 223 miljoonaa ja vesiväyliin 12 miljoonaa. Yhteensä kerrotut luvut tekevät 595 miljoonaa – 5 miljoonaa alle kerrotun 600 miljoonan euron.

Rahoitusta autonomisen liikenteen Aurora-projektille

35 miljoonaa euroa on varattu Aurora-projektiin, jonka tarkoituksena on luova kansainvälisesti ainutlaatuinen automaattisen liikenteen testialue Lappiin.

Vuoden 2016 aikana lisärahoitusta käytetään 100 miljoonan euron verran. Vuodelle 2017 on varattu 300 miljoonaa euroa ja vuodelle 2018 200 miljoonaa.

Lisäksi Liikenne- ja viestintäministeriö käyttää 364 miljoonaa euroa kohdentamattomia varoja korjausvelkaan, joka nostaa kokonaisinvestoinnin 964 miljoonaan euroon.

Nyt saadun lisärahoituksen vuoksi teiden kunnossapitoon käytetään vuosittain 360 miljoonaa euroa.

Päivitys: 5.2. klo 16:33: lisätty kuva, lisätty laskelma 595 miljoonasta eurosta.

Teksti ja kuva: Lauri Ahtiainen